Talvikunnossapidon korjauspaketti

Helsingin jalankulkijat ehdottaa viittä toimenpidettä, joilla talvikunnossapito saadaan vastaamaan paremmin helsinkiläisten liikkumistottumuksia.

Kävely on Helsingissä yleisin matkojen kulkutapa. Kävellen taitetaan koko kaupungissa 44 % matkoista. Kantakaupungissa osuus on 53 % ja esikaupunkialueella 39 %; esikaupunkialueellakin kävely on yleisin tapa tehdä matka (Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2023 (hel.fi)).

Helsingin jalankulkijat ry ehdottaa viittä toimenpidettä talvikunnossapidon parantamiseksi. Erityistä huolta kannamme talvikunnossapidon osalta lasten, ikääntyneiden, apuvälineitä käyttävien sekä muiden pysyvästi tai tilapäisesti ei niin ketterästi liikkuvien oikeuksista liikkua myös lumisella ja liukkaalla säällä.

Helsingissä talvikunnossapidon vastuita on jaettu kaupunginosan mukaan joko kiinteistön tai kaupungin (tai sen kilpailuttaman toimijan) vastuulle. Kantakaupungissa kiinteistön vastuulle kuuluu sen kohdalla olevien jalkakäytävien auraus ja hiekoitus. Muilla alueilla kaupunki (tai sen kilpailuttama toimija) vastaa jalkakäytävien aurauksesta ja hiekoituksesta.

Talvikunnossapidolla tarkoitetaan tässä yhteydessä niin lumen auraamista kuin liukkauden torjumista.

Viisi ratkaisua

1. Suojatielle pitää päästä joka säällä

Aurauskalusto auraa autotiet useimmiten niin, että lumet kinostuvat suojatien eteen, mikä heikentää huomattavasti jalankulkijoiden liikkumista ja kaupungin esteettömyyttä. Lumen puhdistaminen kaduilta ei yksin auta, jos risteyksistä ei pääse liikkumaan. Erityisen vaikea tilanne on lastenvaunujen, rollaattorin tai muiden apuvälineiden kanssa liikkuville. Ratkaisuna tähän kirjataan selkeästi jalkakäytävän kunnossapidosta vastaavan tahon velvoitteisiin puhdistaa kiinteistön edustalla olevien suojateiden edusta 1,5 metrin leveydeltä.

2. Jalkakäytävien talvikunnossapitoon kriteeristö, jota valvotaan

Kaupungin tulee valvoa riittävällä tavalla, että talvikunnossapidon laatutaso jalkakäytävillä toteutuu niin kantakaupungissa kuin muilla alueilla. Nykyisin huonosta kunnossapidosta huomauttaminen on kaupunkilaisten vastuulla. Palautteen antaminen ei kuitenkaan ole kovin yksinkertaista, sillä se tulisi ensisijaisesti antaa kiinteistön omistajalle.

Kaupungin tulee laatia jalkakäytävien talvikunnossapitoon selkeät kriteerit, toteuttaa talvikunnossapidon pistotarkastuksia ja antaa tarpeen tullen huomautuksia ja sanktioita huonosta talvikunnossapidosta. Vastaavasti myös positiivisia esimerkkejä voi nostaa esiin jakamalla esimerkiksi paras talvikunnossapito -palkintoa. Myös kantakaupungin kiinteistöt, jotka ovat kaupungin omia (esimerkiksi puistot ja päiväkodit) tulee hoitaa kuntoon ripeästi. Huonosti hoidetusta jalkakäytävästä palautteen antamisen tulee olla helppoa.

3. Tehostetut väylät ovat hyviä, mutta aurausta tulee priorisoida myös kohteiden perusteella

On hienoa, että tehostetun talvihoidon pyöräreittien yhteydessä hoidetaan tehostetusti myös kävelyn reittejä. Tärkeät jalankulun reitit eivät kuitenkaan aina ole pääväyliä. Jalankulun reittien aurauksen priorisointia tulisi miettiä kohteen mukaan.

Esimerkiksi päiväkotien ja neuvoloiden edustoille kuljetetaan lapsia lastenvaunuilla joka päivä. Näiden edustat ja niille johtavat keskeiset reitit (esimerkiksi lähimmän joukkoliikennepysäkin ja neuvolan väli) tulisi siirtää talvikunnossapidon ylimpään luokkaan. Myös keskeisimpien joukkoliikennepysäkkien ympäristöjä tulisi priorisoida.

4. Lumikasoille tilaa jo ennakoiden, jotta talvi ei pääse yllättämään

Kantakaupungin tiiviille kaduille tulisi jo ennakoiden varata tilaa aurauslumelle, jotta kaikkien liikennemuotojen väylät on helpompi pitää kuljettavina. Kultakin kadulta, jossa on katupysäköintiä, tulisi varata kadun pituudesta riippuen muutama parkkipaikka lumen säilytystä varten marraskuun ja maaliskuun väliseksi ajaksi. Näin lumelle olisi valmiina säilytystilaa heti, kun tilaa tarvitaan. Tämä vähentäisi myös tarvetta kuljettaa lunta kuorma-autoilla kauempana sijaitseville lumen vastaanottopaikoille, mikä laskisi päästöjä ja lisäisi kaupungin viihtyisyyttä raskaan liikenteen vähentyessä.

5. Kävelykeskustasta liukastumisvapaa vyöhyke

Aleksanterinkadulle lisättiin 2000-luvun alun remontin yhteydessä katulämmitys. Sen ansiosta vaikeinakin jää- ja loskakelin päivinä Aleksanterinkatu pysyy käveltävässä kunnossa. Kaivokadun tulevan remontin yhteydessä on syytä lisätä Rautatieaseman edustalle ja sitä ympäröiville vilkkaille kävelyalueille katulämmitys. Näin koko maan vilkkaimmin kävelty alue pysyy hyvässä kävelykunnossa säällä kuin säällä. Tämä lisää keskustan vetovoimaa myös talvella, kun ydinkeskustaan saapuvat tietävät, että siellä on mahdollista liikkua ilman liukastumisen vaaraa.

Helsingin jalankulkijat

Helsingin jalankulkijat ry on vuonna 2023 perustettu yhdistys, joka edistää jalankulkua liikkumismuotona sekä toimii jalankulkijoiden edunvalvojana Helsingissä.

Lue lisää etusivuiltamme ja liity jäseneksi (Yhdistysavain)!