Helsingin jalankulkijoiden yhdistyksen julkaisut. 2025-11-25T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ Helsingin jalankulkijat ry 2025-11-25T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokouksessa-valittiin-uusi-hallitus-vuodelle-2026/ <p>Hallituksen puheenjohtaja vuodelle 2026 on Sami Määttä. Sami Määttä on toiminut yhdistyksen varapuheenjohtajan sen perustamisesta asti. Hallituksen jäseniksi valittiin Anni Lyytikäinen, Hanna Hannus, Erik Stenroos, Oskari Hakala, Christoffer Weckström ja Jan Frilander. Lisäksi valittiin yksi varajäsen: David Pemberton.</p> <h2>Terveiset entiseltä apulaispormestarilta</h2> <p>Ennen vuosikokousta pidettiin keskustelutilaisuus, jonka alustuksen piti entinen kaupunkiympäristötoimialan apulaispormestari Anni Sinnemäki. Läsnäolijat saivat ajankohtaiskatsauksen jalankulun olosuhteisiin Helsingissä ja myös tulevaisuuden näkymiä.</p> <p>Helsingissä on käynnissä monia hankkeita, joiden seurauksena kävely-ympäristö tulee paranemaan. Erityisen ajankohtaisena mainintana on Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi. Keskustelussa nousi myös tarve kunnianhimoisemmalle muutokselle, jotta Helsinki ei jää jälkeen muista verrokkikaupungeistaan Euroopassa kävely-ympäristön parantamisessa.</p> <h2>Ensi vuodesta</h2> <p>Vuonna 2026 yhdistyksen toiminnassa tullaan keskittymään vielä vahvemmin jäsenhankintaan ja tilaisuuksien järjestämiseen. Lisäksi tiivistetään yhteistyötä tänä vuonna perustetun <a href="https://oulunjalankulkijat.fi/">Oulun jalankulkijat ry:n</a> kanssa.</p> <p>Kerrothan myös läheisillesi Helsingin jalankulkijoiden yhdistyksestä!</p> 2025-11-13T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/helsingin-jalankulkijat-osallistuu-kavelysymposiumiin-10-12-klo-9-00/ <p><a href="https://www.poljin.fi/index.php/calendar/2025-12-10t070000/kavelysymposium-2025">Alkuperäinen tapahtumailmoitus Pyöräilykuntien verkoston sivuilla</a>.</p> <h2>Lapsille hyvä kaupunki – kaikille hyvä kaupunki</h2> <p>Pyöräilykuntien verkosto järjestää yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin jalankulkijat ry:n kanssa keskiviikkona 10.12. klo 9.00-11.30 Kävelysymposiumin. Tilaisuus on suunnattu kunnille ja kaikille kävelyn edistämistyöstä kiinnostuneille tahoille. Osallistua voi paikan päällä (Helsinki KYMP-talo) tai etänä. Tilaisuuden lopussa julkistetaan Vuoden 2025 kävelykunta.</p> <h2>Ehdota Vuoden 2025 kävelykuntaa</h2> <p>Tänä vuonna valitaan ensimmäistä kertaa <strong>Vuoden kävelykunta</strong>! Pyöräilykuntien verkoston jäsenkunnissa tehdään ansiokasta työtä myös kävelyn ja muun jalankulun edistämiseksi ja on tullut aika nostaa esille tässä työssä onnistuneita kuntia.</p> <p>Kävelykunnan valinnassa arvioidaan:</p> <ol> <li>Kunnan sitoutuneisuus kävelyn ja jalankulun edistämiseen</li> <li>Kävely-ympäristö</li> <li>Kävely-ympäristön inklusiivisuus</li> <li>Jalankulun turvallisuus</li> <li>Keskeiset koulureitit</li> <li>Seuranta ja jalankulun määrä</li> <li>Opastus ja viitoitus</li> <li>Viestintä ja aktivointi</li> <li>Yhteistyö.</li> </ol> <p><a href="https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSeEsvtUICj5QcdXnaJ9owXpj9i2xjH9N5BG9wY-rP-ghVnALg/viewform?pli=1&amp;fbzx=-4745940004541116008">Ehdota kävelykuntaa täällä (Google Forms)</a>.</p> <div class="card"> <h2>Tapahtuman tiedot</h2> <p><strong>Ajankohta</strong>: keskiviikkona 10.12.2025 klo 09:00–11:30</p> <p><strong>Paikka:</strong> Kaupunkiympäristötoimialan talo (KYMP-talo), Työpajankatu 8, 00580 Helsinki. <a href="https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkiympariston-asiakaspalvelu#esteettomyystiedot">Esteettömyystiedot</a>.</p> <p><strong>Ilmoittautuminen</strong>: <a href="https://forms.gle/LJ3LPEYB82n2ahRA9">Ilmoittaudu paikan päälle tai etäosallistujaksi (Google Forms)</a>.</p> <p>Tapahtuma on kaikille avoin.</p> </div> <div class="card"> <h2>Ohjelma</h2> <h3>9.00 <strong>Avauspuheenvuoro</strong></h3> <p>Johanna Laisaari, Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari</p> <h3>9.15–10.00 Aktiiviset ja turvalliset koulumatkat</h3> <p><strong>Fiksusti kouluun – aktiivisen koulumatkaliikkumisen haasteet ja mahdollisuudet</strong></p> <p>Sanna Ojajärvi, toiminnanjohtaja, Pyöräilykuntien verkosto</p> <p><strong>Koulukatutempaus Meilahdessa – oppeja</strong></p> <p>Hanna Hannus ja Anni Lyytikäinen, Helsingin jalankulkijat</p> <p><strong>Koulumatkaliikkumisen kommenttipuheenvuoro</strong></p> <p>Otso Kivekäs, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsen</p> <h3>10.05–10.55 Kaikille hyvä kaupunki</h3> <p><strong>Mikä estää lasten leikkiä ja liikkumista kaupungissa?</strong></p> <p>Veera Moll, tutkijatohtori, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen yliopisto</p> <p><strong>Lapsia ja ikääntyviä liikuttavat arjen ympäristöt</strong></p> <p>Tiina Rinne, apulaisprofessori, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen yliopisto</p> <p><strong>Sosiaalisen vuorovaikutustarpeen huomioiminen käveltävyyden suunnittelussa</strong></p> <p>David Pemberton, Helsingin jalankulkijat</p> <h3>11.00–11.30 Kahvit ja verkostoitumista</h3> <p><strong>Vuoden kävelykunta -tunnustuksen myöntäminen</strong></p> <p>Matti Hirvonen, johtava asiantuntija, Pyöräilykuntien verkosto</p> <p>Helsingin jalankulkijoiden edustaja</p> </div> 2025-10-03T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulukatutempaus-naytti-etta-turvallisempi-katu-voi-myos-lisata-riemua/ <img aria-describedby="kuvaselostus-kollaasi" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/koulukatutempaus-2025/koulukatutempaus-2025.png" alt="Seitsemän valokuvan kollaasi tempauksesta." /> <details id="kuvaselostus-kollaasi"> <summary>Kuvaselostus.</summary> <ol> <li>kuva: nelikenttätaulu, johon on kiinnitetty värikkäitä tarroja sen mukaan, miten kadulla haluaa liikkua. Eniten ääniä on saanut jalankulku, sitten julkinen liikenne, autot ja pyörät.</li> <li>kuva: liidulla kirjoitettu teksti &quot;Että tässä ei enää ajaisi autoja ja tää muuttuis kävelytieksi.&quot;</li> <li>kuva: informatiivisia tauluja koulukaduista.</li> <li>kuva: asfalttiin kirjoitettu &quot;koulukatu&quot;.</li> <li>kuva: post-it -lappuja, joissa lukee &quot;keppariesterata&quot; ja &quot;lisää keinuja koulun pihalle&quot;.</li> <li>kuva: maan tasasta otettu valokuva, jossa näkyy koulukatu koko pituudeltaan. Etualalla on pieniä, erivärisiä liikennekartioita. Kauempana näkyy teltta ja pysäköityjä autoja.</li> <li>kuva: hallituksen jäsen Anni ja puheenjohtaja Hanna hymyilevät kameraa kohti. Anni pitelee kädessään liikenteenohjauksen pysäytysmerkkiä.</li> </ol> </details> <p>Olemme Helsingin jalankulkijoiden vaikuttamistyössä painottaneet tänä vuonna turvallisia koulumatkoja. Liikenneturvan tekemän selvityksen mukaan hälyttävät <a href="https://www.liikenneturva.fi/ajankohtaista/ylinopeus-vaarantaa-koulutien-silti-suomalaisten-kaasujalka-ei-kevene/">neljä viidestä autoilijasta ajaa ylinopeutta koulujen lähistöllä oleville suojateille (Liikenneturva)</a>.</p> <p>Koulukadut ovat yleistyneet vauhdilla Euroopassa, ja siksi halusimme järjestää koulukatutempauksen myös Helsingissä. Kohteeksi valikoitui Meilahden ala-asteen viereinen Valpurintie.</p> <h2>Miten tempaus sujui ja mikä siinä oli parasta?</h2> <p>Tempauksessa suljimme lyhyen kadunpätkän, johon levittäytyi kiinnostavaa tekemistä: kepparirata, pujottelurata, asfalttiliituja, Liikenneturvan toimintapiste sekä Nomaji maisema-arkkitehtien fasilitoima piste, jossa lapset saivat kertoa unelmiensa koulukadusta.</p> <p>Minut yllätti eniten se, miten suuri juttu oman koulukadun sulkeminen tuntui olevan paikallisille lapsille. Lapsia oli nimittäin kokoontunut jo kymmenen minuuttia ennen tapahtuman alkua odottamaan, koska pääsee piirtämään liiduilla asfalttiin.</p> <p>Alakoululaisista välittyi riemu ja ylpeys, kun normaalisti kielletty ja varottava katu olikin sallittua aluetta, lasten aluetta. Tässähän voisi tosiaan ollakin skuuttipujottelurata!</p> <p>Olimme järjestäneet koulukatutempauksen nostaaksemme esiin turvallisuutta. Jälkikäteen olen muistellut eniten juuri sitä iloa, joka tarttui heti myös paikalla olleisiin aikuisiin.</p> <p>Kun tapahtuma päättyi, kannoimme puomit, viirit, tuolit ja kepparit kadulta pois. Autojen läpiajo alkoi jälleen hurista Valpurintiellä.</p> <p>Ehkä jotain oli silti muuttunut tutussa maisemassa?</p> <h2>Ketä varten katu on?</h2> <p>Yksi liikenteenohjaajistamme laski, että Valpurintielle ajamasta käännytettiin 2,5 tunnin tapahtuman aikana 101 autoa, joista neljännes oli takseja. Paikallisen koululaisen vanhemman mukaan suurin osa näistä autoista onkin läpiajoa Tukholmankadun ja Mannerheimintien välillä. Mitään liikenteellistä ongelmaa kadun sulkemisesta ei syntynyt: liikenne löytää kyllä tiensä.</p> <p>Valpurintiellä sijaitsee koulun ja leikkipuiston välissä. Koululaisille se on tärkeä päivittäinen reitti. Nyt sitä käytetään paljolti läpiajoon.</p> <p>Tähän kiteytyy paljon siitä, mitä kadut oikeastaan ovat ja mitä ne voisivat olla. Ajatellaanko katuja vain ja ainoastaan paikasta toiseen liikkumisen paikkoina vai julkisena tilana rakennusten välillä?</p> <p>Vastaavia sopivia koulukadun paikkoja on paljon muuallakin Helsingissä. Kun kyselimme sopivaa katua koulukatutempaukselle, saimme yli kymmenen ehdotusta.</p> <p>Muun muassa näitä ehdotettiin:</p> <ul> <li> <p>Vattuniemen ala-asteen koulu (Vattuniemenkatu)</p> </li> <li> <p>Kallion ala-asteen koulu (Neljäs linja)</p> </li> <li> <p>Lauttasaaren ala-asteen koulu</p> </li> <li> <p>Jätkäsaaren peruskoulu</p> </li> <li> <p>Töölön ala-aste</p> </li> <li> <p>Haagan peruskoulu</p> </li> <li> <p>Arabian peruskoulu</p> </li> <li> <p>Oulunkylän ala-aste (Teinintie)</p> </li> <li> <p>Puistopolun peruskoulu (Punakiventie)</p> </li> <li> <p>Vallilan ala-aste.</p> </li> </ul> <p>Julkaisemme lähiaikoina oppaan koulukatutempauksen järjestämiseen. Kokoamme oppaaseen meille kertyneet kaikki vinkit ja kokemukset ja kannustamme siten lämpimästi kaikkia vanhempainyhdistyksiä, asukasyhdistyksiä ja muita toimijoita järjestämään vastaavia tempauksia omalla alueellaan!</p> <p>Tempauksen ohella ja lisäksi on hyvä myös kontaktoida paikallisia päättäjiä sekä virkamiehiä ja kysyä, voisiko koulun lähikatu sulkea kokonaan liikenteeltä. Tempauksemme osoitti, että katu on paitsi turvallinen myös riemukas paikka, kun lapset saavat sen haltuunsa.</p> <p>Lämmin kiitos tapahtuman yhteistyökumppaneille: Liikenneturva, Meilahti-seura, Meilahden ala-asteen vanhempainyhdistys Maavy ja Nomaji.</p> 2025-09-30T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kavelykierros-etelaisen-kantakaupungin-puukujanteet-11-10-klo-13/ <p>Lähde mukaan opastetulle kävelykierrokselle, jossa tutustumme eteläisen kantakaupungin historiallisiin puukujanteisiin syksyisessä ruskassa. Useat näistä ovat nykyisin ikonisia kaupunkitiloja, kuten Bulevardi ja Esplanadi, mutta moni kujanne jäi toteutumatta tai on saanut väistyä autojen tieltä. Voisiko vanhoihin kaavakarttoihin piirretyistä puukujanteista ammentaa ideoita uusia vihreitä kävelyreittejä suunniteltaessa?</p> <p>Kierroksella meitä opastaa Christoffer Weckström, tekniikan tohtori (TkT). Reitin pituus on viisi kilometriä ja kävelemme pysähdyksineen noin kaksi tuntia. Kuljemme kantakaupungin jalkakäytäviä ja puistokäytäviä pitkin. Reitillä olevat portaat voi kiertää, mutta jyrkkiä mäkiä on muutama.</p> <p>Ilmoittautuneille viestitämme henkilökohtaisesti, jos kävely peruuntuu tai siirretään esimerkiksi huonon sään vuoksi. Mukaan voit tulla myös ilman ilmoittautumista. Ilmoittautumislinkki on alla.</p> <div class="card"> <h2>Tapahtuman tiedot</h2> <p><strong>Ajankohta</strong>: lauantaina 11. lokakuuta 2025 klo 13. Kävelykierros kestää noin kaksi tuntia.</p> <p><strong>Aloituspaikka</strong>: Kierros alkaa Eino Leinon patsaalta Teatteriesplanadilla (vastapäätä osoitetta Pohjoisesplanadi 35).</p> <p><strong>Reitti</strong>: Eino Leinon patsas (Esplanadit) - Eteläranta - Tähtitorninvuori - Laivasillankatu - Iso Puistotie - Merisatama - Sepänpuisto - Johanneksenpuisto - Dianapuisto - Mannerheimintie - Bulevardi.</p> <p><strong>Ilmoittautuminen</strong>: <a href="https://forms.gle/yDxLgx5BEivkrbAU9">Ilmoittaudu Google Formsin kautta</a>. Ilmoittautuminen ei ole kuitenkaan pakollista.</p> <p>Tapahtuma on kaikille avoin.</p> </div> <h2>Aloituspaikka kuvana</h2> <figure><figcaption>Eino Leinon patsas Teatteriesplanadilla.</figcaption><img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/puukujanne-kavely/puukujanne-1.jpeg" alt="" /></figure> <h2>Reitti kuvana</h2> <figure><figcaption>Kävelykierros, joka on viisi kilometriä pitkä.</figcaption><img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/puukujanne-kavely/puukujanne-2.jpeg" alt="Reitti on kuvattu tapahtuman tiedoissa." /></figure> 2025-09-23T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokous-2025/ <div class="alert"> <p><strong>Päivitys 25.9.2025</strong>: Tilaisuuden paikka on vaihtunut! Tilaisuus on nyt Keskustakirjasto Oodin 1. kerroksen parvella (Oodin nuorisotila). Katso lisätiedot alta.</p> </div> <p>Tervetuloa Helsingin jalankulkijoiden vuosikokoukseen! Ennen vuosikokousta on alustus keskusteluun kävelyn olosuhteista ja niiden edistämisestä Helsingistä.</p> <p>Tiedot ja linkit tarkentuvat lähempänä ajankohtaa! Pane ajankohta ja paikka muistiin.</p> <div class="card"> <h2>Ohjelma</h2> <p><strong>Klo 17.30-18.30</strong> Helsingin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, entinen kaupunkiympäristön apulaispormestari <strong>Anni Sinnemäki</strong> alustaa kävelyn ajankohtaisista aiheista Helsingissä. Alustuksen jälkeen ohjelmassa on vapaata keskustelua kävelyn olosuhteista ja edistämisestä.</p> <p><strong>Klo 18.30-19.30</strong> Helsingin jalankulkijoiden vuosikokous 2025.</p> <h3>Tilaisuuden tiedot</h3> <p><strong>Ajankohta</strong>: Tiistaina 18. marraskuuta 2025 klo 17.30-19.30.</p> <p><strong>Paikka</strong>: Keskustakirjasto Oodin 1. kerroksen Parvi-tila (Oodin nuorisotila). Osoite: Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki. <a href="https://oodihelsinki.fi/esteettomyys/">Oodin esteettömyystiedot</a>. Parvi-tilaan pääsee esteettömästi hissillä, jonka käyttöön tarvitaan apua henkilökunnalta.</p> <p><strong>Ilmoittautuminen</strong>: <a href="https://forms.gle/ekij8P4V3SLSFGD4A">Ilmoittaudu kokoukseen (Google Forms)</a>. Voit samalla ilmaista kiinnostuksestasi luottamustehtäviin. Keskustelutilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.</p> <p>Myös lapset ovat tervetulleita jalankulkijoiden tapahtumiin!</p> <h3>Liity jäseneksi maksutta</h3> <p>Voit liittyä yhdistyksen jäseneksi maksuttomasti vuoden 2025 loppuun asti. Jos liityt jäseneksi ennen vuosikokousta, olet äänivaltainen jäsen ja voit asettua myös ehdolle hallitukseen vuodelle 2026. Ensimmäinen jäsenmaksu maksetaan vuonna 2026.</p> <p><a href="https://jalankulkijat.yhdistysavain.fi/">Liity jäseneksi (yhdistysavain.fi)</a>.</p> </div> <h2>Vuosikokous 2025</h2> <p>Vuosikokouksessa käsitellään <a href="https://jalankulkijat.fi/saannot/">säännöissä</a> mainitut asiat. Jos olet jäsen, voit ehdottaa lisäyksiä asialistaan. Ilmoita niistä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle yhtä (1) viikkoa ennen vuosikokousta sähköpostiosoitteeseen <a href="mailto:jalankulkijat.helsinki@gmail.com">jalankulkijat.helsinki@gmail.com</a>. Voit myös ilmoittaa olevasi kiinnostunut olemaan yhdistyksen hallituksessa.</p> <p>Liitteet asialistan jälkeen.</p> <h3 id="asialista">Asialista</h3> <ol> <li>Kokouksen avaus.</li> <li> Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa ja todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. </li> <li>Hyväksytään kokouksen työjärjestys.</li> <li> Esitetään edellisen vuoden tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajan lausunto (liitteissä alla).<!--<br><p id="vuosi-2024"><strong>Liitteet</strong>: <a href="/liitteet/toimintakertomus-2024/">Toimintakertomus 2024</a> ja <a href="/liitteet/toiminnantarkastus-2024/">toiminnantarkastajan lausunto</a>. Yhdistyksellä ei ollut pankkitiliä vuonna 2024, joten tilinpäätöstä ei ole.--> <p></p> </li> <li> Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. </li> <li>Vahvistetaan jäsenmaksun, alennetun jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruus.<br /><p><strong>Esitys</strong>: Vuoden 2026 toimikauden aikana yhdistyksen varsinainen jäsenmaksu on 15 €, alennettu jäsenmaksu (oman määrittelyn mukaan) 5 € sekä kannatusjäsenmaksu 100 €.</p></li> <li>Vahvistetaan tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio (liitteissä alla). <!--<br><p id="vuosi2025"><strong>Esitys</strong>: Vahvistetaan hallituksen hyväksymät <a href="/liitteet/toimintasuunnitelma-2026/">toimintasuunnitelma 2026</a> ja <a href="/liitteet/talousarvio-2026/">talousarvio 2026</a>.</p>--></li> <li>Valitaan hallituksen puheenjohtaja.</li> <li>Valitaan muut hallituksen jäsenet (4-6 kpl) sekä hallituksen varajäsenet (1-2 kpl).</li> <li> Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja. </li> <li>Muut asiat.</li> </ol> <div class="card"> <h3>Vuosikokouksen liitteet</h3> <!-- <ul> <li><a href="/liitteet/toimintakertomus-2024/">Liite 1: Toimintakertomus 2024</a></li> <li><a href="/liitteet/toiminnantarkastus-2024/">Liite 2: Toiminnantarkastajan lausunto</a></li> <li><a href="/liitteet/toimintasuunnitelma-2026/">Liite 3: Toimintasuunnitelma 2026</a></li> <li><a href="/liitteet/talousarvio-2026/">Liite 4: Talousarvio 2026</a></li> </ul> --> <p><a href="https://drive.google.com/drive/folders/1-2ka5VMHBrBGS0Jk2xntKLkQMaGNwTxn">Kaikki liitteet Drive-kansiossa (Docs ja PDF)</a>.</p> </div> 2025-09-17T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulukatutempaus-meilahden-ala-asteen-edessa-torstaina-18-9/ <p>Lasten liikenneturvallisuutta kohentavat koulukadut ovat yleistyneet Euroopassa. Torstaina Helsingin Meilahdessa kokeillaan, miltä helsinkiläinen koulukatu voisi näyttää. Tapahtuma sijoittuu Euroopan Liikkujan viikolle.</p> <p>Torstaina 18.9.2025 klo 13.30-16.00 Helsingin jalankulkijat ry:n Koulukatutempaus sulkee Meilahden ala-asteen koulun edustalla kulkevan osuuden Valpurintietä.</p> <p>Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Liikenneturvan, Meilahti-seuran, Meilahden ala-asteen vanhempainyhdistys Maavyn ja Nomaji Maisema-arkkitehtien kanssa.</p> <p>Koulukadulla tarkoitetaan koulun edustan kadun sulkemista moottoriajoneuvoliikenteeltä joko pysyvästi tai ruuhkatuntien ajaksi, jotta lasten liikenneturvallisuus paranee. Lisäksi koulukatujen hyötyjä ovat koulumatkojen taittaminen useammin kävellen ja pyörällä sekä ilmansaasteiden ja melun vähentyminen koulun ympäristössä.</p> <p>Koulukadut ovat yleistyneet valtavasti Euroopassa - Pariisiin on viime vuosina rakennettu jo yli 200 koulukatua. Ajoneuvoliikennettä on rajattu koulujen lähettyvillä myös Pohjoismaissa, esimerkiksi Malmössä ja Oslossa.</p> <h2>Liikenneturva: Neljä viidestä ajaa ylinopeutta koulujen lähellä</h2> <p>&quot;Liikenneturvan tuoreissa mittauksissa lähes neljä viidestä kuljettajasta ajaa ylinopeudella koulujen lähistöllä oleville suojateille. Koulujen lähistöillä liikenneturvallisuuden parantaminen on erittäin tärkeää, ja uudet avaukset siihen ovat tervetulleita&quot;, toteaa Liikenneturvan Yhteyspäällikkö Pasi Pohjonen.</p> <p>Helsingissä on hiljattain otettu ilahtuneena vastaan uutinen nopeusrajoitusten alentamisesta koulujen lähikaduilla. Koulukadut voisivat olla seuraava askel koulumatkojen turvallisuuden kohentamisessa.</p> <p>&quot;Koulukatutempauksella teemme koulukadun ideaa tutuksi helsinkiläisille ja herätämme keskustelua koulumatkojen liikenneturvallisuudesta. Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita katsomaan, miltä voisi näyttää helsinkiläinen koulukatu! Aivan erityisesti toivotamme tapahtumaan tervetulleiksi meilahtelaiset ja Meilahden ala-asteen koulun oppilaat&quot;, kertoo Helsingin jalankulkijoiden hallituksen jäsen Anni Lyytikäinen.</p> <p>Tapahtuma-alueella pääsee visioimaan unelmien koulukatua sekä testaamaan taitoja liikenneturvallisuudessa Liikenneturvan esittelypisteellä. Katuliiduilla saa piirtää harmaasta asfaltista värikkäämmän.</p> <p>Tapahtuma sijoittuu Euroopan liikkujan viikolle (European Mobility Week 16.-22.9.), jolloin kampanjoidaan kestävän liikkumisen valintojen puolesta.</p> <p>Kutsumme median edustajat seuraamaan tapahtumaa paikan päälle Meilahteen osoitteeseen Valpurintie 5, Helsinki. Tapahtumassa on haastateltavissa koululaisten vanhempia sekä Liikenneturvan edustaja.</p> <p>Helsingin jalankulkijat ry on vuonna 2023 perustettu yhdistys, joka edistää jalankulkua liikkumismuotona ja toimii jalankulkijoiden edunvalvojana Helsingissä.</p> <h2>Lisätietoja</h2> <div class="signature"> Tapahtuma: <p>Anni Lyytikäinen</p> <p>hallituksen jäsen, Helsingin jalankulkijat ry.</p> <p>puh. 044 301 7627</p> </div> <div class="signature"> Haastattelut: <p>Hanna Hannus</p> <p>puheenjohtaja, Helsingin jalankulkijat ry.</p> <p>puh. 050 307 2127</p> <p><a href="https://jalankulkijat.fi/">www.jalankulkijat.fi</a></p> </div> <div class="signature"> <p>Liikenneturvan tiedote:</p> <p><a href="https://www.liikenneturva.fi/ajankohtaista/ylinopeus-vaarantaa-koulutien-silti-suomalaisten-kaasujalka-ei-kevene/">Ylinopeus vaarantaa koulutien – silti suomalaisten kaasujalka ei kevene (31.7.2025)</a></p> </div> 2025-09-07T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulukatutempaus-meilahdessa-18-9/ <p>Miltä näyttää iltapäivä koulun jälkeen, kun koulun viereinen autotie onkin muuttunut lasten kaduksi?</p> <p>Tätä testaamme ensi viikon torstaina 18.9.2025 klo 13.30-16 Meilahdessa, kun koulukatutempaus sulkee Meilahden ala-asteen koulun edustalla kulkevan Valpurintien Pihlajatien ja Tukholmankadun väliltä.</p> <p>Tapahtuman järjestää Helsingin jalankulkijat yhteistyössä muun muassa Liikenneturvan ja Meilahti-seuran kanssa.</p> <h2>Mistä on kyse?</h2> <p>Koulukadulla tarkoitetaan koulun edustan kadun sulkemista moottoriajoneuvoliikenteeltä joko pysyvästi tai ruuhkatuntien ajaksi lasten liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Koulukadut ovat yleistyneet valtavasti Euroopassa - Pariisiin on viime vuosina rakennattu jo 300 koulukatua. Niiden hyötyinä on lasten liikenneturvallisuus, koulumatkojen taittaminen kävellen ja pyörällä sekä ilmansaasteiden ja melun vähentyminen koulun ympäristössä.</p> <p>Koulukatutempauksella teemme koulukadun ideaa tutuksi helsinkiläisille. Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita katsomaan, miltä voisi näyttää helsinkiläinen koulukatu! Aivan erityisesti toivotamme tapahtumaan tervetulleiksi meilahtelaiset ja Meilahden ala-asteen koulun oppilaat.</p> <p>Tapahtuma-alueella pääset visioimaan unelmien koulukatua sekä testaamaan taitojasi liikenneturvallisuudessa Liikenneturvan esittelypisteellä. Katudisco soittaa parhaat lasten hitit ja liiduilla saa piirtää harmaasta asfaltista värikkäämmän!</p> <div class="card"> <h2>Tapahtuman tiedot</h2> <p><strong>Ajankohta</strong>: torstaina 18.9. klo 13-16.</p> <p><strong>Paikka</strong>: Meilahden ala-aste, Valpurintien puolella</p> <p>Tapahtuma on kaikille avoin.</p> </div> 2025-09-06T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/on-hyva-muistella-parannuksia/ <p>Monet muutokset vievät todella paljon aikaa. Ne vaativat veivaamista suuntaan ja toiseen. Helpotuksesta voi huokaista vasta sitten, kun muutos on kirjaimellisesti valettu kiveksi.</p> <p>Siksi onkin hyvä välillä katsoa taaksepäin ja arvostaa parannuksia, joita on jo tehty. Yhtenä esimerkkinä tästä on vastikään avattu Merihaansilta Merihaan ja Nihdin välille</p> <h2>Merihaansilta yhdistää Merihaan ja Nihdin</h2> <p>Viimeaikainen hyvin oleellisesti Merihaan ja Kalasataman sekä Nihdin asukkaiden elämään vaikuttanut asia on <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/merihaansillan-avajaiset-jalankulkijoille-ja-pyorailijoille-17-6/">Merihaansillan avautuminen, josta mekin tiedotimme juhannusviikolla</a>.</p> <figure> <figcaption> <p>Reitti Suvilahden kautta Nihtiin on noin 3,4 kilometriä pitkä. Lähde: <a href="https://kartta.hel.fi/">Helsingin karttapalvelu</a>.</p> </figcaption> <img alt="Kuvakaappaus. Reitti Kaisaniemenpuistosta Nihtiin. Matka kiertää Sörnäisten rantatien ja Suvilahden kautta." src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/on-hyva-muistella-parannuksia/nihtiin-suvilahden-kautta.png" /> </figure> <p>Ennen sillan rakentumista esimerkiksi reitti Kaisaniemenpuistosta Nihtiin on vaatinut noin 3,4 kilometrin kävelyn Sörnäisten rantatietä pitkin ja Suvilahden läpi. Sen lisäksi, että matka on ollut pitkä, niin se on kulkenut vilkkaan ajoradan vierellä jalkakäytävällä. Helenin voimalaitoksen purku on nyt myös estänyt kulun alueen läpi, jolloin ajorataa ei ole voinut välttää.</p> <figure> <figcaption> <p>Reitti Merihaansillan yli Nihtiin on noin 2 kilometriä pitkä. Lähde: <a href="https://kartta.hel.fi/">Helsingin karttapalvelu</a>.</p> </figcaption> <img alt="Kuvakaappaus. Reitti Kaisaniemenpuistosta Nihtiin. Merihaasta pääsee siltaa pitkin Nihtiin." src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/on-hyva-muistella-parannuksia/merihaansilta-lyhyempi-matka.png" /> </figure> <p>Merihaansillan rakentumisen myötä kävelymatka lyheni yli kilometrillä, eikä reitti kulje meluisan ajoradan kautta, jonka varrella pitäisi odottaa myös liikennevalojen vaihtumista. Tulevaisuudessa Merihaansilta on vain jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytössä.</p> <h2>Monipuolista mittaamista</h2> <p>Toivottavasti sillan yli kulkevaa liikennettä mitataan monien eri kulkumuotojen kannalta, jotta voidaan nähdä, että jalankulkuun kannattaa panostaa myös tällä tavalla.</p> 2025-08-07T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/etsitaan-helsinkilaista-koulua-koulukatutempaukseen/ <p>Helsingin jalankulkijat kampanjoi tänä vuonna koulumatkojen turvallisuuden puolesta ja koulukatujen saamiseksi Helsinkiin. Olemme syksyllä järjestämässä tempausta, jossa jonkin helsinkiläisen koulun lähikatu muutetaan yhden iltapäivän ajaksi viihtyisäksi ja turvalliseksi koulukaduksi.</p> <p>Meillä on jo tapahtumaan yhteistyökumppaneita, mutta yksi kuitenkin vielä puuttuu - sopiva koulu. Keräämme nyt ehdotuksia sopivaksi kouluksi tapahtumalle!</p> <p>Etsimämme koulu…</p> <ul> <li>sijaitsee Helsingissä.</li> <li>sijaitsee sellaisen kadun varrella, jonka voi sulkea yhdeksi iltapäiväksi (ei esimerkiksi bussiliikennettä).</li> <li>on alakoulu tai ala- ja yläkoulun yhdistelmä.</li> </ul> <p>Plussaa, jos olet itse kyseisen koulun oppilaan vanhempi tai koulun opettaja!</p> <h2>Tiedätkö sopivan koulun?</h2> <p><a href="https://forms.gle/hqoXVDXttpaRyYhz8">Ilmoita sopiva koulu lomakkeen kautta (Google Forms)</a>.</p> <h2>Mikä on koulukatu?</h2> <p>Koulukaduilla tarkoitetaan ajoneuvoliikenteeltä suljettuja katuja koulujen edustalla ja läheisyydessä. Niiden tarkoitus on lisätä koulumatkojen turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä lisätä kävellen tai pyörällä taitettujen koulumatkojen osuutta. Lisäksi koulukadut vähentävät koulualueen ilmansaasteita ja melua.</p> <p>Koulukadut ovat kansainvälinen ilmiö, mutta Suomessa niitä ei vielä tunneta. Koulukatuja on muun muassa Tanskassa, Iso-Britanniassa, Belgiassa ja Italiassa. Pariisissa sadat vehreät koulukadut täydentävät koulujen pihoja leikin ja oleskelun paikkoina.</p> <p>Koulukadut voivat olla pysyvästi vain kävelyn ja pyöräilyn käytössä tai suljettuja ajoneuvoliikenteeltä vain esimerkiksi aamu- ja iltapäiväliikenteen aikana.</p> <h2>Kuka?</h2> <p>Helsingin jalankulkijat ry on vuonna 2023 perustettu yhdistys, joka edistää jalankulkua liikkumismuotona ja toimii jalankulkijoiden edunvalvojana Helsingissä.</p> <figure> <figcaption>Kuva: Joséphine Brueder, Pariisin kaupunki.</figcaption> <img alt="Valokuva kesäisestä kadusta, jolle on rakennettu pieni kohoesterata, jonka päällä lapsi hyppii." src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/etsitaan-koulukatu/koulukatu-pariisi.jpg" /> </figure> 2025-06-02T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/merihaansillan-avajaiset-jalankulkijoille-ja-pyorailijoille-17-6/ <p>Tule juhlistamaan yhdessä uuden kulkuyhteyden avaamista! Lue lisätiedot alta kaupungin tiedotteesta:</p> <blockquote> <p>&quot;Kruunusillat-yhteyden ensimmäinen silta, Merihaansilta, avataan jalankulkijoille ja pyöräilijöille tiistaina 17. kesäkuuta klo 17. Merihaansilta yhdistää Hakaniemen Merihaan ja Kalasataman Nihdin.</p> <p>Kruunusillat-yhteyteen kuuluu kolme uutta siltaa: Merihaansilta, Kalasataman ja Korkeasaaren välinen Finkensilta ja Korkeasaaresta Laajasaloon johtava Kruunuvuorensilta.</p> <p>Finkensilta avataan jalan ja pyörällä liikkuville Korkeasaaren eläintarhan asiakkaille elokuussa. Ilman eläintarhan pääsymaksua siltaa voi käyttää vasta loppusyksyllä, jolloin sitä pitkin pääsee Korkeasaaren pohjoisrannalle.</p> <p>Kruunuvuorensilta avataan jalankululle ja pyöräliikenteelle keväällä 2026. Raitiotien matkustajaliikenne alkaa vuonna 2027.</p> <p>Merihaansilta tulee olemaan muutaman päivän kiinni ensi syksynä, kun sillan veneille avattavaa osuutta testataan.</p> <h2>Juhannustunnelmaa avajaistilaisuudessa</h2> <p>Kutsumme kaikki kiinnostuneet kaupunkilaiset kokeilemaan uutta Merihaansiltaa ja nauttimaan aikaisesta juhannustunnelmasta tiistaina 17. kesäkuuta klo 17-18.30.</p> <p>Pukukoodi: kansallispuku tai muu ulkoiluun sopiva vaatetus.</p> <h2>Merihaansilta</h2> <p>Merihaansillan pituus on 422 metriä. Raitiotie kulkee Merihaansillan keskellä. Sekä sillan pohjois- että eteläreunassa on jalkakäytävä. Eteläreunassa on myös neljä metriä leveä pyörätie.</p> <p>Silta on rakenteeltaan teräsbetoninen jatkuva laattasilta. Merihaansiltaan toteutetaan ajoneuvonosturien avulla avattava osuus, jota voidaan käyttää erikoistapauksissa. Muuten silta on matala, alikulkukorkeus on vain 2,6 m (MW) 2,8 m (N2000).&quot;</p> </blockquote> <p><a href="https://kruunusillat.fi/">Lisää tietoa Kruunusillat-projektista hankkeen sivuilta</a>.</p> 2025-05-17T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kuinka-monta-katua-pitaa-ylittaa-kodin-ja-koulun-valilla/ <p>Varmasti jokaisen tulevan ekaluokkalaisen vanhempi laskee: kuinka monta katua pitää ylittää kodin ja tulevan koulun välillä? Minkälaisia katuja ne ovat – yksi- vai kaksikaistaisia, vai jopa enemmän? Koulumatkan turvallisuus voi vaikuttaa jopa siihen, mihin kouluun lapsi laitetaan.</p> <div class="card"> <p>Helsingin jalankulkijat kampanjoi tänä vuonna koulumatkojen turvallisuuden puolesta ja koulukatujen saamiseksi Helsinkiin.</p> </div> <h2>Koulukadut ovat rauhallisia ja turvallisia katuja</h2> <p>Koulukaduilla tarkoitetaan ajoneuvoliikenteeltä suljettuja katuja koulujen edustalla ja läheisyydessä. Niiden tarkoitus on lisätä koulumatkojen turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä lisätä kävellen tai pyörällä taitettujen koulumatkojen osuutta. Lisäksi koulukadut vähentävät koulualueen ilmansaasteita ja melua.</p> <p>Koulukadut ovat kansainvälinen ilmiö, mutta Suomessa niitä ei vielä tunneta. Koulukatuja on muun muassa Tanskassa, Iso-Britanniassa, Belgiassa ja Italiassa. Pariisissa sadat vehreät koulukadut täydentävät koulujen pihoja leikin ja oleskelun paikkoina.</p> <p>Koulukadut voivat olla pysyvästi vain kävelyn ja pyöräilyn käytössä tai suljettuja ajoneuvoliikenteeltä vain esimerkiksi aamu- ja iltapäiväliikenteen aikana.</p> <h2>Yli neljäsosa koululaisista kuljetetaan kouluun</h2> <p>Risteysten ohella koulujen ympäristöön autoliikennettä tuo usein saattoliikenne. Hiljattain julkistetusta <a href="https://www.liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-ja-julkaisut/liitu-2024/">Lasten ja nuorten liikennekäyttäytyminen Suomessa -tutkimuksesta (Liikuntaneuvosto, 2025)</a> käy ilmi, että koko maassa peruskoululaisista 26 % saa usein tai hyvin usein alle viiden kilometrin koulumatkalla perheeltä autokyydin kouluun. Ironista kyllä, joskus koulumatka on sen verran turvattomaksi koettu, että aikuiset vievät lapsia kouluun autolla, mikä lisää entisestään autoliikenteen määrää.</p> <h2>Tule mukaan suunnittelemaan koulukatutempausta!</h2> <p>Palaan tekstin alkuun: kuinka monta katua pienen koululaisen pitää ylittää kodin ja koulun välillä? Jos koulukatuja olisi enemmän, näitä ylitettäviä risteyksiä olisi kaikille kouluun saapuville vähemmän.</p> <p>Tänä vuonna tulemme näyttämään helsinkiläisille käytännössä, mitä koulukatu tarkoittaa. Haluatko mukaan tempauksen järjestelyihin? Ota yhteyttä sähköpostitse <a href="mailto:jalankulkijat.helsinki@gmail.com">jalankulkijat.helsinki@gmail.com</a> - tai tule <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulukatutempauksen-suunnittelu-18-5/">sunnuntaina 18.5. klo 11 Oodiin ryhmätila 1:seen mukaan suunnittelupalaveriin</a>!</p> 2025-05-17T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulukatutempauksen-suunnittelu-18-5/ <p>Puheenjohtajamme <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kuinka-monta-katua-pitaa-ylittaa-kodin-ja-koulun-valilla/">viikon ajatuksesta koulukaduista</a>:</p> <blockquote> <p>&quot;Koulukaduilla tarkoitetaan ajoneuvoliikenteeltä suljettuja katuja koulujen edustalla ja läheisyydessä. Niiden tarkoitus on lisätä koulumatkojen turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä lisätä kävellen tai pyörällä taitettujen koulumatkojen osuutta. Lisäksi koulukadut vähentävät koulualueen ilmansaasteita ja melua.</p> <p>Koulukadut ovat kansainvälinen ilmiö, mutta Suomessa niitä ei vielä tunneta. Koulukatuja on muun muassa Tanskassa, Iso-Britanniassa, Belgiassa ja Italiassa. Pariisissa sadat vehreät koulukadut täydentävät koulujen pihoja leikin ja oleskelun paikkoina.</p> <p>Koulukadut voivat olla pysyvästi vain kävelyn ja pyöräilyn käytössä tai suljettuja ajoneuvoliikenteeltä vain esimerkiksi aamu- ja iltapäiväliikenteen aikana.&quot;</p> </blockquote> <p>Tule mukaan suunnittelemaan! Tänä vuonna tulemme näyttämään helsinkiläisille käytännössä, mitä koulukatu tarkoittaa.</p> <div class="card"> <h2>Tapahtuman tiedot</h2> <p><strong>Ajankohta</strong>: Sunnuntaina 18.5. klo 11-13.</p> <p><strong>Paikka</strong>: Keskuskirjasto Oodi, ryhmätila 1.</p> <p><strong>Esteettömyystiedot</strong>: Tila on esteetön.</p> <p>Tapahtumaan ei ole erillistä ilmoittautumista ja se on avoin kaikille.</p> </div> 2025-04-16T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulumatkojen-turvallisuuden-ja-kavelyolojen-parantamisesta-5-5/ <div class="card"> <p>Esteettömyystiedot päivitetty. Aiemmasta tiedosta poiketen tila on esteetön ja sinne on esteetön sisäänkäynti. Tarkemmat tiedot alhaalla.</p> </div> <p>Koulumatkojen liikenneturvallisuudesta Aalto yliopistossa diplomityötään tekevä Saana Neulasalmi kertoo loppusuoralla olevasta työstään ja ajatuksistaan keskustelun pohjaksi. Hän on kartoittanut koulujen liikenneympäristöjen nykytilaa ja niiden liikenneturvallisuutta erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta. Saana Neulasalmen alustuksen jälkeen käydään keskustelua yleisön kesken.</p> <p>Asiaan liittyviä kysymyksiä:</p> <ul> <li>Mikä on koulujen lähiympäristön ja koulumatkojen liikenneturvallisuustilanne nyt?</li> <li>Miten turvallisuutta ja koululaisten kävely-ympäristöjä voitaisiin parantaa?</li> <li>Miten nämä asiat kytkeytyvät lasten itsenäiseen liikkumiseen ja terveyteen?</li> <li>Miten nämä asiat kytkeytyvät kaupunkiympäristön turvallisuuden, viihtyisyyden ja yleensäkin käveltävyyden kehittämiseen muiltakin osin?</li> </ul> <p>Koulumatkojen liikenneturvallisuuden parantaminen, kävelyn lisääminen ja Pariisin koulukatukonsepti ovat Helsingin jalankulkijoiden painopiste vuonna 2025. Tule perehtymään aiheeseen kiinnostuneiden kanssa!</p> <div class="card"> <h2>Tapahtuman tiedot</h2> <p><strong>Ajankohta</strong>: maanantaina 5.5. kello 17-19.</p> <p><strong>Paikka</strong>: Eurooppa -tutkimuksen keskuksen sali, Unioninkatu 33, Helsinki. Sisäänkäynti on sisäpihalla käännyttäessä pääportin jälkeen oikealle.</p> <p><strong>Esteettömyystiedot</strong>: Tila on täysin esteetön. Sisäpihan kautta pääsee sisäänkäynnille, josta pääsee hissille. Samat esteettömyystiedot kuvien kanssa kohdassa <a href="https://tpr.hel.fi/kapaesteettomyys/app/summary/tpr:45222/">&quot;Muu sisäänkäynti: Sisäpihan ovi, käynti hissille&quot;</a>.</p> <p>Tapahtumaan ei ole erillistä ilmoittautumista ja se on avoin kaikille.</p> </div> 2025-04-03T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/pysakoinninvalvontaa-autoilun-ehdoilla/ <p>Suomessa ja Helsingissä on jalkakäytäville ja pyöräteille pysäköinti ja pysähtyminen autolla kielletty. Tähän sääntöön on, toisin kuin esimerkiksi muissa pohjoismaissa, haluttu kuitenkin jättää mahdollisuus poikkeuksille sellaisissa harvinaisissa tapauksissa joissa ehdoton kielto tekisi mahdottomaksi esimerkiksi flyygelin tai muun hyvin vaikeasti käsiteltävän rahdin perille toimittamisen.</p> <p>Teoriassa poikkeusehdot ovat hyvin tiukat: ensisijaisesti tulisi käyttää lähistöllä olevaa laillista parkkipaikkaa tai ajorataa mikäli pysähtymistä ei ole kielletty ja esimerkiksi nokkakärryillä kuljettaa raskaatkin tavarat perille, tai vaikkapa aikatauluttaa toimitus siten että soveltuva parkkipaikka on käytettävissä. Käytännössä jalkakäytäville ja pyöräteille pysäköimistä ja pysähtymistä valvotaan kuitenkin hyvin lepsusti jos lainkaan ja poikkeuksesta on muodostunut sääntö, maan tapa.</p> <h2>Virhekirjausten tilastoja</h2> <p><a href="https://hri.fi/data/dataset/pysakointivirheet-helsingissa">Helsingin kaupunki julkaisee pysäköintivirhemaksujen tilastoja avoimena datana</a> ja kyseisistä tilastoista myös näkyy selvästi, että jalkakäytäville (JK) tai pyöräteille (PT) väärin pysäköimisestä tai pysähtymisestä kirjattujen virheiden osuus on häviävän pieni: noin 8 000–11 000 kirjausta (6–7 %) yhteensä n. 150 000:sta vuosittaisesta kirjauksesta. Selkeästi suurin osa virhekirjauksista liittyy parkkipaikkojen valvontaan – pääasiassa maksullisen tai aikarajoitetun pysäköinnin valvontaan.</p> <p>Kaikki virhekirjaukset eivät myöskään ole pysäköintivirhemaksuja, vaan osassa on kirjattu vain huomautus. Jalkakäytävälle tai pyörätielle parkkeeraamisesta selvisi vuosina 2019-2023 huomattavasti useammin helpolla (13,0 % kirjauksista huomautuksia) kuin muissa tilanteissa (4,9 % kirjauksista huomautuksia).</p> <p>Vertailun vuoksi: <a href="https://kobenhavnliv.dk/trafik/nye-tal-afsloerer-her-er-vejene-hvor-der-bliver-udskrevet-flest-p-boeder-i-koebenhavn-i-et-omraade-er-den-helt-gal">Kööpenhaminassa jaettiin 297 923 parkkisakkoa vuonna 2023 (tanskaksi, kobenhavnliv.dk)</a>, kun samana vuonna Helsingissä kirjattiin 165 692 virhettä. Vuoden 2024 Helsingin tilastoja ei vielä 31.3.2025 oltu julkaistu.</p> <figure> <figcaption>Jalkakäytävälle, pyörätielle, yhdistetylle jalkakäytävälle/pyörätielle, pyöräkaistalle, pihakadulle, kävelykadulle tai pyöräkadulle kirjattujen pysäköinti- ja pysähtymisvirheiden lukumäärät vuosina 2019-2023 tummansinisellä. Muut virhekirjaukset vaaleansinisellä.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/pysakoinninvalvonta-autoilun-ehdoilla/image2.png" alt="Pylväsdiagrammi. Jalankulkua ja pyöräilyä haittaavia virhekirjauksia on kirjattu vuosina 2019, 2020, 2021, 2022, ja 2023 vastaavasti 10 794, 8072, 8046, 9529, ja 10 895 kpl, ja muita virhekirjauksia on tehty samoina vuosina 139 303, 132 710, 130 706, 130 680, ja 154 797 kpl." /> </figure> <h2>Sitä saadaan, mitä mitataan</h2> <p>Olemassa olevien parkkipaikkojen valvontaan on toki keksittävissä hyviä perusteita: parkkimaksuja tuskin maksettaisiin kovin ahkerasti, jos sakon rapsahtamisen riski olisi hyvin pieni. Ja mikäli parkkipaikoista ei joutuisi maksamaan, ne täyttyisivät nopeasti eikä paikkoja riittäisi kaikille halukkaille.</p> <p>On kuitenkin myös muita mekanismeja, jotka voivat vahvasti ohjata keskittymään parkkiruutujen valvontaan muiden painotusten kustannuksella. Pysäköinninvalvonnan tuloksellisuutta on nimittäin ainakin vielä 2015 tarkastusviraston raportin mukaan mitattu valvontatapahtumien lukumäärien perusteella, vertaamalla valvontatapahtumien määrää henkilöstömenoihin, sekä tarkastelemalla oikaisuvaatimusten määriä. (Katso taulukko alla. Tarkastuslautakunnan tiedostoja vuodelta 2015 ei enää näytä löytyvän netistä. Ne on mahdollisesti poistettu saatavilta tai ovat väliaikaisesti saavuttamattomissa <a href="https://paatokset.hel.fi/fi/paatokset-beta-suljettu">Päätökset beta -palvelun sulkeuduttua (hel.fi)</a>.)</p> <div role="region" aria-labelledby="mittarit" tabindex="0"> <table> <caption id="mittarit"> Palvelu: kunnallinen pysäköinninvalvonta ja maksullinen pysäköinti. </caption> <tr> <th>Tulkosellisuuden näkökulma</th> <th>Viraston ilmoittamat mittarit</th> <th>Arvio ilmoitetusta mittarista</th> </tr> <tr> <td>Taloudellisuus</td> <td>Valvontatapahtumien kustannukset/valvontapahtumien määrä</td> <td>Mittaa taloudellisuutta.</td> </tr> <tr> <td>Tuottavuus/palveluprosessin sujuvuus</td> <td>Valvontatapahtumien määrän ja käsittelyaikojen suhde henkilöstömenoihin</td> <td>Mittaavat työn tuottavuutta.</td> </tr> <tr> <td rowspan="2">Henkilöstön aikaansaannoskyky</td> <td>Kunta10 -mittaristo</td> <td rowspan="2">Mittaavat työelämän laatua</td> </tr> <tr> <td>Lyhyet poissaolot</td> </tr> <tr> <td rowspan="3">Laatu</td> <td>Yleismielikuva pysäköinninvalvonnasta ja -tarkastajista</td> <td rowspan="3">Mittaavat laatua.</td> </tr> <tr> <td>Oikaisuvaatimusten määrät ja käsittelyajat</td> </tr> <tr> <td>Hyväksyttyjen oikaisuvaatimusten osuus siirroista ja pysäköintivirhemaksuista</td> </tr> <tr> <td>Vaikuttavuus</td> <td>Talousarviotavoitteiden toimeenpanon onnistuminen: esimerkiksi sähköisten palvelujen osuus</td> <td>Suoritemäärät tai osuudet sinällään eivät mittaa vaikuttavuutta.</td> </tr> </table> </div> <p>On selvää, että tällaiset mittarit ohjaavat tekemään valvontaa, jossa tarkastetaan mahdollisimman monta mahdollisimman selvää tapausta – esimerkiksi kamera-avusteisesti tarkistamaan maksamattomia tai yliajalle menneitä pysäköintejä paikassa jossa on paljon autoja. Toisaalta mittarit eivät ohjaa tekemään valvontaa esimerkiksi jalkakäytäville pysäköintiin liittyen; vaikka jokainen tarkastettu jalkakäytävälle pysäköinti todettaisiin virhemaksun arvoiseksi, näitä valvontatapahtumia tulisi määrällisesti vähemmän. Lisäksi lakiin kirjoitettu tulkinnanvaraisuus ja pitkään jatkuneen sormien läpi katsomisen aiheuttamat väärinkäsitykset todennäköisesti johtaisivat lukuisampiin oikaisuvaatimuksiin, joka edelleen heikentäisi tuloksellisuuden mittareita.</p> <p><a href="https://petterihyvarinen.fi/helsinki-parkki/">Tarkastelemalla pysäköintivirhekirjausten jakautumista kartalla (petterihyvarinen.fi)</a>, näyttäisi tosiaan siltä, että pysäköintiä valvotaan ahkerimmin siellä missä se on kaikista helpointa. Mäntymäen kenttä, Meilahden sairaala-alue, ja Ruskeasuon varikko keräävät kuukaudesta toiseen satoja virhekirjauksia. Poliisin tekemiä kirjauksia merkitään usein Pasilan poliisitalolle, Pasilanraitio 13:een, vaikka varsinainen sakko olisi annettu jossain muualla – nämä siis eivät ole oikeassa osoitteessa. Vielä vuonna 2019 paljon virhekirjauksia kertyi myös Jätkäsaaren laivaterminaalin parkkialueille.</p> <h2>Parempaa kaupunkiympäristöä paremmin kohdennetulla pysäköinninvalvonnalla</h2> <p>Helsingin pysäköintipolitiikan ensimmäiseksi tavoitteeksi on kirjattu</p> <blockquote> <p>&quot;-- kaupunkielämän toimivuuden, laadun ja hyvän kaupunkiympäristön (turvallinen, viihtyisä, käytettävä ja terveyttä edistävä) edistäminen pysäköintiratkaisuilla.&quot;</p> </blockquote> <p>Keskustan kävelyalueille tai vaikkapa paljon puhutuille Hämeentien pyöräkaistoille kertyy kuukausittain vain joitain kymmeniä kirjauksia, vaikka yhdellä ajolla Hakaniemestä Kurviin kertyisi varmaankin puolet koko kuun saldosta. Nämä valinnat näyttävät epäilemättä hyvältä yllä mainituissa mittareissa, mutta tuottavatko ne hyvää kaupunkitilaa? Ovatko esimerkiksi Mäntymäen kentällä siistissä rivissä seisovat – mutta mahdollisesti pysäköintiajan ylittäneet — autot aivan keskiössä tämän tavoitteen kannalta?</p> <figure> <figcaption> <p>Lähde: <a href="https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/kerrokantasi/pysakointipolitiikka/Helsingin-pysakointipolitiikka-2022-10-9.pdf">Helsingin pysäköintipoliittiset tavoitteet (hel.fi)</a>.</p> </figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/pysakoinninvalvonta-autoilun-ehdoilla/image1.png" alt="Taulukko Helsingin pysäköintipoliittisista tavoitteista. 1. Pysäköintiratkaisuilla edistetään kaupunkielämän toimivuutta, laatua ja hyvää kaupunkiympäristöä (turvallinen, viihtyisä, käytettävä ja terveyttä edistävä) sekä asuntotuotantotavoitteiden toteutumista. 2. Pysäköintiratkaisuilla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja alueiden saavutettavuutta. 3. Pysäköintiratkaisuilla tuetaan Helsingin ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteiden toteutumista ohjaamalla kestävien kulkutapojen ja vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöön. 4. Pysäköintiratkaisuilla tuetaan tiiviin kaupunkirakenteen lawajenemista Helsingin yleiskaavan mukaisesti sekä kantakaupungin ja keskustojen vetovoimaisuutta. 5. Pysäköintiratkaisuissa huomioidaan alueiden erityispiirteet ja pysäköijien erilaiset tarpeet lisäämällä ratkaisujen joustavuutta ja monimuotoisuutta. 6. Pysäköintiratkaisuilla tehostetaan julkisten pysäköintipaikkojen, yksityisten pysäköintilaitosten ja tonteilla olevien pysäköintipaikkojen käyttöä kaikkialla Helsingissä." /> </figure> <p>Jalankulkijan kannalta sillä ei ole välitöntä merkitystä, onko parkkiruudussa oleva auto maksanut pysäköinnistään vaiko ei – auto vie siinä hetkessä sen saman katutilan joka tapauksessa, ja on varmasti parempi että auto on parkkiruudussa kuin keskellä jalkakäytävää. Eniten haittaa parkkiruudussa olevasta autosta on toiselle autoilijalle, jonka täytyy jatkaa vapaan paikan etsimistä. Kuitenkin pysäköinninvalvonta näyttäisi ohjaavan juuri päinvastaiseen suuntaan: jalkakäytävälle jätetylle autolle suodaan tulkinnanvaraa, kun taas ruudussa olevan auton status on nopeasti ja yksiselitteisesti määritelty. Jalkakäytävälle pysäköidessä on todennäköisempää selvitä pelkällä huomautuksella kuin muualle parkkeeratessa.</p> <p>Kun keskitytään parkkipaikkojen valvontaan, nostetaan jalustalle parkkipaikkojen saatavuus ja autolla asioinnin sujuvuus. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyillä sekä niiden systemaattisella valvonnalla soisi kuitenkin tavoiteltavan kaupungin itse asettamia tavoitteita ja sitä hyvää kaupunkiympäristöä.</p> 2025-04-01T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulumatkojen-turvallisuutta-tukevat-ehdokkaat/ <p>Pyysimme Helsingin kuntavaaliehdokkaita allekirjoittamaan kuntavaaliteesimme koulumatkojen turvallisuuden parantamisesta. Tältä sivulta löydät teesin allekirjoittaneet ehdokkaat, joita on kunnioitettavat 115 kappaletta!</p> <h2>Kuntavaaliteesi</h2> <p>Koulumatkojen turvallisuuden parantaminen tulee ottaa tulevan valtuustokauden kaupunkistrategiaan. Konkreettiset toimenpiteet, joita koulujen ympäristöön tarvitaan (valikoiden kohteen mukaan):</p> <p><strong>1. Koulukatuihin mallia Pariisista</strong></p> <p>Pariisissa on hiljattain muutettu jo kahdensadan koulun lähikatu kävelykaduksi. Tavoitteena on tehdä sata koulukatua lisää lähivuosina. Syy muutokseen on ollut halu lisätä lasten koulumatkojen turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä luoda koululaisille mukavia oleskelupaikkoja, joissa voi viettää aikaa koulun jälkeen.</p> <p>Kävelykaduilla koulujen ympärillä on monia muitakin hyötyjä. Ne vähentävät koulualueen melua ja ilmansaasteita sekä voivat lisätä koulumatkojen taittamista kävellen ja pyöräillen.</p> <p><strong>2. Toteutuvat ajonopeudet koulujen lähikortteleissa matalammiksi hidasteilla ja kaistojen kavennuksilla</strong></p> <p>Liikenneturvan selvitys osoittaa, että pelkkä nopeusrajoituskyltti ei aina riitä. Tarvitaan myös rakenteellisia ratkaisuja, kuten hidasteita ja kavennuksia, jotta tilannenopeudet todella pysyvät turvallisina. Risteyskohtien turvallisuutta lisätään esimerkiksi leventämällä jalkakäytävää suojatien kohdalla.</p> <p><strong>3. Eroon giljotiini-ilmiöstä</strong></p> <p>Lasten koulumatkojen turvallisuutta on syytä parantaa myös karsimalla sellaisia useamman ajokaistan risteyksiä, joissa niin kutsuttu giljotiini-ilmiö on mahdollinen.</p> <h2>Allekirjoittaneet ehdokkaat</h2> <p>Ehdokkaat ovat aakkosjärjestyksessä etunimen perusteella.</p> <div class="grid"> <div class="card"> <p><strong>Aino Tuominen</strong></p> <ul> <li>Diplomi-insinööri</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Aiski Ryökäs</strong></p> <ul> <li>Järjestöasiantuntija, M.A. Social Anthropology</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Aleksi Moine</strong></p> <ul> <li>Kääntäjä, väitöskirjatutkija</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Alena Markava</strong></p> <ul> <li>Kouluttaja</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Alexandr Foy</strong></p> <ul> <li>Yhteisötyöntekijä/Samhällsarbetare</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Alviina Alametsä</strong></p> <ul> <li>Kaupunginvaltuutettu, mielenterveysaktivisti</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Amanda Pasanen</strong></p> <ul> <li>Ympäristöasiantuntija (FM), Valtuustoryhmän puheenjohtaja</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Anna Laine</strong></p> <ul> <li>ICT-asiantuntija, luottamustoimija</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Anna-Maija (Annis) Riekkinebän</strong></p> <ul> <li>Kasvatustieteen maisteriopiskelija, pääsihteeri</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Annamari Värtö</strong></p> <ul> <li>Järjestötyöntekijä, ympäristövaikuttaja</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Annika Rinne</strong></p> <ul> <li>VTM, kansainvälisten asioiden asiantuntija</li> <li>Kokoomus</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Anton Palmu</strong></p> <ul> <li>Sosiaalialan yrittäjä, YTM</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Antti Aliklaavu</strong></p> <ul> <li>Palvelualuepäällikkö</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Antti Poikola</strong></p> <ul> <li>DI</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Arto Haatanen</strong></p> <ul> <li>Vertaisohjaaja varastonhoitaja</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Arvind Ramachandran</strong></p> <ul> <li>Arkkitehti, kaupunkisuunnittelija</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Auni-Marja Vilavaara</strong></p> <ul> <li>Juristi, Helsingin vanhusneuvoston pj</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Christa Pessi</strong></p> <ul> <li>Työsuojeluvaltuutettu, ammattiosaston puheenjohtaja</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Dimitrios Zafiris</strong></p> <ul> <li>Nuoriso-ohjaaja</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Eeva Kärkkäinen</strong></p> <ul> <li>Varavaltuutettu, valtiotieteiden maisteri</li> <li>Keskusta</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Eeva Skult</strong></p> <ul> <li>Juristi, OTK</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Elina Kauppila</strong></p> <ul> <li>Järjestötyöntekijä, FM</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Elisa Gebhard</strong></p> <ul> <li>Kansanedustaja, juristi</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Emma Heikkilä</strong></p> <ul> <li>Väitöskirjatutkija, Kasvatustieteiden maister</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Emma Kari</strong></p> <ul> <li>Toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Frans Frangén</strong></p> <ul> <li>Aktivisti, Queer</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Galia Suárez Katainen</strong></p> <ul> <li>Ravintolayrittäjä, Puoluehallituksen jäsen</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Hanna Hannus</strong></p> <ul> <li>Helsingin jalankulkijoiden puheenjohtaja, viestintäpäällikkö</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Hanna Kuokka</strong></p> <ul> <li>Tuottaja, lapsen omaishoitaja</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Hanna Varis</strong></p> <ul> <li>Erityisasiantuntija, YTM</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Hannu Koponen</strong></p> <ul> <li>Senior Delivery Consultant, varatyösuojeluvaltuutettu</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Hashem Obaid</strong></p> <ul> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Henrik Nyholm</strong></p> <ul> <li>Tradenomi &amp; Vasemmiston puoluehallituksen jäsen</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Ilona Rantala</strong></p> <ul> <li>Opiskelija, järjestösuunnittelija</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Jan Österberg</strong></p> <ul> <li>Insinööriopiskelija, vahtimestari</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Joanna Lukkarila</strong></p> <ul> <li>Luokanopettaja</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Johanna Harjunpää</strong></p> <ul> <li>Kehitysyhteistyön asiantuntija, FM</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Jouko Muuri</strong></p> <ul> <li>Työnohjaaja</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Juhani Räisänen</strong></p> <ul> <li>Taiteen tohtori</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Jukka Kymenvirta</strong></p> <ul> <li>Yhteiskuntatieteiden maisteri</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Jussi Chydenius</strong></p> <ul> <li>Muusikko, kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Kai Ovaskainen</strong></p> <ul> <li>Käpylä-Seuran pj., viestinnän vanhempi asiantuntija (eläk.)</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Kalle Pusa</strong></p> <ul> <li>Juristi ja ohjelmoija</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Katri Myllykoski</strong></p> <ul> <li>Laatuasiantuntija, YTM</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Kimmo Niemelä</strong></p> <ul> <li>Helsingin varavaltuutettu, valtiotieteiden maisteri</li> <li>Liike Nyt</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Konsta Lindi</strong></p> <ul> <li>Kasvatustieteiden opiskelija, kampanjakoordinaattori</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Krista Lyyränen</strong></p> <ul> <li>Sosionomi, muusikko</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Laura Lintula</strong></p> <ul> <li>Rehtori, muusikko</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Laura Serkosalo</strong></p> <ul> <li>Toiminnanjohtaja, FM</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Lukas Korpelainen</strong></p> <ul> <li>Muusikko (MuM), ajatuspajakoordinaattori</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Mai Kivelä</strong></p> <ul> <li>Kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Maija Karhunen</strong></p> <ul> <li>Taide- ja kulttuurialan freelancer</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Maija Rissanen</strong></p> <ul> <li>Näyttelijä</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Maiju Salminen</strong></p> <ul> <li>Hallinto- ja viestintätyöntekijä, Vasemmistonuorten 2. Varapuheenjohtaja</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Mari Holopainen</strong></p> <ul> <li>Kaupunginvaltuutettu, kauppatieteiden yliopisto-opettaja</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Maria Aarnilinna</strong></p> <ul> <li>Peruskoulun opinto-ohjaaja, KM</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Marja Mäkelä</strong></p> <ul> <li>Sosionomi, avustustyöntekijä</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Marjatta Kähkönen</strong></p> <ul> <li>Teologian kandidaatti, terveydenhuollon sihteeri</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Martta Ylätalo</strong></p> <ul> <li>Taloushallinnon merkonomi, tradenomiopiskelija</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Matti Lehto</strong></p> <ul> <li>Sivistysliberaali, lead copywriter</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Mauri Venemies</strong></p> <ul> <li>Varavaltuutettu</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Merja Suominen</strong></p> <ul> <li>Toiminnanjohtaja</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Mia Haglund</strong></p> <ul> <li>Pohjoismaiden vihreän vasemmiston pääsihteeri, kaupunginvaltuutettu</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Mika Ebeling</strong></p> <ul> <li>Pastori, kaupunginvaltuutettu</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Mika Taberman</strong></p> <ul> <li>Ohjaaja</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Mirja Kolehmainen</strong></p> <ul> <li>Lähihoitaja, yo-merkonomi</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Mirka Haili</strong></p> <ul> <li>Projektipäällikkö, sosionomi (ylempi AMK)</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Niklas Carlstedt</strong></p> <ul> <li>VTM, yrittäjä</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Noora Laak</strong></p> <ul> <li>Arkkitehti, varavaltuutettu</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Olli-Pekka Koljonen</strong></p> <ul> <li>Johtaja</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Oona Foster</strong></p> <ul> <li>Tasa-arvopolitiikan asiantuntija, FM</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Otso Kivekäs</strong></p> <ul> <li>Kaupunginvaltuutettu, toimitusjohtaja</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Otto Kylmälä</strong></p> <ul> <li>Elokuvantekijä, virkamies</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Outi Alanko-Kahiluoto</strong></p> <ul> <li>Kirjallisuuden tohtori, kaupunginvaltuutettu</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Outi Paulig</strong></p> <ul> <li>Yhteiskuntatieteiden maisteri, asiantuntija/eläkkeellä</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Paula Pennanen-Aitta</strong></p> <ul> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Pentti Helin</strong></p> <ul> <li>FM, Historioitsija</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Peppi Tervo-Hiltula</strong></p> <ul> <li>Sote-järjestön toiminnanjohtaja</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Petra Malin</strong></p> <ul> <li>Kaupunginvaltuutettu, kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Petri Ijäs</strong></p> <ul> <li>Viilari</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Petri Parrukoski</strong></p> <ul> <li>Eläkeläinen, VTM</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Piritta Hagman</strong></p> <ul> <li>Fysioterapeutti, yrittäjä</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Pirjo Lonka</strong></p> <ul> <li>Näyttelijä</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Reetta Vanhanen</strong></p> <ul> <li>Lääkäri, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Reko Ravela</strong></p> <ul> <li>Proviisori, väitöskirjatutkija</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Riikka Yliluoma</strong></p> <ul> <li>Ympäristöalan erityisasiantuntija, hallintotieteiden maisteri</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Risto Pöllänen</strong></p> <ul> <li>Isä</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Saana Rossi</strong></p> <ul> <li>Arkkitehti, kaupunkisuunnittelun tutkija</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sakari Bister</strong></p> <ul> <li>Opiskelija, museo- ja kulttuurialan työntekijä</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Salla Kuva</strong></p> <ul> <li>Varhaiskasvatuksen opettaja, VTM</li> <li>Kokoomus</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Salla Merikukka</strong></p> <ul> <li>Viestintäpäällikkö, yrittäjä</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sameli Sivonen</strong></p> <ul> <li>Arkkitehti SAFA, kestävän kaupunkisuunnittelun asiantuntija</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sami Mann</strong></p> <ul> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sami Määttä</strong></p> <ul> <li>Suunnittelija, matematiikan aineenopettaja</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sandra Hagman</strong></p> <ul> <li>FT, YTM sosiaalialan AMK-lehtori</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sanni Koivuluoma</strong></p> <ul> <li>Opiskelija</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Satu Ketonen</strong></p> <ul> <li>Johtaja, MMM</li> <li>Keskusta</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sini Kaartinen</strong></p> <ul> <li>Yhdenvertaisuusvastaava, kulttuurituottaja</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sini Korpinen</strong></p> <ul> <li>Kaupunginvaltuutettu, viestintäjohtaja</li> <li>Kokoomus</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sofia Lönnroth</strong></p> <ul> <li>Översättare, filosofie magister</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sonja Lindén</strong></p> <ul> <li>Terveydenhoitaja (YAMK), lapsiperhetyön asiantuntija</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sonja Naalisvaara</strong></p> <ul> <li>Ympäristötieteen opiskelija, vaikuttamisen ja viestinnän päällikkö</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Susanna Airola</strong></p> <ul> <li>Johtava sosiaalityöntekijä, pappi</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Susanna Punkari</strong></p> <ul> <li>Yhteisöpedagogiopiskelija, restonomi AMK</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Suvi Pulkkinen</strong></p> <ul> <li>Johtava asiantuntija, luokanopettaja (KM)</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Thomas Slätis</strong></p> <ul> <li>Viestinnän ja konfliktin asiantuntija, VTM</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Tiina Salo</strong></p> <ul> <li>Viestintäsuunnittelija, rakennusalan pienyrityksen osakas</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Titta Hiltunen</strong></p> <ul> <li>Kaupunginvaltuutettu, vaikuttamisen asiantuntija</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Toni Pakarinen</strong></p> <ul> <li>Johtava neuvonantaja, VTM &amp; KTM</li> <li>Kokoomus</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Tua Tapper</strong></p> <ul> <li>Terveystieteiden maisteri</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Tuomas Harju</strong></p> <ul> <li>Kaupunkitutkija, yrittäjä</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Tuuli Kousa</strong></p> <ul> <li>Yrittäjä, juristi</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Tuulikki Tepora</strong></p> <ul> <li>KM, luokanopettaja</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Veli Liikanen</strong></p> <ul> <li>Yhteiskuntasuhdejohtaja, biologi</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Ville Aarnio</strong></p> <ul> <li>Talousvihreä filosofi</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> </div> 2025-03-26T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/lopetetaan-jalankulkijoiden-sakkokierrokset-kohtuullisuutta-rakennustyomaiden-kiertoreitteihin/ <p>Kaupungin lukuisilla rakennustyömailla jalankulkijat tuntuvat olevan varteenotettavan liikkumismuodon sijaan lähinnä häiriötekijä. Liian usein tilapäisissä liikennejärjestelyissä tämä liikenteen kaikista haavoittuvin ryhmä joutuu kulkemaan pitkiä, huonosti merkittyjä tai jopa vaarallisia kiertoreittejä.</p> <p>On kestämätöntä, että jalankulkureitit saatetaan tietyömaan verukkeella sulkea vaikka vuodeksi ja ohjata jalankulkijat monin verroin pidemmälle sakkokierrokselle. Omassa kotikaupunginosassani Oulunkylässä on viime vuosina nähty rakennustyömaiden takia pahimmillaan lähes kilometrin mittaisia kiertoreittejä, jotka voivat tehdä iäkkäiden ja liikuntavammaisten liikkumisen jopa mahdottomaksi.</p> <p>Karu todellisuus kuitenkin on se, että harva jalankulkija suostuu lähtemään pitkälle ja epämääräiselle kiertoreitille. Vanhaan reittiin tottuneet ihmiset oikaisevat vaikka auto- tai ratikkakiskojen ylitse tai jopa rakennustyömaan halki, mikä voi olla jopa hengenvaarallista. Jalankulkijat tulee huomioida paremmin väliaikaisissa liikennejärjestelyissä. Kiertoreitit tulee suunnitella selkeiksi, esteettömiksi ja mahdollisimman lyhyiksi, sillä kaupungissa jokainen meistä on jalankulkija.</p> 2025-03-25T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulumatkojen-turvallisuutta-on-parannettava-ehdokas-allekirjoita-teesimme/ <p>Haluamme Helsingin, jossa lapset voivat turvallisin mielin kulkea kouluun kävellen tai pyöräillen. Matkat kävellen ja pyöräillen ovat tärkeitä niin arkiliikunnan kuin lasten sosiaalisten suhteidenkin kannalta.</p> <p>Monien kouluteiden varsilla on kuitenkin vaaralliseksi koettuja ylityspaikkoja sekä jalkakäytäviä, joiden vieressä ajetaan lujaa. Liikenneturvan valtakunnallinen selvitys osoittaa hälyttävästi, että <a href="https://www.liikenneturva.fi/ajankohtaista/koulujen-lahisuojatietkaan-eivat-saa-suomalaisia-ajamaan-rajoitusten-mukaan/">80 % autoilijoista ajaa ylinopeutta koulujen lähistöllä sijaitseville suojateille (Liikenneturva)</a>. Ei ihme, että tilanne huolestuttaa monia vanhempia erityisesti vilkasliikenteisten katujen lähistöllä.</p> <p>Helsingin jalankulkijat ry vetoaa, että koulumatkojen turvallisuuden parantaminen otetaan tulevan valtuustokauden kaupunkistrategiaan. Turvallisuuden parantamiseksi on kuultava perheitä ja lapsia. Kaupunki, jossa lapsilla on hyvä ja turvallista liikkua itsenäisesti, on myös aikuisille vetovoimainen.</p> <p>Konkreettiset toimenpiteet, joita koulujen ympäristöön tarvitaan (valikoiden kohteen mukaan):</p> <h2>1. Koulukatuihin mallia Pariisista</h2> <p>Pariisissa on hiljattain muutettu jo kahdensadan koulun lähikatu kävelykaduksi. Tavoitteena on tehdä sata koulukatua lisää lähivuosina. Syy muutokseen on ollut halu lisätä lasten koulumatkojen turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä luoda koululaisille mukavia oleskelupaikkoja, joissa voi viettää aikaa koulun jälkeen.</p> <p>Kävelykaduilla koulujen ympärillä on monia muitakin hyötyjä. Ne vähentävät koulualueen melua ja ilmansaasteita sekä voivat lisätä koulumatkojen taittamista kävellen ja pyöräillen.</p> <h2>2. Toteutuvat ajonopeudet koulujen lähikortteleissa matalammiksi hidasteilla ja kaistojen kavennuksilla</h2> <p>Liikenneturvan selvitys osoittaa, että pelkkä nopeusrajoituskyltti ei aina riitä. Tarvitaan myös rakenteellisia ratkaisuja, kuten hidasteita ja kavennuksia, jotta tilannenopeudet todella pysyvät turvallisina. Risteyskohtien turvallisuutta lisätään esimerkiksi leventämällä jalkakäytävää suojatien kohdalla.</p> <p>(Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.)</p> <figure> <figcaption>Tukholmassa koulun edustalla kaksikaistainen katu, joka muuttuu suojatien kohdalla yksikaistaiseksi.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kuntavaaliteesi-2025/yksikaistainen-suojatie-crop.jpg" alt="Valokuva. Talvinen maisema suojatiestä, taustalla näkyy vaaleankeltainen koulurakennus." /> </figure> <h2>3. Eroon giljotiini-ilmiöstä</h2> <p>Lasten koulumatkojen turvallisuutta on syytä parantaa myös karsimalla sellaisia useamman ajokaistan risteyksiä, joissa niin kutsuttu giljotiini-ilmiö on mahdollinen.</p> <h2>Osoita sitoumuksesi turvallisempiin koulukatuihin</h2> <p>Ehdokas - <a href="https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfciIjqeKq1V-d_R7MROkNuF3L56XX2LCmfCRJThrTjZjBrUA/viewform">voit allekirjoittaa Helsingin jalankulkijoiden kuntavaaliteesin 24.3.-30.3.2025</a>. Julkaisemme allekirjoittaneiden nimet ennen ennakkoäänestyksen alkua.</p> 2025-02-28T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/suojateiden-kapeat-keskisaarekkeet-tuntuvat-epamukavilta/ <p>Kävelijä on liikenteessä paljas. Meillä ei ole ympärillämme teräskuorta, ei tuhannen kilon painoarvoa eikä törmäystilanteessa aktivoituvaa turvatyynyä.</p> <p>Tämä paljauden tunne tulee erityisen selväksi, kun liikenneympäristö asettaa kävelijän tilanteeseen, jossa aivan vierestä, vain senttien päästä mylvii ohi moottorien ja teräksen voima.</p> <p>Astun ratikasta pois Kaisaniemenkadun pysäkillä. Ehdin ensimmäisistä valoista vihreillä, mutta toiset näyttävät punaista. Jään odottamaan kapealle keskisaarekkeelle. Suuret bussit jylistävät varpaiden vierestä, selän takana ratikka jatkaa matkaansa. Seisakkeella jalankulkijoiden joukko seisoo tiiviinä joukkona vieri vieressä.</p> <figure class="right figure-in-post"> <figcaption>Kapea saareke.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/suojateiden-kapeat-keskisaarekkeet-tuntuvat-epamukavilta/seisake.jpg" alt="Kuvattu alaviistoon ja kolmen ihmisen jalat näkyvät kapealla saarekkeella. Saarekkeen toiselta puolelta huristaa ratikka ja toiselta auto." /> </figure> <p>Kapeat seisakkeet aiheuttavat minussa epämielyttävää mahanpohjatunnetta, erityisesti kun liikkuu lapsen tai lastenvaunujen kanssa. Ehkä siinä on jotain alkukantaista. Kuin mammutti- tai norsulauma rynnisi kummaltakin puolelta ohi, ja siinä puristuksissa keskellä sitä vain täytyy odottaa paikallaan.</p> <p>Minulle tulee mieleen monta tällaista paikkaa: Apollonkadun ratikkapysäkki Runeberginkadulla, Mannerheimintien Oopperan risteys, Kauppatorin ja Havis Amandan välinen risteys.</p> <h2>Tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja</h2> <p>Mitä tälle sitten voisi tehdä? Jakaa katutilaa oikeudenmukaisemmin ja suunnitella suojatiet paremmin turvaamaan kävelyn viihtyisyys, turvallisuus ja esteettömyys.</p> <p>Puhtaana miniminä tulee pitää sitä, että keskisaarekkeella mahtuu hyvin odottamaan vuoroaan myös sähköpyörätuolin tai tuplarattaiden kanssa - niin, että myös rattaiden työntäjä mahtuu saarekkeen suojiin.</p> <p>Tiedämme kävelyn mittavat terveyshyödyt. Jos ja kun Helsingissä halutaan saada enemmän ihmisiä liikkumaan omilla lihaksillaan, tulee kävelyn tuntua kaikkialla helpolta ja huolettomalta, ei norsulauman keskelle jäämiseltä.</p> 2025-01-25T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/olen-kaupunkilainen-siis-kavelen/ <p>Jalankulkijana oleminen on osa jokaisen matkaa riippumatta siitä, millä on liikkeellä. Ehkäpä juuri sen vuoksi monikaan ei saata pitää itseään &quot;kävelijänä&quot; tai &quot;jalankulkijana&quot;. Ne ovat lähinnä asioita, joita luetaan uutisotsikoista:</p> <blockquote> <p>&quot;Jalankulkija kulki suojatien yli kuulokkeet korvillaan.&quot;</p> </blockquote> <p>Sillä hetkellä joku saattaa miettiä, että &quot;Hei, tuo voisin olla minä.&quot;</p> <h2>Kävelyn tuskastuttava tavallisuus</h2> <p>Tunnustan, että tunnen oloni välillä pikkumaiseksi, kun mietin kävellessäni</p> <ul> <li>&quot;Miksi tämä auto on pysäköinyt osittain jalkakäytävälle?&quot;</li> <li>&quot;Eikö tässä kohtaa jalkakäytävä voisi olla leveämpi?&quot;</li> <li>&quot;Nyt tämä työmaa aiheuttaa kyllä pitkän kierroksen johonkin ihan muuhun suuntaan.&quot;</li> <li>&quot;Miksi minun täytyy painaa tätä liikennevalonappia?&quot;</li> <li>&quot;Eikö täällä voisi jotain muuta kuin asfalttia?&quot;</li> </ul> <p>Muistan kuinka yhdistyksen perustamisen jälkeen juttelin erään <a href="https://hepo.fi/">Helsingin seudun pyöräilijöiden (Hepo)</a> edustajan kanssa ja hän totesi: &quot;Teitä ei onneksi tulla luulemaan urheilujärjestöksi.&quot; Pyöräilyn edistämistä luullaan helposti vain himopyöräilijöiden edunvalvonnaksi, vaikka kyse on jokaisen kaupunkilaisen mahdollisuudesta pyöräillä - ja tätä Hepo ajaa.</p> <p>Tällä on kuitenkin varjopuolensa. Huomaan sen, kun juttelen asiasta jonkun kanssa, jolle edellä mainitut asiat eivät huuda epäreiluutta. Ehkä kävely on vain niin tavallista, että sitä ei tule ajatelleeksi niin. Ehkä asiat ovat vain aina olleet näin.</p> <h2>Asiat eivät ole aina olleet näin</h2> <p>Peter D. Norton kirjoittaa kirjassaan <a href="https://www.finna.fi/Record/abo.9913190883405972?sid=4904392938">Fighting traffic (finna.fi)</a> muutoksesta, jonka autot toivat. Kaupunkilaiset olivat suutuksissaan autoista, jotka tulivat kaupunkeihin ja lapsia alkoi kuolla kaduilla autoilijoiden törmäyksiin. Katua ei enää voinutkaan ylittää mistä kohtaa vain.</p> <p>Tästä kuitenkin alkoi monen vuoden lobbaaminen sen edestä, että kaupunkitila jaettaisiin uudelleen. Vuosien jälkeen autoilijat eivät enää olleetkaan syypäitä katujen vaarallisuuteen. Niitä olivatkin vanhemmat, jotka päästivät lapsensa autojen tielle.</p> <p>Mistä vain kohtaa katua ylittävät jalankulkijat eivät olleet enää omat oikeutensa tuntevia kaupunkilaisia, vaan naurettavia &quot;jaywalkereita&quot;, joita verrattiin pelleihin. (<a href="https://www.vox.com/2015/1/15/7551873/jaywalking-history">Siis autolobbarit oikeasti palkkasivat pellejä, joiden piti tulla autojen töytäisemiksi, jotta ihmiset nauraisivat heille (englanniksi, vox.com).</a>)</p> <p>Taru Niskanen on tutkinut Helsingissä, miten kävelyolosuhteet ovat muuttuneet rautatieaseman ympäristössä vuosien saatossa.</p> <figure><figcaption> <p>Punaisella merkityt alueet ovat sellaisia, joilla jalankulkija on voinut kulkea. <a href="https://politiikasta.fi/kaveltava-kaupunki-poliittisena-kysymyksena-helsingin-rautatieaseman-muuttuva-kavely-ymparisto/">Niskasen kirjoitus pidempänä Politiikasta-verkkolehdessä.</a></p> </figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/olen-kaupunkilainen-siis-kavelen/Niskanen_Kaavio_jalankulkualueet.jpg" alt="Piirroskuva Helsingin rautatieaseman kävely-ympäristöstä." aria-details="desc-001" /></figure> <details id="desc-001"> <summary>Kuvaselostus.</summary> <p>Vuosien 1872-2020 aikana tapahtunut kehitys rautatieasemalla. Aluksi lähes koko rautatieaseman alue on jalankulkija-aluetta. Vuonna 1924 eteenpäin jalanulkualueet vähentyvät huomattavasti aseman ympäristössä ja saavuttavat surkeimman tilansa vuonna 1970. Vuonna 1990 kehitys näyttää kääntyvän ja jalankulkualuetta tulee lisää, mutta edes vuonna 2020 ei päästä samaan tasoon kuin alussa.</p> </details> <p>Historian valossa nähdään, että nykyinen kaupunkitila on pitkän ajan tulos. Pieneltä vaikuttavat harmistukset ovatkin osa laajempaa jatkumoa. Tarvitaan vain se hetki, kun asian huomaa. Sen jälkeen sitä ei voi olla huomaamatta.</p> <p>Tarvitaan myös se hetki, kun ymmärtää voivansa vaikuttaa siihen miten asiat ovat.</p> <h2>Ajat muuttuvat - kun niitä muutetaan</h2> <p>Kaupunkilaisella on oikeus kulkea kaupungissaan jalankulkijana. Yli puolet helsinkiläisistä valitsee niin, sillä he eivät omista autoa. Silti tämä ei ole näkynyt pitkään aikaan kaupungin suunnittelussa, kun <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/autoteiden-ylivalta/">lähes 63 % kantakaupungin katutilasta on varattu autoille</a>.</p> <p>Nyt on kuitenkin hyvä aika olla jalankulkija. Ympäri maailmaa tehdään kävely-ympäristöä parantavaa työtä, josta kirjoitamme kävelykeskustavisiossamme: <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/keskusta-jonne-tekee-mieli-jaada/">Keskusta, jonne tekee mieli jäädä</a>.</p> <p>Tätä työtä on tehty myös Helsingissä: Vastikään kunnostettu <a href="https://yle.fi/a/74-20107972">Töölönlahdenpuisto on ollut jymymenestys (yle.fi)</a>. Ensi kesänä <a href="https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen/suunnitelmat-ja-rakennushankkeet/kallion-kesakadut">Kalliossa tulee olemaan useita kesäkatuja (hel.fi)</a> ja <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/esplanadien-kesakatukokeilun-ensimmaiset-tulokset/">yli puolet vastajista olisi halunnut Esplanadien kesäkatukokeilusta pysyvän</a>. Kaiken kruunuksi osana ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa päätettiin, että <a href="https://www.hel.fi/fi/uutiset/helsinkiin-esitetaan-viihtyisampaa-kavelykeskustaa-ja-joukkoliikenteen-parannuksia">Kaivokadusta tulee joukkoliikennekatu (hel.fi)</a>.</p> <p>Nämä muutokset osoittavat, että nyt on tosiaan hyvä aika tulla mukaan jalankulkijoiden edunvalvontaan. Työ ei kuitenkaan ole loppumassa.</p> <h2>Vaadi tilaa, turvallisuutta ja viihtyisyyttä - kävele</h2> <p>Tehdyt muutokset saattavat pahimmillaan olla väliaikaisia. Seuraavat kuntavaalit voivat muuttaa asetelman hyvin erilaiseksi. Ota selvää, ketkä edistävät kaupunkilaisen oikeutta kulkea jalan. Kysy, mitä asioita he ovat edistäneet aiemmin ja miten he aikovat ajaa jalankulkijoiden etua tulevaisuudessa?</p> <p>Tehdyt muutokset eivät myöskään ole tarpeeksi. Sekä Helsingin <a href="https://paatokset.hel.fi/sites/default/files/pdf-minutes/Vanhusneuvoston%20lausunto%20ydinkeskustan%20liikennesuunnitelma.pdf">vammaisneuvosto (PDF)</a> että <a href="https://paatokset.hel.fi/sites/default/files/pdf-minutes/Vanhusneuvoston%20lausunto%20ydinkeskustan%20liikennesuunnitelma.pdf">vanhusneuvosto (PDF)</a> haluavat kävelyn pääreitistön, jota ylläpidetään korkealla tasolla myös talvella. Monelle vammaiselle ja vanhukselle <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/on-talvikunnossapitoa-ja-sitten-talvikunnossapitoa/">riittämätön talvikunnossapito on liikkumisen este</a>. Vastaavasti <a href="https://yle.fi/uutiset/lyhyesti/74-20103573">turvattomat koulumatkat (yle.fi)</a> estävät lasten ja nuorten liikkumista.</p> <p>Moni kaupunkilainen sanoisi kävelensä enemmän, jos <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/viihtyisat-ja-turvalliset-kadut-kannustavat-liikkumaan/">kävely-ympäristö olisi viihtyisämpi</a>. Töölönlahdenpuistosta ja Esplanadien kokeilusta oppineina voimme tehdä kaupungista viihtyisämmän ja vehreämmän. Kaupungin vehreys lisää myös hyvinvointia ja tuo suojaa kuumiin kesiin.</p> <p>Seuraavalla valtuustokaudella pitää tehdä rohkeita päätöksiä jalankulkijoiden tilan, turvallisuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi.</p> <p>Älä siis epäröi ajaa parannuksia omaan kävely-ympäristöösi, vaan vaadi niitä.</p> 2025-01-20T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/talvikunnossapidon-korjauspaketti/ <p>Helsingin jalankulkijat ehdottaa viittä toimenpidettä, joilla talvikunnossapito saadaan vastaamaan paremmin helsinkiläisten liikkumistottumuksia.</p> <p>Kävely on Helsingissä yleisin matkojen kulkutapa. Kävellen taitetaan koko kaupungissa 44 % matkoista. Kantakaupungissa osuus on 53 % ja esikaupunkialueella 39 %; esikaupunkialueellakin kävely on yleisin tapa tehdä matka (<a href="https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-09-24.pdf">Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2023 (hel.fi)</a>).</p> <p>Helsingin jalankulkijat ry ehdottaa viittä toimenpidettä talvikunnossapidon parantamiseksi. Erityistä huolta kannamme talvikunnossapidon osalta lasten, ikääntyneiden, apuvälineitä käyttävien sekä muiden pysyvästi tai tilapäisesti ei niin ketterästi liikkuvien oikeuksista liikkua myös lumisella ja liukkaalla säällä.</p> <p>Helsingissä talvikunnossapidon vastuita on jaettu kaupunginosan mukaan joko kiinteistön tai kaupungin (tai sen kilpailuttaman toimijan) vastuulle. Kantakaupungissa kiinteistön vastuulle kuuluu sen kohdalla olevien jalkakäytävien auraus ja hiekoitus. Muilla alueilla kaupunki (tai sen kilpailuttama toimija) vastaa jalkakäytävien aurauksesta ja hiekoituksesta.</p> <p>Talvikunnossapidolla tarkoitetaan tässä yhteydessä niin lumen auraamista kuin liukkauden torjumista.</p> <h2>Viisi ratkaisua</h2> <h3>1. Suojatielle pitää päästä joka säällä</h3> <p>Aurauskalusto auraa autotiet useimmiten niin, että lumet kinostuvat suojatien eteen, mikä heikentää huomattavasti jalankulkijoiden liikkumista ja kaupungin esteettömyyttä. Lumen puhdistaminen kaduilta ei yksin auta, jos risteyksistä ei pääse liikkumaan. Erityisen vaikea tilanne on lastenvaunujen, rollaattorin tai muiden apuvälineiden kanssa liikkuville. Ratkaisuna tähän kirjataan selkeästi jalkakäytävän kunnossapidosta vastaavan tahon velvoitteisiin puhdistaa kiinteistön edustalla olevien suojateiden edusta 1,5 metrin leveydeltä.</p> <h3>2. Jalkakäytävien talvikunnossapitoon kriteeristö, jota valvotaan</h3> <p>Kaupungin tulee valvoa riittävällä tavalla, että talvikunnossapidon laatutaso jalkakäytävillä toteutuu niin kantakaupungissa kuin muilla alueilla. Nykyisin huonosta kunnossapidosta huomauttaminen on kaupunkilaisten vastuulla. Palautteen antaminen ei kuitenkaan ole kovin yksinkertaista, sillä se tulisi ensisijaisesti antaa kiinteistön omistajalle.</p> <p>Kaupungin tulee laatia jalkakäytävien talvikunnossapitoon selkeät kriteerit, toteuttaa talvikunnossapidon pistotarkastuksia ja antaa tarpeen tullen huomautuksia ja sanktioita huonosta talvikunnossapidosta. Vastaavasti myös positiivisia esimerkkejä voi nostaa esiin jakamalla esimerkiksi paras talvikunnossapito -palkintoa. Myös kantakaupungin kiinteistöt, jotka ovat kaupungin omia (esimerkiksi puistot ja päiväkodit) tulee hoitaa kuntoon ripeästi. Huonosti hoidetusta jalkakäytävästä palautteen antamisen tulee olla helppoa.</p> <h3>3. Tehostetut väylät ovat hyviä, mutta aurausta tulee priorisoida myös kohteiden perusteella</h3> <p>On hienoa, että tehostetun talvihoidon pyöräreittien yhteydessä hoidetaan tehostetusti myös kävelyn reittejä. Tärkeät jalankulun reitit eivät kuitenkaan aina ole pääväyliä. Jalankulun reittien aurauksen priorisointia tulisi miettiä kohteen mukaan.</p> <p>Esimerkiksi päiväkotien ja neuvoloiden edustoille kuljetetaan lapsia lastenvaunuilla joka päivä. Näiden edustat ja niille johtavat keskeiset reitit (esimerkiksi lähimmän joukkoliikennepysäkin ja neuvolan väli) tulisi siirtää talvikunnossapidon ylimpään luokkaan. Myös keskeisimpien joukkoliikennepysäkkien ympäristöjä tulisi priorisoida.</p> <h3>4. Lumikasoille tilaa jo ennakoiden, jotta talvi ei pääse yllättämään</h3> <p>Kantakaupungin tiiviille kaduille tulisi jo ennakoiden varata tilaa aurauslumelle, jotta kaikkien liikennemuotojen väylät on helpompi pitää kuljettavina. Kultakin kadulta, jossa on katupysäköintiä, tulisi varata kadun pituudesta riippuen muutama parkkipaikka lumen säilytystä varten marraskuun ja maaliskuun väliseksi ajaksi. Näin lumelle olisi valmiina säilytystilaa heti, kun tilaa tarvitaan. Tämä vähentäisi myös tarvetta kuljettaa lunta kuorma-autoilla kauempana sijaitseville lumen vastaanottopaikoille, mikä laskisi päästöjä ja lisäisi kaupungin viihtyisyyttä raskaan liikenteen vähentyessä.</p> <h3>5. Kävelykeskustasta liukastumisvapaa vyöhyke</h3> <p>Aleksanterinkadulle lisättiin 2000-luvun alun remontin yhteydessä katulämmitys. Sen ansiosta vaikeinakin jää- ja loskakelin päivinä Aleksanterinkatu pysyy käveltävässä kunnossa. Kaivokadun tulevan remontin yhteydessä on syytä lisätä Rautatieaseman edustalle ja sitä ympäröiville vilkkaille kävelyalueille katulämmitys. Näin koko maan vilkkaimmin kävelty alue pysyy hyvässä kävelykunnossa säällä kuin säällä. Tämä lisää keskustan vetovoimaa myös talvella, kun ydinkeskustaan saapuvat tietävät, että siellä on mahdollista liikkua ilman liukastumisen vaaraa.</p> <h2>Helsingin jalankulkijat</h2> <p>Helsingin jalankulkijat ry on vuonna 2023 perustettu yhdistys, joka edistää jalankulkua liikkumismuotona sekä toimii jalankulkijoiden edunvalvojana Helsingissä.</p> <p>Lue lisää <a href="https://jalankulkijat.fi/">etusivuiltamme</a> ja <a href="https://jalankulkijat.yhdistysavain.fi/">liity jäseneksi (Yhdistysavain)</a>!</p> 2024-12-20T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/miten-kavely-eroaa-muista-liikennemuodoista/ <p>Liikennesuunnittelussa suunnitellaan reittejä. Reitit piirtyvät kartalle ja reittioppaaseen: asuinkaduilta pääkaduille, lähiöistä keskustaan.</p> <p>Kulkupelillä liikkuessa merkittyjä teitä pitkin liikkuminen on edellytys. Ei autolla ajeta nurmikon poikki, ei kovin ketterästi polkupyörälläkään. Siispä esimerkiksi auton reitti kadun päästä päähän on kerta toisensa jälkeen sama.</p> <p>Kävely sen sijaan on orgaanisempi ja joustavampi tapa kulkea.</p> <p>Kävely on joskus suoraan kadulla etenemistä. Usein se on kuitenkin myös puiston tai sisäpihan kautta oikaisemista, piipahdusta välillä tutkimaan liikkeen ikkunaa tai kadun ylittämistä myös siitä kohdin missä ei varsinaista ylityspaikkaa ole (mikäli sen tulkitsee turvalliseksi).</p> <p>Tiiviissä kaupunkiympäristössä ja metroasemien läheisyydessä kävelijä yhdistää reittiinsä maanpäällisiä ja maanalaisia sisä- ja ulkoreittejä sään mukaan. Myös viheralueiden ja katujen rajat hämärtyvät kävellessä.</p> <p>Oikaiseminen sekä sään kannalta parhaan reitin pohdinta on oikeastaan aika iso osa kävelijän reitinmuodostamista, ainakin omassa kävelyssäni.</p> <p>Liikennesuunnittelun periaatteet nykyisellään eivät kaikin osin tunnista tätä ajattelutapaa. Siinä missä ajoneuvolla reittiä kulkiessa soitetaan tarkasti nuoteista, on kävely usein vapaampaa improvisointia.</p> <p>Tämä ajatus tuli mieleeni, kun kirjoitimme pian julkaistavia ajatuksia katujen talvikunnossapidosta. Onko siis kävelyn kannalta hyvä soveltaa samaa ajatusta kuin ajoneuvojen - eli että ensimmäisenä juuri tietyt pääreitit huolletaan? Vai pitäisikö kävelyä lähestyä eri tavoin: huolehtia liukkauden ja lumen poistosta ensimmäisenä tiettyjen kohteiden ympäristöstä - vaikkapa joukkoliikenteen pysäkkien, neuvoloiden, päiväkotien ja terveysasemien?</p> <p>Alueet ja kohteet voivat olla kävelyn kannalta olennaisempi tapa jäsentää liikenteen ajattelua kuin silkat reitit.</p> 2024-12-06T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kuulumisia-vuosikokouksesta-ja-kavelysymposium-tiistaina-10-12/ <h2>1. Vuosikokous on taputeltu ja uusi hallitus valittu!</h2> <p>Hallituksen puheenjohtajana valittiin jatkamaan Hanna Hannus. Hallituksen jäseniksi valittiin Santeri Hiitola, Anni Lyytikäinen, Sami Määttä, David Pemberton, Johanna Vuorelma ja Christoffer Weckström. Hallituksen varajäseneksi valittiin Jan Frilander.</p> <p>Kokousta edeltänyt keskustelu liikenteessä normeista kävi vilkkaana. Kyseenalaistavan linssin läpi tarkasteltiin muun muassa sitä, miten lapsia oletetaan kuljetettavan autolla sekä miksi katupölytiedotuksissa kehotetaan jalankulkijoita välttämään vilkkaalla tiellä kulkemista (kun eivät kävelijät katupölyä aiheuta). Kiitos panelisteille sekä kaikille tilaisuuteen osallistuneille!</p> <h2>2. Kutsu Kävelysymposiumiin 10.12.</h2> <p>Kaikki jäsenemme ovat tervetulleita paikalle, ja osallistua voi etänä tai paikan päällä Kalasatamassa.</p> <p><a href="https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSeDe2-kAEjqDlCTROCUSslVkQQdwVGR0rjV_6oZIpmYqJiJWw/viewform">Ilmoittaudu tapahtumaan</a>. Ilmoittautuminen viimeistään perjantaina 6.12. Paikan päälle mahtuu 40 henkilöä ja etäyhteydellä loput.</p> <h3>Kävelysymposiumissa visioita ja konkretiaa</h3> <p><a href="https://www.poljin.fi/">Pyöräilykuntien verkosto</a> järjestää tiistaina 10.12. klo 9.00-12.00 seminaarin kävelyn edistämisestä kunnissa. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Helsingin jalankulkijat ry:n sekä Helsingin Kaupunkiympäristö -toimialan kanssa ja tiloissa.</p> <p>Kävelysymposium on tarkoitettu kävelyn edistämisestä ja kävely-ympäristön suunnittelusta sekä ylläpidosta vastaaville kaiken kokoisten kuntien edustajille sekä muille asiantuntijoille. Tilaisuudessa tuodaan myös terveiset kansainvälisestä Walk21 -konferenssista Lissabonista.</p> <p><strong>Paikka</strong>: Helsinki KYMP-talo (Työpajankatu 8, kokoushuone Kampela)</p> <h3>Ohjelma</h3> <h4>Klo 9.00–10.30 Teema 1: Miksi kävely ansaitsee oman visionsa?</h4> <ul> <li> <p>Tilaisuuden avaus &amp; Käveltävän Helsingin visio 2030<br /> Henna Kluge, Helsingin kaupunki</p> </li> <li> <p>Liikkumisympäristö ja sen kartoitusmenetelmät kävelyn tukena<br /> Elias Willberg, Helsingin yliopisto</p> </li> <li> <p>Eurooppalaiset askelmerkit kävelyn edistämiseen<br /> Virpi Ansio, Traficom</p> </li> <li> <p>Kävelijän matka keppikerjäläisestä kuninkaaksi<br /> Jani Päivänen, Sweco Oy</p> </li> <li> <p>Nostoja Walk21 -konferenssista<br /> Martti Tulenheimo, Pyöräilykuntien verkosto</p> </li> <li> <p>Helsingin rautatieaseman muuttuva kävely-ympäristö, suunniteltua vai sattumaa?<br /> Taru Niskanen, Aalto-yliopisto</p> </li> <li> <p>Keskusta, jonne tekee mieli jäädä<br /> Helsingin jalankulkijat ry:n Kävelykeskustavisio 2027 ja 2035 Hanna Hannus, Helsingin jalankulkijat ry</p> </li> </ul> <p><strong>10.30-10.45 Tauko</strong></p> <h4>10.45-12.00 Teema 2: Mitkä ovat työkalut, joilla visio toteutetaan?</h4> <ul> <li> <p>Keinoja nostaa kävelijä katujen tärkeimmäksi kulkijaksi<br /> Katja Seimelä, Tampereen kaupunki</p> </li> <li> <p>Uusi kävelyn suunnittelun katutilaohje<br /> Henna Kluge, Helsingin kaupunki</p> </li> <li> <p>Terveyden tasa-arvohaasteet käveltävyydessä ja sen kehityshankkeissa<br /> David Pemberton, Helsingin jalankulkijat ry</p> </li> <li> <p>Ikääntymisen vaikutukset Pohjolassa - omatoiminen liikkuminen talvella ja elämänlaatu<br /> Virpi Ansio, Traficom</p> </li> <li> <p>Rahat tai henki - kunnossapito on kansanterveyden kohtalonkysymys<br /> Timo Perälä, Navico Oy</p> </li> </ul> 2024-11-28T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/miten-kaupunki-lisaa-liikenneturvallisuutta/ <p>Helsingin kaupunki julkaisi selvityksen <a href="https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/aineistot/aineistoja-16-24.pdf">Mellunkylän liikenneturvallisuudesta (2024, PDF)</a>, jossa kerrotaan, kuinka Mellunkylässä liikenneonnettomuuksien määrä on kasvanut 45 % vuosina 2018–2022 verrattuna vastavaan ajanjaksoon vuosina 2013–2017. Tämä on sinänsä hälyttävää, kun Helsingissä liikenneonnettomuuksien määrä on ollut laskeva.</p> <h2>Jalankulkijaonnettomuudet ovat vähentyneet</h2> <p>Vuosina 2013–2017 jalankulkijoita loukkaantui tai kuoli 17, kun taas vuosina 2018–2022 näiden määrä oli 14. Onnettomuuksien määrän vähentyminen on hyvä, mutta tavoitteena on edelleen, että liikenteessä ylipäänsä loukkaantuu nolla ihmistä. Polkupyöräonnettomuuksien määrät ovat toisaalta kasvaneet paljon. Vastaavina vuosina tapauksia oli 9 ja 17 eli miltei kaksinkertainen määrä.</p> <h2>Mitä keinoja kaupunki tunnistaa liikenneturvallisuuden lisäämiseksi?</h2> <p>Kävin läpi millaisia keinoja kaupunki aikoo käyttää liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. Nämä ovat hyödyllisiä keinoja muissakin paikoissa ja työkalupakissa on hyvä olla ehdotuksia valmiina, kun liikenneturvallisuudesta puhutaan. Olennaisimpia keinoja, joita toimenpiteissä nostetaan esille ovat</p> <ul> <li>nopeusrajoituksen alentaminen</li> <li>korotettu liittymä</li> <li>korotettu suojatie</li> <li>keskisaareke</li> <li>tyynyhidasteet</li> <li>kääntymiskaistan poisto</li> <li>kiertoliittymä</li> <li>kaistojen vähentäminen.</li> </ul> <h2>Ratkaisut lisäävät kaikkien liikkumismuotojen turvallisuutta</h2> <p>Listaa katsomalla saattaa vetää johtopäätöksen, että autoilijaa jollain tavalla rankaistaan. Näinhän ei ole. On tärkeä muistaa, että vakavimmat onnettomuudet sattuvat, kun suuri massa ja suuri vauhti yhdistyvät.</p> <p>Ajoneuvon massaan voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. Liikkuuko esimerkiksi yksityisautolla vai pyörällä? Kaupunki ei puutu suoraan tähän valintaan. Vauhtiin taas vaikutetaan kaikista selvimmin teiden ja katujen suunnittelussa - ja vauhtiinhan kannattaa vaikuttaa:</p> <blockquote> Törmäysnopeudella 30 km/h reilu puolet jalankulkijoiden vammoista on lieviä, kun taas 50 km/h törmäysnopeudella noin kolme neljännestä vammoista on vakavia. <p><cite><a href="https://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/Liikennesuunnittelu/Liikenneturvallisuus/nopeusrajoitus_raportti_2012.pdf">Selvitys nopeusrajoitusten tarkistamisen vaikutuksista (2012, PDF)</a>.</cite></p> </blockquote> <p>Tämän vuoksi monet ratkaisuista liittyvät siihen, miten eri tilanteissa autojen nopeuksia saataisiin laskettua:</p> <ul> <li>nopeusrajoituksen alentaminen</li> <li>korotettu liittymä</li> <li>korotettu suojatie</li> <li>tyynyhidasteet</li> <li>kiertoliittymä.</li> </ul> <p>Toinen olennainen tapa suojata jalankulkijaa on lyhentää reittiä, joka kuljetaan tien yli suojatien kohdalla:</p> <ul> <li>kääntymiskaistan poisto</li> <li>kaistojen vähentäminen ylipäänsä.</li> </ul> <h2>Keinot ovat ajankohtaisia</h2> <p>Keinot ovat erityisen ajankohtaisia, kun <a href="https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857083.html">Mechelininkadun alueen asukkaat haluavat kaupungin puuttuvan huonoon liikenneturvallisuuteen (Helsingin Sanomat)</a>. Puheenjohtajamme Hanna Hannus kirjoitti myös <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010847591.html">mielipidekirjoituksen liikenneturvallisuuden parantamisesta (Helsingin Sanomat)</a>.</p> 2024-10-30T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokous-2024/ <p>Tervetuloa Helsingin jalankulkijoiden vuosikokoukseen! Ennen vuosikokousta järjestetään paneelikeskustelu, jossa keskustellaan liikkumisesta ja siihen liittyvistä sosiaalisista normeista.</p> <div class="card"> <h2>Ohjelma</h2> <p>Päivitys 1.12.2024: Muutoksia panelisteihin.</p> <p>Klo 17-18 paneelikeskustelu &quot;Liikkumisen sosiaaliset normit ja miten niitä muutetaan&quot;. Keskustelemassa ovat väitöskirjatutkija <strong>Veera Moll</strong>, toimittaja ja kirjailija <strong>Riikka Suominen</strong> sekä pyöräilyn edistäjä, Kestävän elämän kadut -ohjelmaa juontanut <strong>Martti Tulenheimo</strong>. Paneelin juontaa <strong>Johanna Vuorelma</strong>.</p> <p>Klo 18-19 Helsingin jalankulkijoiden vuosikokous 2024.</p> <p><strong>Ajankohta</strong>: Maanantaina 2. joulukuuta 2024 klo 17-19.</p> <p><strong>Paikka</strong>: Töölön kirjaston Tapahtumatila-salissa. Osoite: Topeliuksenkatu 6, 00250 Helsinki. <a href="https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Esteettomyys">Esteettömyystiedot Töölön kirjaston sivuilta otsikolla &quot;Esteettömyys&quot;</a>.</p> <p>Myös lapset ovat tervetulleita jalankulkijoiden tapahtumiin!</p> <h3>Liity jäseneksi maksutta</h3> <p>Voit liittyä yhdistyksen jäseneksi maksuttomasti vuoden 2024 loppuun asti. Jos liityt jäseneksi ennen vuosikokousta, olet äänivaltainen jäsen ja voit asettua myös ehdolle hallitukseen vuodelle 2025.</p> <p><a href="https://jalankulkijat.yhdistysavain.fi/">Liity jäseneksi (yhdistysavain.fi)</a>.</p> </div> <h2>Vuosikokous 2024</h2> <p>Vuosikokous alkaa samassa tilassa kello 18.00.</p> <p>Vuosikokouksessa käsitellään <a href="https://jalankulkijat.fi/saannot/">säännöissä</a> mainitut asiat. Jos olet jäsen, voit ehdottaa lisäyksiä asialistaan. Ilmoita niistä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle yhtä (1) viikkoa ennen vuosikokousta sähköpostiosoitteeseen <a href="mailto:helsinki.jalankulkijat@gmail.com">helsinki.jalankulkijat@gmail.com</a>.</p> <p><a href="https://forms.gle/PdW1uK6YETvZT1tL9">Ilmoittaudu kokoukseen (Google Forms)</a>.</p> <h3 id="asialista">Asialista</h3> <ol> <li>Kokouksen avaus.</li> <li> Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa ja todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. </li> <li>Hyväksytään kokouksen työjärjestys.</li> <li> Esitetään edellisen vuoden tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajan lausunto.<br /><p id="vuodet-2023-2024"><strong>Liitteet</strong>: <a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/toimintakertomus-2023/">Toimintakertomus 2023</a> ja <a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/toiminnantarkastus-2023/">toiminnantarkastajan lausunto</a>. Yhdistyksellä ei ollut pankkitiliä, joten tilinpäätöstä ei ole. </p> </li> <li> Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. </li> <li>Vahvistetaan jäsenmaksun, alennetun jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruus.<br /><p><strong>Esitys</strong>: Vuoden 2025 toimikauden aikana yhdistyksen varsinainen jäsenmaksu on 10 €, alennettu jäsenmaksu (oman määrittelyn mukaan) 5 € sekä kannatusjäsenmaksu 100 €.</p></li> <li>Vahvistetaan tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.<br /><p id="vuosi2024"><strong>Esitys</strong>: Vahvistetaan hallituksen hyväksymät <a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/toimintasuunnitelma-2025/">toimintasuunnitelma 2025</a> ja <a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/talousarvio-2025/">talousarvio 2025</a>.</p></li> <li>Valitaan hallituksen puheenjohtaja.</li> <li>Valitaan muut hallituksen jäsenet (4-6 kpl) sekä hallituksen varajäsenet (1-2 kpl).</li> <li> Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja. </li> <li>Muut asiat.</li> </ol> <div class="card"> <h3>Vuosikokouksen liitteet</h3> <ul> <li><a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/toimintakertomus-2023/">Liite 1: Toimintakertomus 2023</a></li> <li><a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/toiminnantarkastus-2023/">Liite 2: Toiminnantarkastajan lausunto</a></li> <li><a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/toimintasuunnitelma-2025/">Liite 3: Toimintasuunnitelma 2025</a></li> <li><a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/talousarvio-2025/">Liite 4: Talousarvio 2025</a></li> </ul> <p><a href="https://drive.google.com/drive/folders/1-aZr-3DY9_gbBk58WI_PF8QWZmM7xRh4?usp=sharing">Kaikki liitteet Drive-kansiossa (Docs ja PDF)</a>.</p> </div> 2024-10-11T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/viihtyisa-kavely-ymparisto-ja-joukkoliikenne-bff/ <p>Valtaosa joukkoliikenteen käyttäjistä kävelee pysäkille tai asemalle. Siksi joukkoliikenneorganisaationkin kannattaa olla kiinnostunut hyvistä kävely-yhteyksistä.</p> <h2>Kävely ja joukkoliikenne ovat täydellinen pari</h2> <p>Kävely on vähintään osa jokaista matkaa. Suurin osa tulee joukkoliikenteelle jalan. Joukkoliikenteen käyttäjä ottaakin päivässä 2000 askelta enemmän kuin autoilija. Helsingin parhaimmilla kävelyalueilla käytetään myös eniten joukkoliikennettä.</p> <h2>Hyvät kävelyolosuhteet parantavat matkaa</h2> <p>Norjalainen <a href="https://kollektivforum.toi.no/getfile.php/1344428-1487253059/Kollektivforum/2%20Public%20transport%20users%20are%20pedestrians%20-%20Helge%20Hillnh%C3%BCtter.pdf">Helge Hillnhütter havaitsi tutkimuksessaan (englanniksi, PDF)</a>, että joukkoliikenteen kokonaismatka-ajasta noin puolet kuluu kävellen ja puolet joukkoliikenteessä. Silti 70 % matkan muistoista liittyy kävelyyn ja vain 30 % joukkoliikennevälineeseen.</p> <p><a href="https://hslfi.azureedge.net/globalassets/hsl/tutkimukset/seutubarometri/seutubarometrin_2021_tulokset.pdf">Seutubarometrin (2021, PDF)</a> mukaan 81 % Helsingin seudun asukkaista on valmiita kävelemään pidemmän matkan, jos ympäristö on miellyttävä. Viihtyisä kävely-ympäristö helpottaa runkolinjojenkin käyttöä, sillä niiden muita bussilinjoja pidemmät pysäkkivälit edellyttävät usein lisäaskeleita.</p> <h2>Kävelyreittien kehittämisellä lipputuloja – ja luovuutta</h2> <p><a href="https://staticfiles.hsl.fi/globalassets/hsl/tutkimukset/muut-tutkimukset/kavely-ja-pyoraily-osana-joukkoliikennetta---liiketaloudellinen-vaikutusarviointi.pdf">Vuonna 2021 tehdyn selvityksen perusteella (HSL)</a> kävelyn olosuhteiden parantaminen viidellä prosentilla kasvattaisi lipputuloja Helsingin seudulla 8,5 miljoonaa eurolla vuodessa. Vaikutus olisi suurin asemien ympäristössä.</p> <p>Kävely ei vaadi laitteita tai jäsenyyksiä ja edistää silti terveyttä - kaupunkienkin. <a href="https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24749966/">Stanfordin yliopiston tutkijoiden mukaan (englanniksi)</a> 6–15 minuutin kävely lisää jopa luovuutta 60 % istumiseen verrattuna.</p> <h2>Lopuksi kokemusasiantuntijalta</h2> <p>Kävelyillä saan myös keskusteluyhteyden esiteini-ikäiseen tyttäreeni, jonka sanavarastosta otsikon BFF, eli <span lang="en">Best Friends Forever</span>, on. Kävelyllä on vaikutuksia alueiden elinvoimaan, minkä olen omakohtaisesti kokenut, jos kävelymme ovat vieneet kauppoihin. MOM kun kuulemma tulee sanoista <span lang="en">Made Of Money</span>.</p> 2024-09-22T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kavelykeskustavision-esittely-30-9/ <p>Tervetuloa ydinkeskustan kävelykierrokselle tutustumaan jalankulkijoiden kävelykeskustavisioon paikan päällä maanantaina 30.9. klo 16.30-17.30.</p> <p>Kierroksella kuullaan esittely Helsingin jalankulkijoiden kävelykeskustavisiosta ja tarkkaillaan, millaista on olla jalankulkija Suomen vilkkaimmin kävellyllä paikalla.</p> <p>Voit tutustua etukäteen yhdistyksen ajatuksiin lukemalla <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulkijat-esittavat-helsinkiin-laajaa-kavelykeskustaa-kavelykatuja-mannerheimintielle-ja-kamppiin/">tiedotteen</a> tai <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/keskusta-jonne-tekee-mieli-jaada/">&quot;Keskusta, jonne tekee mieli jäädä&quot; -vision</a>.</p> <p>Kierroksen tapaamispaikka on “kivimiesten” luona eli Rautatieaseman ulko-ovilla Kaivokadun puolella. Tilaisuus on kaikille avoin. Tapahtuman yhteyshenkilö on Sami Määttä. Voit olla yhteydessä häneen sähköpostitse <a href="mailto:jalankulkijat.viestinta@gmail.com">jalankulkijat.viestinta@gmail.com</a>.</p> <div class="card"> <h2>Tapahtuman tiedot</h2> <p><strong>Ajankohta</strong>: maanantaina 30.9. kello 16.30-17.30</p> <p><strong>Paikka</strong>: Helsingin rautatieaseman edessä Kaivokadun puolella, ”kivimiehillä”.</p> <p>Tapahtumaan ei ole erillistä ilmoittautumista.</p> </div> 2024-09-17T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulkijat-esittavat-helsinkiin-laajaa-kavelykeskustaa-kavelykatuja-mannerheimintielle-ja-kamppiin/ <p>Jalankulkijoiden yhdistyksen visio esittää ydinkeskustan, jonne tekee mieli jäädä. Ensi vaiheessa jalankulun viihtyisyyttä ja sujuvuutta kohennettaisiin Kaivokadun ohella Pohjois-Esplanadilla, Mannerheimintiellä ja Kampin kortteleissa. Myöhemmin tavoitteena on laaja, lähes koko ydinkeskustan kattava kävelykeskusta.</p> <figure> <figcaption>Havainnekuva käveltävämmästä ja viihtyisämmästä Annankadun ja Eerikinkadun risteyksestä.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/annankatu-visio-havainnekuva.jpg/" alt="Havainnekuva. Annankadun risteys, jossa on leikkipuisto, ja sileillä ja muotoonleikatuilla laatoilla päällystetty katu. Kadun keskellä ja reunoilla on korkeita vehreitä puita. Ihmisiä kävelemässä ristiin rastiin." /> </figure> <p>Helsingin keskustaan tarvitaan viihtyisä, houkutteleva ja laaja kävelykeskusta, toteaa Helsingin jalankulkijat ry. Yhdistys on työstänyt vision &quot;Keskusta, jonne tekee mieli jäädä&quot;, joka ehdottaa useita toimia jalankulun viihtyisyyden, sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi.</p> <p>Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan pöydällä on parhaillaan päätös Kaivokadun muuttamisesta joukkoliikennekaduksi. Tämä ehdotus saa Helsingin jalankulkijoilta kiitosta. Se jättää kuitenkin vielä monta keskustan keskeistä katua kävelykeskustan ulkopuolelle. Jalankulkijoiden visio onkin kansalaisjärjestön tuottama vaihtoehtosuunnitelma tälle päätökselle.</p> <p>Helsingin jalankulkijat on vuonna 2023 perustettu yhdistys, joka edistää jalankulkua liikkumismuotona ja toimii jalankulkijoiden edunvalvojana Helsingissä.</p> <h2>Ehdotuksia Pohjois-Esplanadille, Mannerheimintielle ja Kampin kortteleihin</h2> <p>Vision alkuvaiheessa kävelykeskustaa laajennetaan jo lähivuosina olemassa olevien kävelykatujen jatkoksi. Uusi kävelykatukorttelien alue sijoittuu Kampin seudulle, Kalevankadun kävelykatuosuuden jatkoksi Annan-, Eerikin-, ja Yrjönkaduille. Uusia kävelykatuosuuksia ehdotetaan niin ikään vilkkaasti kävellyille Pohjois-Esplanadille, Yliopistonkadulle ja Fabianinkadulle.</p> <p>Mannerheimintielle jalankulkijat ehdottavat ensi vaiheessa jalkakäytävien levennystä, ja seuraavana askeleena tien muuttamista joukkoliikennekaduksi eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöön. Muutos koskisi osuutta Erottajan ja Eteläisen Rautatiekadun välillä.</p> <p>Penkit, puistot, puut, kasvit ja leikkipaikat ovat tärkeä osa kaupungin ja kävelyn viihtyisyyttä, visio muistuttaa. Yhtenä erityisenä ryhmänä visiossa on huomioitu lapset kaupungissa kävelijöinä. Uutena ehdotuksena on leikkipuisto Rautatientorille nykyisen Mikonkadun paikalle.</p> <p>– Kun johonkin liikkumismuotoon panostetaan, sen suosiolla on tapana kasvaa. Kävelyyn panostaminen tuo sitä paitsi monenlaisia hyötyjä niin ihmisten terveyden, kaupungin viihtyisyyden ja elinvoiman kuin ilmastotavoitteisiin pääsemisen kannalta, sanoo Helsingin jalankulkijoiden puheenjohtaja <strong>Hanna Hannus</strong>.</p> <h2>Tarvitaan myös pitkän tähtäimen visio</h2> <p>Helsingin jalankulkijoiden visiossa vuonna 2035 koko Kampin, Senaatintorin, Esplanadien ja rautatieaseman rajaama alue on kävelykeskustaa. Puistoalueita on lisätty ja kävelyn viihtyisyyttä parannettu monin toimin.</p> <p>– Helsinki on toistaiseksi jäänyt jälkeen viihtyisän kävelykeskustan luomisessa, kun tilannetta verrataan muiden Pohjoismaiden pääkaupunkeihin. Esimerkiksi pohjoisessa Oslossa on hiljattain tehty merkittävästi enemmän tilaa kävelijöille ja parannettu jalankulun viihtyisyyttä. Tällainen Helsingin keskusta on myös mahdollinen, eikä se olisi mitenkään ensimmäinen laatuaan verrattuna moniin Euroopan pääkaupunkeihin, sanoo Helsingin jalankulkijoiden varapuheenjohtaja <strong>Sami Määttä</strong>.</p> <p>Tutustu visioon: <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/keskusta-jonne-tekee-mieli-jaada/">Keskusta, jonne tekee mieli jäädä</a>.</p> <div class="signature"> <p>Yhteystiedot ja haastattelupyynnöt:</p> <p>Hanna Hannus</p> <p>Puh. <a href="tel:0503072127">050 307 2127</a></p> <p><a href="mailto:jalankulkijat.helsinki@gmail.com">jalankulkijat.helsinki@gmail.com</a></p> </div> 2024-08-02T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/keskusta-jonne-tekee-mieli-jaada/ <p>Helsingin jalankulkijat ry:n kävelykeskustavisio 2027 ja 2035. <a href="https://jalankulkijat.fi/assets/files/kavelykeskustavisio/Keskusta,%20jonne%20tekee%20mieli%20j%C3%A4%C3%A4d%C3%A4.%20Helsingin%20jalankulkijat%20ry.pdf/" download="">Sivun sisältö PDF-muodossa (7,4 MB, ei saavutettava)</a>.</p> <blockquote> <p>&quot;Hyvä kaupunki on kuin hyvät juhlat - ihmiset jäävät sinne pidemmäksi aikaa kuin oikeastaan olisi tarpeen, koska he nauttivat siellä olosta.&quot;</p> <p><cite>- Jan Gehl, tanskalainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelun innoittaja</cite></p> </blockquote> <p>Helsinkiin tarvitaan viihtyisä, houkutteleva ja laaja kävelykeskusta. Tällä sivulla kerromme, miksi ja miten se tehdään.</p> <p>Ensin muutamia esimerkkejä muualta.</p> <h3>Ljublana teki sen jo 2007</h3> <figure> <figcaption>Slovenska-katu ennen ja jälkeen muutosten. Kuva: Ljublanan kaupunki.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/ljub.webp/" alt="Valokuva ja havainnekuva vierekkäin. Valokuvassa on autotie, jolla kulkee autoja kaksisuuntaisella tiellä. Havainnekuvassa on tilaa kävelylle ja levähtämiselle vihreiden puiden alla." /> </figure> <p>Slovenian pääkaupunki Ljubljana (280 000 asukasta) muutti ydinkeskustan täysin kävely- ja pyöräilyalueeksi vuonna 2007.</p> <p>Uudistukseen liittyi konserttien ja festivaalien järjestämistä uusilla kävelyalueilla. Ljubljana panosti myös joukkoliikenteeseen, kaupunkipyöriin ja vehreyteen. Autot ohjattiin maanalaiseen pysäköintiin.</p> <p>Tulokset: ilmansaasteet vähenivät roimasti ja kävellen taitettujen matkojen osuus kasvoi. <a href="https://www.bigissue.com/news/environment/people-protested-when-this-capital-city-went-car-free-now-they-love-it/">Kyselyssä 97 % asukkaista haluaa pitää järjestelyn voimassa (englanniksi, bigissue.com)</a>.</p> <h3>Pariisin kadut ovat kokeneet muodonmuutoksen</h3> <figure> <figcaption>Rue de la Brèche-aux-Loups. Kuva: Pariisin kaupunki, Christophe Belin.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/paris.jpg/" alt="Valokuva kävelykadusta, jolla näkyy pelkästään lapsia kävelemässä ja potkulautailemassa. Katua reunustavat beiget rakennukset ja istutukset." /> </figure> <p>Pariisissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisätty huomattavan paljon katutilaa kävelyn, pyöräilyn ja viheralueiden käyttöön. Myös nopeusrajoituksia on alennettu. Muutoksia on tehty ympäri kaupunkia, niin asuinalueilla kuin keskustassa.</p> <p><a href="https://www.paris.fr/pages/57-nouvelles-rues-aux-ecoles-dans-paris-8197">Yli 200 koulun lähikatu on muutettu kävelykaduksi lasten lähiympäristöjen turvallisuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi (ranskaksi, paris.fr)</a>.</p> <h3>Oslo kehittää keskustaa viihtyisämmäksi</h3> <figure> <figcaption>Leikkipaikka Oslon rautatieaseman lähellä. Kuva: Ingar Sørensen. Oslon kaupungin verkkosivut.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/oslo.jpg/" alt="Valokuva leikkikentästä, jonka taustalla näkyy puita. Ihmisiä kävelee leikkikentän etualalla ja lapset leikkivät erilaisissa majoissa ja torneissa. Asfaltti aaltoilee siten, että sillä voi potkulautailla." /> </figure> <p>Oslossa on vuodesta 2006 lisätty ydinkeskustan elinvoimaa lisäämällä puistoja, kävelykatuja sekä ottamalla merenrantoja paremmin ihmisten käyttöön. Maanpäällisiä parkkipaikkoja on vähennetty. Uudet alueet Aker Brygge ja Bjørvika on rakennettu hyvin käveltäviksi.</p> <p>Keskustassa on huomioitu myös lapset lisäämällä uusia leikkipuistoja keskustaan. <a href="https://storymaps.arcgis.com/collections/3a8766765b1b44fe9c1ea69492e2a050?item=10">Muutokset ovat lisänneet keskustassa liikkuvien ihmisten määrää (norjaksi, arcgis.com)</a>.</p> <h3>Tukholma: ympäristövyöhyke ja Slussenin muutos</h3> <figure> <figcaption>Kesäaukio Tukholmassa. Kuva: Tukholman kaupungin verkkosivut.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/tukholma.png/" alt="Valokuva vehreästä kadusta, jota reunustaa matalat pensaat ja maassa kulkee värikäs polku katua pitkin. Taustalla vanhoja rakennuksia. Ihmisiä istuu penkillä." /> </figure> <p>Tukholma ottaa vuodesta 2025 käyttöön ydinkeskustassa kahdenkymmenen korttelin kokoisen ympäristövyöhykkeen, joka vähentää läpiajoliikennettä ja parantaa ilmanlaatua.</p> <p>Slussenin eritasoliittymän purkaminen tekee tilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Tukholmassa on jo vanhastaan paljon kävelykatuja, kuten Drottninggatan sekä koko Gamla stan.</p> <p>Tukholmassa on vuosittain myös noin 50 kesäkatua ja -aukiota, jotka muutetaan kesän ajaksi viihtyisiksi kävelyalueiksi. <a href="https://vaxer.stockholm/tema/dialog-och-samrad/medborgarpanelen/resultat--sommarplatser-2020/">Kyselyssä yhdeksän kymmenestä kaupunkilaisesta piti kesäkävelykatuja onnistuneina (ruotsiksi, vaxer.stockhholm)</a>.</p> <h2>Miten Helsingissä liikutaan nyt? Entä miten katutilaa käytetään?</h2> <h3>Jalankulku</h3> <div class="grid"> <img class="rounded" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/53-pros.png/" alt="Ympyräkaavio. Oranssi alue vastaa 53 prosenttia. Loput sinistä." /> <p>Helsingin kantakaupungissa matkoista tehdään <strong>kävellen yli puolet</strong> (53 %). (<a href="https://julkaisut.hel.fi/fi/julkaisut/helsinkilaisten-liikkumistottumukset-2023">Helsinkiläisten liikkumistottumukset, Helsingin kaupunki 2023</a>.)</p> </div> <div class="grid"> <img class="rounded" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/22-pros.png/" alt="Ympyräkaavio. Oranssi alue vastaa 22 prosenttia. Pieni osa väritetty oranssilla ja sinisellä. Loput sinistä." /> <p>Jalankulkuun käytetään kantakaupungissa <strong>katutilasta noin neljännes</strong> (22 %, ja 28 % jos mukaan lasketaan yhdistetyt jalankulun ja pyöräilyn väylät). (<a href="https://informaatiomuotoilu.fi/2023/12/helsingin-kantakaupungin-katutilasta-ylivoimaisesti-suurin-osa-on-varattu-autoilijoiden-kayttoon/">Koponen ja Hildén 2023</a>.)</p> </div> <h3>Jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne</h3> <div class="grid"> <img class="rounded" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/88-pros.png/" alt="Ympyräkaavio. Oranssi alue vastaa 88 prosenttia. Loput sinistä." /> <p>Helsingin kantakaupungissa <strong>kävellen</strong> (53 %), <strong>pyörällä</strong> (10 %) ja <strong>joukkoliikenteellä</strong> (25 %) tehtyjen matkojen osuus <strong>on yhteensä 88 %</strong>. (<a href="https://julkaisut.hel.fi/fi/julkaisut/helsinkilaisten-liikkumistottumukset-2023">Helsinkiläisten liikkumistottumukset, Helsingin kaupunki 2023</a>.)</p> </div> <div class="grid"> <img class="rounded" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/37-pros.png/" alt="Ympyräkaavio. Oranssi alue vastaa 37 prosenttia. Loput sinistä." /> <p>Helsingin kantakaupungissa katutilasta arviolta <strong>reilu kolmasosa</strong> (37 %) on varattu jalankulkuun, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen - yhteensä. (<a href="https://informaatiomuotoilu.fi/2023/12/helsingin-kantakaupungin-katutilasta-ylivoimaisesti-suurin-osa-on-varattu-autoilijoiden-kayttoon/">Koponen ja Hildén 2023</a>.)</p> </div> <h3>Autoilu</h3> <div class="grid"> <img class="rounded" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/12-pros.png/" alt="Ympyräkaavio. Sininen alue vastaa 12 prosenttia. Loput oranssia." /> <p>Vertailun vuoksi Helsingin kantakaupungissa <strong>12 % matkoista tehdään henkilöautolla</strong> kuljettajana, kyydissä tai taksilla. (<a href="https://julkaisut.hel.fi/fi/julkaisut/helsinkilaisten-liikkumistottumukset-2023">Helsinkiläisten liikkumistottumukset, Helsingin kaupunki 2023</a>).</p> </div> <div class="grid"> <img class="rounded" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/63-pros.png/" alt="Ympyräkaavio. Sininen alue vastaa 63 prosenttia. Loput oranssia." /> <p>Helsingin kantakaupungissa katutilasta <strong>yli 60 % on varattu autoliikenteelle</strong>. (<a href="https://informaatiomuotoilu.fi/2023/12/helsingin-kantakaupungin-katutilasta-ylivoimaisesti-suurin-osa-on-varattu-autoilijoiden-kayttoon/">Koponen ja Hildén 2023</a>).</p> </div> <h2>Entä miten raha saapuu keskustaan?</h2> <img class="rounded" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/raha.png/" alt="Ympyräkaavio. Oranssilla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuus, joka on yhteensä 82 prosenttia. Sinisellä autolla saapuvien osuus 18 prosenttia." /> <p>Kun tarkasteltiin edellisen asiointikerran kokonaiskulutuksen jakautumista eri kulkumuodoille, yhteensä 71 % edellisen asiointikerran kokonaiskulutuksesta (noin 173 000 euroa) liikkui keskustaan joukkoliikenteellä. Autolla liikkui 18 %, kävellen 8 % ja pyörällä 3 % kulutuksesta. (<a href="https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-22-19.pdf">Helsingin keskustan asiointiselvitys 2019 (PDF)</a>)</p> <h2>Minkälaisen muutoksen haluamme nähdä?</h2> <p>Vision lähtökohtana on <strong>kaupungin ydinkeskusta, jossa tekee mieli viettää aikaa, pysähtyä ja oleilla</strong> – ja <strong>jonne tekee mieli jäädä</strong> asian hoitamisen jälkeenkin.</p> <p><strong>Esteettömyys</strong>, <strong>yhdenvertaisuus</strong> ja kaupunkilaisten moninaisuuden huomiointi. Keskusta, jonne tekee mieli saapua myös <strong>rollaattorilla</strong>, <strong>pyörätuolilla</strong> tai pienten lasten kanssa.</p> <p>Keskusta, joka on <strong>turvallinen</strong> ja <strong>tervetulleeksi toivottava liikkumispaikka</strong> myös <strong>lapsille</strong>. Keskusta, jossa ilmansaasteet ja melu vähenevät. Kaupunki, jossa kävely on niin mukavaa, että sitä tulee tehneeksi kuin huomaamattaan – saaden kaikki hyvät terveysvaikutukset.</p> <p>Keskusta, jossa <strong>kivijalkaliikkeet</strong>, <strong>terassit</strong> ja <strong>tapahtumat</strong> saavat levittäytyä katutilaan.</p> <p>Keskusta, joka on <strong>viihtyisä</strong>, <strong>kaunis</strong> ja <strong>vehreä</strong>. Penkit, puistot ja leikkipaikat ovat tärkeä osa viihtyisyyttä, ja puut ovat olennaisia myös kuumina kesäpäivinä tarjoamalla varjoa.</p> <p>Keskusta, joka osoittaa Helsingin olevan sitoutunut <strong>hiilineutraaliuteen</strong>. Liikenteen päästöt ovat laskeneet hitaasti. Nykyisen arvion mukaan <a href="https://www.hel.fi/fi/uutiset/helsingin-co2-paastot-vahenivat-liikenteen-paastojen-osuus-kasvussa">vuonna 2025 autoliikenne tulee tuottamaan suurimman osan kaupungin päästöistä (hel.fi)</a>.</p> <p>Keskusta, jota suunnitellaan ennen kaikkea <strong>kaupunkilaisten arki</strong> edellä. Silloin turistitkin viihtyvät.</p> <h2>Miten sinne päästään?</h2> <p>Helsingin nykyiset kävelykadut sijoittuvat pääosin Aleksanterinkadun ja Kampin ympäristöön.</p> <figure> <figcaption>Keltaisella kävelykadut ja ruskealla joukkoliikennekadut näillä alueilla. Kuvakkaappaus Google Mapsista.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/nykyinen-ydinkeskusta.png/" alt="Kampissa Narinkkatorin ja ostoskeskuksen pohjoispuolen lähimmät kadut ovat kävelykatuja. Aleksanterinkatu ja Mikonkatu ovat joukkoliikennekatuja. Aleksanterinkadun pohjois- ja eteläpuolella on risteäviä kävelykatuja, jotka loppuvat rauatieasemalle ja Esplanadeille." /> </figure> <h2>Ensimmäinen osa: visio 2027</h2> <p>Havainto: Google tietää jo, missä on kiinnostavaa kaupunkia. Aloitetaan katujen parantelu sieltä.</p> <p>Googlen kartoissa oranssit alueet ovat ”<span lang="en">areas of interest</span>” - kiinnostavia ja suosittuja kortteleita, joissa jo nyt kävellään, syödään ravintoloissa ja käydään ostoksilla paljon.</p> <figure> <figcaption>Oranssit alueet ovat ihmisiä kiinnostavia alueita ydinkeskustassa Googlen tietojen perusteella.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/nykyinen-ydinkeskusta-2.png/" alt="Selitetään tekstissä." /> </figure> <p>Ominaisuutta kannattaa tarkastella toki kriittisesti, sillä algoritmi ei ole läpinäkyvä.</p> <p>Tässä tapauksessa oranssi alue menee yhteen arkikokemukseen kanssa: Kaivokadun-Espan ympäristön ohella kivoja, vilkkaasti käveltyjä katuja löytyy erityisesti Fredrikinkadun ja Mannerheimintien väliseltä alueelta Kampin suunnassa.</p> <h3>Laajennetaan sitä, mikä toimii</h3> <p>Uusi, viihtyisämpi keskusta, jonne tekee mieli jäädä rakentuu luontevasti olemassa olevien kävelykatujen jatkoksi.</p> <p>Se rakentuu luontevasti alueille, joissa jo nyt kävellään, syödään ravintoloissa ja käydään ostoksilla paljon.</p> <h3>Visio 2027</h3> <figure> <figcaption>Vision 2027 muutoksia ydinkeskustassa. Selitetty tarkemmin alla.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/ydinkeskusta-visio.png/" alt="Selitetään tekstissä." /> </figure> <p><a href="https://www.google.com/maps/d/u/0/viewer?mid=1tx06owjPBZ7BFCcTnENRMpUy2JOTmOg&amp;ll=60.16780972782161%2C24.9413178&amp;z=14">Tarkastele visiota 2027 kartalla (Goole Maps)</a>.</p> <p>Olemassa olevaa:</p> <ul> <li>keltaisella nykyiset kävelykadut</li> <li>ruskealla nykyiset joukkoliikennekadut.</li> </ul> <p>Tulevaisuudessa:</p> <ul> <li>oranssilla uusi kävelykatu</li> <li>sinisellä uusi joukkoliikennekatu</li> <li>violetilla uusi pihakatu</li> <li>violetilla viivalla bussien uusi reitti</li> <li>vihreällä uusi puisto, viheralue tai leikkipuisto.</li> </ul> <h3>Vision 2027 muutoksia</h3> <p>Visioon 2027 on otettu mukaan <strong>Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi</strong>, jota kaupunkiympäristölautakunta käsittelee syksyllä 2024. Kaivokadun ympäristö on jo <strong>nykyisellään Suomen vilkkain jalankulkualue</strong>. Esteettömyyden ja talvikunnossapidon parantamiseksi Rautatieaseman edustan kaduille lisätään <strong>katulämmitys</strong>.</p> <p>Kävelykeskusta laajenee <strong>Yrjön-, Kalevan-, Annan- ja Eerikinkatujen alueelle</strong> oheisen kartan mukaisesti. Näillä katuosuuksilla on jo nyt paljon ravintoloita, terasseja ja kivijalkaliikkeitä.</p> <p><strong>Pohjois-Esplanadi muutetaan kävelykaduksi</strong>. Muutos yhdistää Esplanadin puiston katkotta Rautatieaseman ympäristön kävelykeskustaan.</p> <p>Mikonkadun muutos kävelykaduksi Vilhonkadun ja Kaisaniemenkadun välillä mahdollistaa <strong>uuden puistoalueen Rautatientorin kulmaan</strong>. Tähän vanhojen puiden alle sopisi penkkien ohella mainiosti esimerkiksi uusi <strong>leikkipuisto</strong>, joita keskustan alueelta puuttuu. Katuvihreää lisätään muuallekin rautatieaseman ympäristöön.</p> <p>Kaisaniemenkatu muuttuu joukkoliikennekaduksi, käytännössä vain raitiovaunujen käyttöön Rautatientorilta Vilhonkadun risteykseen saakka. Muutos mahdollistaa <strong>Kaisaniemenkadun jalkakäytäviä levennetään sekä tehdään tilaa puille, istutuksille ja terassien laajentamiselle</strong>. Muutoksen mahdollistaa Rautatientorille kulkevien linja-autojen reitin muuttaminen kulkemaan Vilhonkadulta.</p> <p><strong>Kaivokadun lähiympäristöstä</strong> myös Yliopistonkatu muutetaan kokonaan kävelykaduksi, samoin Vuorikatu Kaisaniemenkadulta etelään sekä Fabianinkatu Espan ja Kirkkokadun välillä. Muutos laajentaa yhtenäistä kävelykeskusta-aluetta.</p> <p><strong>Bulevardin viihtyisyyttä parannetaan</strong> muuttamalla katu Erottajan ja Fredrikinkadun välillä joukkoliikennekaduksi, jolloin kävelylle ja pyöräilylle saadaan enemmän tilaa. Fredrikinkatu tulee muuttaa joukkoliikennekaduiksi viimeistään, kun Länsi-Helsingin raitiotieyhteys valmistuu (arvio 2030–2031).</p> <p><strong>Mannerheimintien jalkakäytäviä levennetään ydinkeskustassa</strong> muuttamalla tie 1+1 -kaistaiseksi Pohjoisen Rautatienkadun ja Erottajan välillä. Eduskuntatalolta pohjoiseen Mannerheimintie jatkuu entiseen tapaan 2+2 - kaistaisena. Näistä toinen kaista on nykyäänkin bussikaista, jonka pääasiallinen tarve alkaa vasta Pohjoisen Rautatienkadun risteyksestä.</p> <div class="card text-pop"> Lähtökohdaksi on otettava katujen esteettömyys ja viihtyisyys, jota luovat esimerkiksi leveät jalkakäytävät, puut ja istutukset, penkit, taideteokset, vesiaiheet, leikin ja tapahtumien paikat sekä kivijalkaliikkeiden mahdollisuus kurottautua katutilaan. </div> <p>Silloin kadut voisivat näyttää esimerkiksi tältä:</p> <figure> <figcaption>Havainnekuva käveltävämmästä ja viihtyisämmästä Annankadun ja Eerikinkadun risteyksestä.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/annankatu-visio-havainnekuva.jpg/" alt="Havainnekuva. Annankadun risteys, jossa on leikkipuisto, ja sileillä ja muotoonleikatuilla laatoilla päällystetty katu. Kadun keskellä ja reunoilla on korkeita vehreitä puita. Ihmisiä kävelemässä ristiin rastiin." /> </figure> <h2>Entä seuraavat askeleet?</h2> <p>Vuonna 2035 pikaratikat tuovat ihmisiä keskustaan Laajasalosta, Malmilta, Pakilasta ja Kannelmäestä.</p> <p>Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää enemmän katupuita, vehreyttä ja puistoja kaupunkiin. Puut tarjoavat varjoa ja kasvillisuus auttaa runsaiden sateiden hulevesien hallinnassa.</p> <p>Laajempi ydinkävelykeskusta muodostuu aiempien kävelykatujen ympärille.</p> <p>Lisäksi paikalliskatujen roolia kasvatetaan viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi.</p> <h2>Toinen osa: visio 2035</h2> <figure> <figcaption>Tummanpunaisella ydinkävelykeskusta, vaaleanpunaisella rautatieaseman lähistön kävelyalueita, keltaisella paikalliskatuja ja vihreällä suurpuisto.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/ydinkeskusta-visio-2035.png/" alt="Kuvakaappaus Helsingistä Google Mapsista. Selitetään tekstissä." /> </figure> <p><a href="https://www.google.com/maps/d/u/0/edit?hl=en&amp;mid=12fCG-X3zvAKdjv16a0yBupYf9ivWGKc&amp;ll=60.16555281688733%2C24.942966812626885&amp;z=14">Tarkastele visiota 2035 kartalla (Google Maps)</a>.</p> <div class="card"> Visio 2035 on suurten linjojen keskustelunavaus. Tällainen Helsingin keskusta on myös mahdollinen – eikä se olisi mitenkään ensimmäinen laatuaan verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin. </div> <h3>Vision 2035 muutokset</h3> <p><strong>Mannerheimintie muutetaan eduskuntatalolta Erottajalle kokonaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn käyttöön</strong>, jotta tie ei katkaise ydinkeskustan vilkkaimpia kävelyalueita. Järjestely tekee myös joukkoliikenteestä sujuvampaa.</p> <p><strong>Kampin, rautatieaseman, Esplanadien ja Senaatintorin rajaama alue on ydinkävelykeskusta</strong>. Viihtyisyyteen ja viipyilyyn panostetaan lisäämällä penkkejä ja vehreyttä.</p> <p><strong>Rautatieaseman ympäristö on korkealaatuista kävelyaluetta</strong>, joka on monen Helsinkiin saapuvan solmukohta. Sen kautta kaupunkiin tullaan viipymään, tehdään arjen askareita ja kuljetaan töihin.</p> <p><strong>Kauppatorilla poistetaan läpiajo Etelärantaan ja Kaivopuistoon</strong>. Tämä lisää tulevan Etelärannan museo- ja oleskelualueen sekä Kauppatorin viihtyisyyttä.</p> <p><strong>Kaivopuisto, Eiranranta ja Tähtitorninpuisto</strong> muodostavat yhtenäisen suuren puistoalueen.</p> <p><strong>Helsinginniemen rantoja pitkin kulkee yhtenäinen kävelyn ja pyöräilyn rantareitti</strong>. Etelä-Helsingin rannalle muodostuu oma rengasreitti, kun Uunisaari ja Sirpalesaari yhdistetään vähintään talvikauden ajaksi rantaan.</p> <p>Kruununhaka ja Katajanokka sekä Hietalahden, Punavuoren, Ullanlinnan ja Kaartinkaupungin alueet ovat <strong>paikalliskatuverkkoa</strong>. Niissä ei ole tarkoitus pystyä tekemään läpiajoa, vaan autojen käyttö on varattu asukkaille <strong>Barcelonan superblock-ajattelua</strong> hyödyntäen.</p> <p>Etu-Töölössä kortteleista tehdään <strong>vehreämpiä</strong> ja <strong>viihtyisämpiä kävellä</strong>.</p> <p><strong>Kaisaniemen ja Kansalaistorin alue</strong> muodostavat nykyisen kaltaisen puistovyöhykkeen. Kaisaniemestä kulkee kävelysilta Siltasaareen.</p> <div class="card text-pop"> <p>Ryhdytäänkö toimeen ja tehdään Helsingille keskusta, jonne tekee mieli jäädä?</p> </div> <h2>Kaikkialla kaupungissa pitäisi kehittää jalankulkua</h2> <p>Tämä visio keskittyy ydinkeskustan alueeseen. Kävelyn reittien tulee kuitenkin olla viihtyisiä, turvallisia ja esteettömiä kaikkialla kaupungissa.</p> <h2>Helsingin jalankulkijat</h2> <p>Helsingin jalankulkijat ry on vuonna 2023 perustettu yhdistys, joka edistää jalankulkua liikkumismuotona sekä toimii jalankulkijoiden edunvalvojana Helsingissä.</p> <p>Iso kiitos jäsenille ja kommentoijille, jotka olivat työstämässä tätä visiota.</p> <p>Lue lisää <a href="https://jalankulkijat.fi/">etusivuiltamme</a> ja <a href="https://jalankulkijat.yhdistysavain.fi/">liity jäseneksi (Yhdistysavain)</a>!</p> 2024-07-23T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulkijoiden-taiteiden-ilta-torstaina-17-10-oodissa/ <p><strong>Tapahtuma on peruttu vähäisen osallistujamäärän vuoksi!</strong></p> <p>Tule mukaan jalankulkijoiden taiteiden iltaan, jossa kehitetään yhdessä yhdistyksen ilmettä. Luvassa on myös keskustelua ajankohtaisista aiheista.</p> <p>Meillä on jo hieno logo ja iskulause, ja aina voi kehitellä lisää.</p> <p>Tilaisuudessa ei tarvitse tulla valmista, vaan yhteinen tekeminen ja luonnokset riittävät. Voit tulla piirtämään, tekemään graafista suunnittelua, kirjoittamaan, runoilemaan tai esittelemään ja ottamaan valokuvia. Onko pöytälaatikkoon jäänyt käsityö, joka voisi liittyä aiheeseen? Olennaista on, että ne liittyvät jollain tavalla jalankulkuun!</p> <p>Tämä on myös oiva paikka tuoda ystäväkin mukaan, vaikka hän ei olisikaan yhdistyksen jäsen. Olemmehan kaikki jalankulkijoita.</p> <div class="card"> <h2>Tapahtuman tiedot</h2> <p><strong>Mitä?</strong> Jalankulkijoiden taiteiden ilta</p> <p><strong>Milloin?</strong> Torstaina 17.10. klo 17:30-19.</p> <p><strong>Missä?</strong> Keskuskirjasto Oodi. Ryhmätila 3.</p> <p><strong>Keille?</strong> Jäsenille ja kaikille jalankulkijoiden asioista kiinnostuneille.</p> <p><strong>Mitä mukaan?</strong> Paikan päällä tulee olemaan paperia ja värikyniä, mutta varaudu tuomaan näitä tarvikkeita myös itse. Voit tehdä myös digitaalisesti!</p> <p><strong>Ilmoittautuminen</strong>: Ilmoittaudu mukaan, sillä ryhmätilaan mahtuu enintään 16 henkilöä. <a href="https://beta.tapaaminen.net/s/x9q7bi-jalankulkijoiden-taiteiden-ilta-torstaina-1710">Ilmoittautuminen tapahtumaan (tapaaminen.net)</a>.</p> </div> 2024-07-14T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulkijan-kokemus-koopenhaminasta-ja-berliinista/ <p>Vierailin kesälomareissulla Kööpenhaminassa ja Berliinissä. Kööpenhaminaa on pidetty monella mittapuulla esimerkkinä kaupungista, jossa on tehty oikeanlaisia ratkaisuja käveltävyyden ja pyöräilyn edistämisessä. Esimerkkinä käveltävyyden edistämisestä on jo vanha kävelykatu Strøget. Näistä saavutuksista sietääkin olla ylpeä!</p> <p>Berliini on taas ollut valitettavasti esimerkki siitä, miten korona-aikoina tehdyt kävelyn ja pyöräilyn edistämisen toimia on peruttu ja purettu.</p> <h2>Kööpenhamina</h2> <p>Ensimmäinen asia, jonka huomaa astuessa ulos päärautatieasemalta on, että pyöriä on todella, todella suuri määrä. Niitä on pysäköitynä aseman ulkopuolelle ja niitä kohtaa miltei jokaisen kahvilan kohdalla. Ruuhka-aikaan vaikutti siltä, että pyöräilijöitä oli enemmän kuin autoilijoita.</p> <p>Pyöräilylle oli otettu rohkeasti tilaa ajoradoilta. Vaikutti siltä, että monilla teillä yhdet ajokaistat oli suoraan muutettu pyöräkaistoiksi, joten pyöräilylle oli reippaasti tilaa.</p> <p>Näin jopa niinkin ihmeellisen asian kuin kuorma-auton lastin purkamisen <strong>ajoradalla</strong>, enkä pyöräkaistan tai jalkakäytävän päällä. Tästä esimerkkinä alla oleva kuva.</p> <figure> <figcaption>Ajoradalle pysäköity kuorma-auto, jonka lastia puretaan. Henkilöauto kiertää kuorma-auton vastaantulevien kaistalle.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/koopenhamina-berliini/koopenhamina-purku.jpg" alt="Valokuva tilanteesta. Kaksi jalankulkijaa kulkevat kapealla jalkakäytävällä." /> </figure> <p>Kiinnitin siis todella paljon huomiota siihen, että pyörillä oli tilaa liikkua kaupungissa. Oikeastaan se, mikä minut yllätti oli, että sama ei pitänyt paikkansa jalankulkijoille.</p> <p>Kuten yllä olevasta kuvasta voi huomata oli, että jalkakäytävät olivat yllättävän kapeita. Se oli säännönmukaista alueilla, joilla liikuin.</p> <p>Tähän poikkeus oikeastaan oli kävelykatu Strøget, joka oli kokonaan kävelylle. Päivällä sille oli helppo mennä ison aukion kautta.</p> <figure> <figcaption>Strøgetin päässä oleva risteävä katu oli estetty autoliikenteeltä väliaikaisin aidoin.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/koopenhamina-berliini/koopenhamina-esto.jpg" alt="Valokuva tilanteesta." /> </figure> <p>Kävelykatu se todellakin oli! Ihmisiä oli riittämiin. (Jostain syystä juuri tästä ei sitten tullut otettuakaan kuvaa.)</p> <h3>Yhteenvetona</h3> <p>Kööpenhaminassa on edistetty hienosti pyöräilyä. Kävelyn edistäminen vaikutti olevan samalla tavalla pisteittäistä ja rajoittunut tiettyihin alueisiin kuin Helsingissä.</p> <h2>Berliini</h2> <p>Berliinihän on upea metropoli erityisen täynnä historiallisia käänteitä. Sen lisäksi Berliinissä on kattava julkinen liikenne metroineen, lähijunineen ja ratikoineen.</p> <p>Jalankulkijan kokemus Berliinin keskustassa on vain ikävä. Ellei risteyksessä tai tien yli ole liikennevaloja, niin ei ole myöskään suojatietä. Nekin harvat liikennevalot, joita kohtasi, olivat todella nopeat. Käytännössä jalankulkija on miltei aina väistämisvelvollinen muuhun liikenteeseen nähden.</p> <p>Teiden ylitykset hoidetaan käytännössä puikkelehtimalla ajoradalle autojen välistä, jos on ruuhkaista tai odottaen suurempaa jalankulkijajoukkoa, jonka mukana voi ajoradan voi ylittää.</p> <p>Pääasiassa jalankulkijat olivat kokoontuneet erilaisille aukioille, jotka oli rauhoitettu liikenteeltä.</p> <h3>Rohkeita ratkaisuja</h3> <p>Sitä mukaa, kun poistui Berliinin keskustasta alkoikin nähdä hienoja katuja kävelylle ja erilaisia liikenteen rauhoittamisen keinoja.</p> <figure> <figcaption>Leveä katu, jonka ajoradan puoleiselle laidalla on suuria vaahterapuita ja raknnusten puolella kahviloiden istumapaikkoja.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/koopenhamina-berliini/berliini-levea-jalkakaytava.jpg" alt="Valokuva tilanteesta. Näiden keskellä kulkee leveä jalkakäytävä." /> </figure> <figure> <figcaption>Risteys, jossa autoliikenteen läpiajo on estetty pollareilla, mutta pyörillä mahtuu hyvin läpi.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/koopenhamina-berliini/berliini-liikenteen-rauhoitus.jpg" alt="Valokuva tilanteesta. Pyöräkaistat on merkitty maahan tummanpunaisella." /> </figure> <p>Tämä tuntui jossain määrin ristiriitaiselta: kaupunki, jonka keskustassa vaikutti siltä, että kävelylle ei oltu uhrattu ajatustakaan, käytti toisaalla rohkeitakin liikenteen rauhoittamisen keinoja estämällä kokonaan läpiajo pollarien avulla.</p> <figure> <figcaption>Tienylityspaikka, jossa ajorataa on kavennettu pollarien avulla. Risteyksen lähelle ei voi pysäköidä, koska pollarit estävät sen.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/koopenhamina-berliini/berliini-jalankulkijan-suoja.jpg" alt="Valokuva tilanteesta." /> </figure> <h3>Yhteenvetona</h3> <p>Berliini sai keskustassaan paljon miinuspisteitä jalankulkijan asemasta liikenteessä. Näitä kompensoi monipuolinen julkinen liikenne ja jossain määrin rohkeatkin liikenteen rauhoittamisen keinot keskustan ulkopuolella. Lisää tätä kuvien mukaisia ratkaisuja keskustaan!</p> <h2>Mitä tästä pitäisi oppia?</h2> <p>Kööpenhamina oli eräänlainen varoittava esimerkki, jos mennään pelkästään pyöräilyn edistämisen näkökulmasta eteenpäin ja unohdetaan jalankulku. Onneksi <a href="https://hepo.fi/">Helsingin seudun pyöräilijät (Hepo ry)</a> on omassa vaikutustyössään huomioinut kävelynkin edellytyksiä. Kiitos siitä!</p> <p>Kööpenhaminan pitäisi innostaa meitä kokeilemaan ja tekemään pysyväksi rohkeaa kävelykeskustan laajentamista. Tätä me peräänkuulutimme <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/helsingin-ydinkeskustan-liikennejarjestelmasuunnitelma/">lausunnossamme ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta</a>.</p> <p>Berliini on samaan aikaan varoittava esimerkki ja hyvä esikuva keinoista, joilla liikennettä voidaan oikeasti rauhoittaa jalankulkijoita huomioivaksi. Mikään ei estä tekemästä nyt leveämpiä jalkakäytäviä ja tuomasta kunnolla vehreyttä kaupunkiinkin.</p> 2024-06-10T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/helsingin-ydinkeskustan-liikennejarjestelmasuunnitelma/ <p>Helsingin jalankulkijat ry sai lausuntopyynnön koskien <a href="https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen/suunnitelmat-ja-rakennushankkeet/ydinkeskustan-liikennejarjestelmasuunnitelma">Helsingin ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (hel.fi)</a>. Kaupungin sivuilla suunnitelmaa kuvaillaan isona liikenteen kokonaisuutena, jonka osia ovat &quot;kävely, pyöräily, joukkoliikenne sekä henkilö- ja tavaraliikenne.&quot;</p> <p>Julkaisemme nyt antamamme lausunnon liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Sen on tehnyt hallitus ja siinä on käytetty jäsenistön kommentteja, kun pidimme <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista//kriittisen-kavelyretken-antimet/">kriittisen kävelyretken Kaivokadun ympäristössä</a>.</p> <p>Julkaisemme kesän 2024 aikana myös vaihtoehtoisen suunnitelman siitä, millainen Helsingin kävelykeskustan tulisi olla. Voit osallistua sen suunnitteluun <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kavelykeskustan-suunnittelua-maanantaina-17-6-toolon-kirjastossa/">maanantaina 17.6. klo 17-20 Töölön kirjastossa</a>.</p> <div class="card"> <h2>Lausunto tiiviisti</h2> <p>Kannatamme mallia, jossa Kaivokatu toimii joukkoliikennekatuna ja Pohjois-Esplanadi on kokonaan kävelykatu.</p> <p>Koko kävelyn ydinalueelle ehdotamme katupysäköintipaikkojen korvaamista pääosin puilla, istutuksilla ja penkeillä esteettömyys ja logistiikka huomioiden sekä ajonopeuksien laskua koko alueella.</p> </div> <h2>Helsingin jalankulkijat ry:n lausunto ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan</h2> <p>Helsingin jalankulkijat ry on vuonna 2023 perustettu yhdistys, joka edistää jalankulkua liikkumismuotona sekä toimii jalankulkijoiden edunvalvojana Helsingissä. Yhdistys kiittää lämpimästi mahdollisuudesta lausua ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta.</p> <p>Helsinkiin tarvitaan viihtyisä, houkutteleva ja laaja kävelykeskusta. Kävelyn edistäminen hyödyttää niin kansanterveyttä, ilmastotavoitteisiin pääsemistä, turvallisuutta kuin kaupungin viihtyisyyttä ja sosiaalisuutta. Kävelykatujen elinvoimaa virkistävät vaikutukset on havaittu useissa <a href="https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S026427512100367X">kansainvälisissä tutkimuksissa (englanniksi, sciencedirect.com)</a>.</p> <p>Jo nyt merkittävä enemmistö (85-89 %) saapuu Helsingin keskustaan joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen (<a href="https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-22-19.pdf">Helsingin asiointiselvitys 2019 (hel.fi, PDF)</a>). 71 % Helsingin seudulla asuvista kertoo kyselyssä olevansa valmiita kävelemään enemmän, mikäli kävely-ympäristö on viihtyisä (<a href="https://hslfi.azureedge.net/globalassets/julkaisuarkisto/2018/mal_barometrin2018_tuloksia.pdf">MAL-barometri 2018 (hel.fi, PDF)</a>). Kantakaupungissa yli puolet matkoista (53 %) tehdään jo kävellen (<a href="https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-09-24.pdf">Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2023 (hel.fi, PDF)</a>). Kävelykeskustan lisäksi jalankulkua on edistettävä koko kaupungissa.</p> <p>Lausunnon tueksi toteutimme toukokuussa 2024 Kaivokadulla kriittisen kävelyretken, jolla havaitsimme muun muassa ruuhkia jalkakäytävillä ja liikennevalojen saarekkeilla, sen että Rautatieaseman edessä missään ei ole penkkejä (ihmiset keikkuvat aidoille ja kaiteilla), puutteita esteettömyydessä sekä korkean liikennemelun tason. Pääkaupungin keskustan tulisi olla oleskeluun kutsuva, vehreä ja miellyttävä liikkua kaiken ikäisille ja toimintakykyisille.</p> <p>Muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa Oslossa on määrätietoisesti tavoiteltu keskustan elinvoiman lisäämistä ja onnistuttu siinä muun muassa muuttamalla keskustasta satoja pysäköintipaikkoja penkeiksi ja viheralueiksi, rajattu läpiajoa ja lisätty pääsyä meren äärelle (<a href="https://www.oslo.kommune.no/byutvikling/levende-oslo/">Levende Oslo, norjaksi</a>), Tukholmassa ja Kööpenhaminassa on jo vanhastaan laaja kävelylle rajattu keskuskatu (Drottninggatan / Strøget). Tukholmassa on kehitetty kävelyn edellytyksiä ydinkeskustassa Slussenin alueella ja otettu käyttöön myös ympäristövyöhyke.</p> <h3>Kommentit ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan osioittain</h3> <h4>2.2 Tavoitteet</h4> <p>Jalankulun edistämisen näkökulmasta asetetut tavoitteet ovat hyviä. Kiinnitämme kuitenkin huomiota siihen, että tavoitteet (”kansainvälisesti korkealaatuinen ja paranee oleellisesti nykytilanteesta”) toteutuvat vain, mikäli liikennesuunnitelma toteutetaan kunnianhimoisimpien mallien mukaan (VE1b).</p> <h4>3. Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma kertoo kokonaisuuden</h4> <p>On hyvä, että kävelyn ydinaluetta on hahmoteltu, vaikka epäselväksi suunnitelmasta jää mikä sen käytännön merkitys on (ehdotamme tähän konkretiaa kohdan 4.5 kommenteissa). Jatkosuunnittelussa kehotamme huomioimaan, että merkittävää kävelyn ydinaluetta ovat myös muun muassa Hakaniemi, Punavuori ja Sörnäinen, ja kantakaupungin ulkopuolella esimerkiksi Itäkeskus. Sekä keskustassa että näiden alueiden välille tarvitaan lisää jalankulun (ympärivuotista) reittiajattelua.</p> <h4>4. Kehittämisteemat</h4> <p>Ajonopeudet vaikuttavat merkittävästi jalankulun viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen muun muassa melutason ja katupölyn kautta. Ehdotamme, että keskustan pääkatujen nopeusrajoitustavoitetta muutetaan nopeudesta 40 km/h nopeuteen 30 km/h ja alueellisten kokoojakatujen nopeusrajoitusta nopeudesta 30-40 km/h nopeuteen 20 km/h. Matalammat suunnittelunopeudet voivat vähentää ajoradan tilantarvetta. Tietyt ydinkeskustan kriittiset kadut tulee suunnitella hitaiksi kaduiksi, joissa korostetaan jalankulkijoiden turvallista liikkumista, ja lisäksi tarvitaan kokonaan ajoneuvoliikenteeltä suljettuja kävelykatuja. Nopeusrajoitusten valvontaa tulee lisätä.</p> <h4>Autoverkkoon kohdistuvat muutokset</h4> <p><strong>Rautatieaseman ympäristön muuttaminen paikalliskaduksi</strong>: Helsingin jalankulkijat kannattaa Kaivokadun, Asemanaukion, Postikadun, Simonkadun ja Kansakoulukadun sekä osittain Mikonkadun ja Kaisaniemenkadun rajaamista läpiajoliikenteeltä. Kannatamme mallia 1b, jossa Kaivokatu toimii joukkoliikennekatuna (suljettu läpiajavalta autoliikenteeltä, VE1) ja Esplanadeilla on 1+1-kaistainen (yksi kaista suuntaansa) järjestely siten, että Pohjois-Esplanadi olisi kokonaan kävelykatu. Omassa kävelykeskustavisiossamme esitämme tätä laajempaa kävelykeskustaa, joka yhdistää keskustan nykyiset kävelykadut yhtenäiseksi verkostoksi. Kannatamme vaihtoehtoa, jossa linja-autoliikenne kulkee Vilhonkadun kautta: se rauhoittaa ja vapauttaa katutilaa sekä Kaisaniemenkadun alusta että Ateneumin vastapäätä sijaitsevalla Rautatientorin osalla erittäin suuren raskaan liikennemäärän siirtyessä pois näiltä osuuksilta. Tällä on valtava vaikutus Kaisaniemenkadun alkupäähän, jota voidaan vihdoin alkaa kehittää kävelyalueena.</p> <p><strong>Fredrikinkatu</strong>: Helsingin jalankulkijat kannattaa käveltävyyden lisäämistä ja Fredrikinkadun muuttamista joukkoliikennekaduksi. Samaan aluekokonaisuuteen liittyen myös Bulevardista tulisi tehdä joukkoliikennekatu, mikä lisäisi viihtyisyyden lisäksi ratikkaliikenteen nopeutta. Joukkoliikennekadut sujuvoittavat myös vaihtoyhteyksiä.</p> <p><strong>Esplanadit</strong>: Kannatamme vaihtoehtoa, jossa Pohjois-Esplanadi muutetaan kokonaan kävelykaduksi ja ajoneuvoliikenne keskitetään Etelä-Esplanadille. Näin Pohjois-Esplanadista saadaan houkutteleva, viihtyisä ja turvallinen kokonaisuus. Tämä ratkaisu yhdistää koko Esplanadinpuiston katkoitta kävelykeskustaan.</p> <p><strong>Paikalliskatujen rauhoittaminen</strong>: Tulee huolehtia, että jalankulku on todellisuudessa pääroolissa ja sille rauhoitetaan tilaa esimerkiksi esteillä, pollareilla ja puilla. Jos toteutus paikalliskadusta voi sisältää kaksi kaistaa, joutuvat jalankulkijat käytännössä tahtomattaankin väistämään ajoneuvoja; tällöin ei päästä kävelykeskustalle asetettuihin tavoitteisiin. <span lang="en">Shared space</span> ei ole kaikille jalankulkijoille paras ratkaisu: hyväkuntoinen, toimintakykyinen aikuinen kyllä osaa liikkua niillä, mutta esimerkiksi apuvälineen kanssa liikkuva, lapsi tai näkövammainen ei välttämättä uskalla uhmata autoa. Kannatamme esitettyä ajatusta, että ydinkeskustan kaduilla ei tulisi olla enempää kuin yksi kaista suuntaansa: se vähentää niin kutsuttua giljotiini-ilmiötä ja liikennevalojen tarvetta.</p> <h4>4.2 Suuntana kansainvälisen tason kävelykeskusta</h4> <p>Kävelyn kehittämistä koskevat periaatteet ovat pääpiirteissään oikein hyvät. On erittäin hienoa, että periaatteessa 2 on mainittu niin kasvillisuus, penkit, leikkipaikat kuin kaupunkilaisten kuuleminen sekä ylijatketut jalkakäytävät.</p> <p>Periaate 3 on hyvä. Jalkakäytäviä pitää leventää etenkin ylityspaikkojen läheisyydessä (englanniksi <span lang="en">pedestrian bulb-out, curb extension</span>). Kehittämistavoitteisiin ehdotamme, että tavoitteen toteutumista seurataan laadullisten kyselyiden lisäksi jalankulkijamäärien säännöllisellä laskennalla eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina eri kohdissa ja laajemmalla alueella kuin tähän asti. Lisäksi hyödynnetään tavoitteiden toteutumisen seurannassa yleisiä käveltävyysmittareita (muun muassa kadun ylityksen kesto). On hyvä huomioida, että käveltävyys ei ole vain viihteellisyyttä ja elämyksiä, vaan arjen paikkojen, palvelujen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen huomiointia. Esimerkiksi Pariisin 15 minuutin kaupunkia rakennettaessa ovat koulujen ja päiväkotien lähistöt sen tärkeitä elementtejä.</p> <h4>4.3 Joukkoliikenteen kehittäminen</h4> <p>Laadukas kävely-ympäristö parantaa myös joukkoliikenteen edellytyksiä, koska jokainen matka alkaa ja päättyy kävellen.</p> <h4>4.5 Autopysäköinnin ratkaisuilla edistetään keskustan saavutettavuutta ja viihtyisyyttä</h4> <p>Ehdotamme uuden toimenpiteen lisäämistä: “Kadunvarsipysäköinti poistuu pääosin kävelyn sisemmällä ydinalueella ja vähenee sitä ympäröivillä alueilla”. Maanalaista pysäköintitilaa on jo nyt runsaasti saatavilla keskustassa. Muutos tulee toteuttaa esteettömyys ja saattoliikenne huomioiden sekä ottaa huomioon logistiikka paikoissa, jotka eivät ole maanalaisten yhteyksien puolesta saavutettavissa. Vapautuva tila voidaan osoittaa puille ja pensaille, penkeille ja katukalusteille. Talvella vapautuva tila palvelee lumen kasauspaikkoina.</p> <h4>Helsingin ydinkeskustan poikittaisten pääyhteyksien liikenteen vaihtoehtotarkastelu</h4> <p>Liikenteellisten vaikutusten arviointi ei nähdäksemme huomioi riittävästi ihmisten käyttäytymistä ja sen muutoksia. Tutkimuksissa on havaittu, että muutokset liikenteen olosuhteissa vaikuttavat kaupunkilaisten valitsemiin kulkumuotoihin, ja autoliikenteen vähentäminen nopeuttaa kaupunkilaisten siirtymistä muihin liikennemuotoihin (englanniksi <span lang="en"><a href="https://thecityfix.com/blog/traffic-evaporation-what-really-happens-when-road-space-is-reallocated-from-cars/">traffic evaporation effect</a></span> ja <a href="https://ideas.repec.org/p/uab/wprdea/wpdea2011.html">yli 500 eurooppalaista kaupunkia koskeva tutkimus (repec.org, englanniksi)</a>). Kestävien kulkumuotojen osuutta tulee lisätä ja sen tulee olla tavoite.</p> <h3>Jatkosuunnittelu</h3> <p>On olennaista, että katusuunnitelmavaiheessa ja toteutuksessa otetaan lähtökohdaksi katujen viihtyisyys: leveät jalkakäytävät, puut ja istutukset, leikin paikat, penkit, taideteokset, vesiaiheet ja tapahtumien paikat, kivijalkaliikkeiden mahdollisuus kurottautua katutilaan. Kun Kaivokadun autoliikennettä rajataan, nykyisin kävelyliikennettä hankaloittavat metalliaidat on poistettava.</p> <p>Katujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kaikki vuodenajat, aivan erityisesti talvi. Kaivokadun kansiremontin yhteydessä kannattaa toteuttaa Rautatieaseman edustalle, Kaivokadulle ja Elielinaukiolle katulämmitys. Tällainen uudistus toisi kaupungille moninaisia hyötyjä talvikunnossapidon huomattavana helpottumisena ja kaatumisten vähenemisenä - koko maan kävellyimmällä alueella.</p> <div class="signature"> <p>Helsingin jalankulkijat ry</p> <p><a href="http://www.jalankulkijat.fi/">www.jalankulkijat.fi</a></p> <p><a href="mailto:jalankulkijat.helsinki@gmail.com">jalankulkijat.helsinki@gmail.com</a></p> </div> 2024-06-09T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kavelykeskustan-suunnittelua-maanantaina-17-6-toolon-kirjastossa/ <p><a href="https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen/suunnitelmat-ja-rakennushankkeet/ydinkeskustan-liikennejarjestelmasuunnitelma">Helsingin ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (hel.fi)</a> esitetään millainen Helsingin kävelykeskustan pitäisi olla. Me haluamme tehdä tälle vaihtoehtoisen suunnitelman, jossa kiinnitämme erityistä huomiota jalankulkijoiden turvallisuuteen, esteettömyyteen, tilaan ja viihtyisyyteen. Liity mukaan!</p> <p>Tämä vaihtoehtoinen suunitelma julkaistaan kesän 2024 aikana.</p> <div class="card"> <h2>Tiiviisti</h2> <p><strong>Mitä?</strong> Helsingin jalankulkijoiden kävelykeskustan suunnittelu</p> <p><strong>Milloin?</strong> Maanantaina 17.6. klo 17-20.</p> <p><strong>Missä?</strong> Töölön kirjasto. Ryhmätila 4.</p> <p><strong>Keille?</strong> Jäsenille ja kaikille jalankulkijoiden asioista kiinnostuneille.</p> <p><strong>Ilmoittautuminen</strong>: <a href="https://beta.tapaaminen.net/s/3xvixg-helsingin-jalankulkijoiden-kavelykeskustan-suunnittelu">Ilmoittautuminen tapahtumaan (tapaaminen.net)</a>.</p> </div> 2024-05-27T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kriittisen-kavelyretken-antimet/ <p>Helsingin jalankulkijat järjesti <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kriittinen-kavelyretki-kaivokadun-ymparistossa-maanantaina-27-5/">27.4.2024 kriittisen kävelyretken Kaivokadun ympäristöön</a>, jossa osallistujat pystyivät ottamaan kantaa ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.</p> <h2>Osallistujien huomiot</h2> <p>Retkiseurueemme pani merkille ainakin nämä: tosi pitkän odotusajan Kaivokadun ylityksessä ja ahtaan paikan odottaa kaistojen välissä. Kiveyksen lovia, johon lastenvaunut jäivät jumiin. lhmisiä istuskelemassa portaikoissa ja kanttikivillä, koska ei ole penkkejä.</p> <p>Ruuhkaa jalkakäytävällä. Sen, että autokaistan lähellä on vaikeaa kuulla parin metrin päässä puhuvaa. Pienet kävelijät toivoivat leikkipaikkoja.</p> <p>Näistä lähtökohdista on hyvä työstää jalankulkijoiden lausuntoa ydinkeskustan liikennesuunnitteluun. Kiitos kaikille osallistuneille!</p> <figure> <figcaption>Ryhmä, joka kiersi Kaivokadun ympäristössä.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kriittinen-kavely-kaivokatu/kriittinen-kavely-2024.jpg/" alt="Valokuva seurueesta. Noin 15 henkilön ryhmä, jossa tunnistettavia henkilöitä ovat hallituksen jäsenet vasemmalta oikealle Anni Lyytikäinen, Sami Määttä, David Pemberton ja Hanna Hannus. 3 lasta, joiden kasvot on peitetty eläinhymiöillä." /> </figure> <h2>Jäikö kävelyretki välistä? Osallistu nyt!</h2> <p><a href="https://jalankulkijat.fi/assets/files/kriittinen-kavelyretki-2024/Jalankulkijoiden%20kriittinen%20k%C3%A4velyretki%20-kartta.pdf/" download="">Lataa karttapohja, jolle voit tehdä omia merkintöjä (PDF, 929 KB, ei saavutettava)</a>.</p> <p>Saavutettavana vaihtoehtona voit lähettää vapaasti kommentteja ydinkeskustan alueesta sähköpostiin. Voit käyttää pohdintasi apuna alla olevia apukysymyksiä:</p> <ul> <li>Miten turvallinen tai turvaton Kaivokadun tai Esplanadien ympäristö on?</li> <li>Missä joudut odottamaan pitkään kadun ylitystä?</li> <li>Missä on viihtyisää ja missä ei niin viihtyisää?</li> <li>Missä pitäisi olla penkkejä ja istutuksia?</li> <li>Missä olisi hyvä olla kävelykatu?</li> </ul> <p>Lähetä omat ajatuksesi osoitteeseen <a href="mailto:jalankulkijat.helsinki@gmail.com">jalankulkijat.helsinki@gmail.com</a> ja hallitus kokoaa niitä kannanottoonsa ydinkeskustan järjestelyistä. Mitä pitäisi parantaa ja mihin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota?</p> 2024-05-06T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kaveltava-kaupunki-rakennetaan-suunnitelma-kerrallaan/ <p>Jalankulkijat järjestivät maanantaina 6.5. <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulkijoiden-kaava-ilta-maanantaina-6-5-toolon-kirjastossa/">kaava-illan</a> Töölön kirjastossa. Tilaisuudessa aktiivinen asemakaavaehdotusten ja katusuunnitelmien kommentoija kertoi, miten hän itse löytää kommentoitavat suunnitelmat, millaisiin asioihin hän kiinnittää huomiota ja miten kommentteihin on vastattu kaupungin tasolta.</p> <p>Tässä kirjoituksessa tehdään yhteenvetoa tilaisuudesta.</p> <div class="card"> <h2>Tiiviisti</h2> <p><strong>Seuraa</strong> itse, mitä suunnitelmia on kommentoitavana</p> <ul> <li><a href="https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset">kaupungin sivuilla</a></li> <li><a href="https://suunnitelmavahti.hel.fi/">Suunnitelmavahdissa (hel.fi)</a>.</li> </ul> <p>Suunnitelmat <strong>yleisestä yksityiskohtaisempaan</strong>, ja näitä voi kommentoida luonnosvaiheessa:</p> <ol> <li>asemakaava ja liikennesuunnitelma</li> <li>katu- ja puistosuunnitelma.</li> </ol> <p>Kävely-ympäristöstä on hankala saada selkeää kokonaiskuvaa, joten tietoa pitää osata yhdistellä eri kohdista suunnitelmia.</p> <p><strong>Vaikuta</strong> kommentoimalla suunnitelmia pyydetyllä tavalla eli</p> <ul> <li>sähköpostilla suunnittelijoille tai</li> <li>muistutuksena kaupungin kirjaamoon (<a href="mailto:kirjaamo@hel.fi">kirjaamo@hel.fi</a>).</li> </ul> <p>Viimeisenä keinona ota suoraan yhteyttä kaupunkiympäristölautakunnan jäseniin, jos muut kanavat eivät toimi. Käytä keinoa erittäin harkiten!</p> <p><a href="https://paatokset.hel.fi/fi/paattajat/kaupunkiymparistolautakunta#jasenet--kaupunkiymparistolautakunta">Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenten yhteystiedot (hel.fi)</a>.</p> </div> <h2>Suunnitelmien löytäminen</h2> <p>Asemakaavaehdotuksia ja suunnitelmia tulee esille kaupungin sivuille:</p> <ul> <li><a href="https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/kaava-asiat-ja-rakentaminen">Asemakaavat (kaava-asiat ja rakentaminen) (hel.fi)</a></li> <li><a href="https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/katu-ja-puistosuunnitelmat">Katu- ja puistosuunnitelmat (hel.fi)</a>.</li> </ul> <p>Näissä kommentointiaika vaihtelee kahdesta viikosta kolmeen viikkoon, joten sivuja voi seurata itsekin muistin aikana.</p> <h3>Suunnitelmavahti muistuttaa</h3> <p>Jos et halua erikseen seurata kaupungin sivuja, niin voit tilata kaupungin ylläpitämän <a href="https://suunnitelmavahti.hel.fi/">Suunnitelmavahdin (hel.fi)</a>. Saat sitä kautta sähköpostiisi koonnin ajankohtaisista suunnitelmista.</p> <h2>Keskeiset suunnitelmat</h2> <p>Keskeisiä suunnitelmia on kolmea erilaista:</p> <ul> <li>asemakaava</li> <li>liikennesuunnitelma</li> <li>katu- tai puistosuunnitelma.</li> </ul> <p><strong>Asemakaava</strong> on yleisin ja yleensä sen ohessa julkaistaan myös <strong>liikennesuunnitelma</strong>. <strong>Katu-</strong> ja <strong>puistosuunnitelmat</strong> ovat yksityiskohtaisempia suunnitelmia, joissa jo kerrotaan esimerkiksi, miten leveä jalkakäytävä tulee olemaan.</p> <h3>Asemakaava</h3> <p>Asemakaava on yleensä aika laaja dokumentti ja se saattaa sisältää yli sata sivua. Olennaisia osia jalankulkijalle:</p> <ul> <li>tavoitteet jalankululle - jos niitä on</li> <li>liikenteen nykytila - mainitaanko jalankulkua?</li> <li>liikenteen tuleva tila (kaavaratkaisu) - mainitaanko jalankulkua?</li> <li>virkistys- ja viherverkosto</li> <li>havainnekuvat ja kartat.</li> </ul> <p>Jalankulun asioita on yleensä ripoteltu eri kokonaisuuksien sisälle, eikä kokonaiskuvaa ole helppo saada.</p> <p>Asemakaavassa on kartta, johon on rajattu alue, jota se koskee. Sen lisäksi kartassa on selostuksia siitä, mitä asioita alueen rakentamisessa tulisi huomioida.</p> <figure> <figcaption>Esimerkki asemakaavasta <a href="https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/asemakaava-nahtavilla-kruununhaka-maurinkatu-1b-ja-3a">"Kruununhaka, Maurinkatu 1b ja 3a" (hel.fi)</a>.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kaava-ilta/kruna-asemakaava.png/" alt="Kuvakaappaus asemakaavasta, jossa alue on rajattu punaisella viivalla ja alueen sisälle jää rakennuksia ja niiden sisäpihoja." /> </figure> <figure> <figcaption>Esimerkki tekstiosasta asemakaavassa <a href="https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/osittain-voimaan-tullut-asemakaava-munkkiniemi-haaga-huopalahdentien-katualue-ymparistoineen">"Munkkiniemi, Haaga, Huopalahdentien katualue ympäristöineen" (hel.fi)</a>.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kaava-ilta/teksti-asemakaava-munkki.png/" alt="Kuvakaappaus asemkaavasta. Teksti alla kuvaselostuksessa." aria-describedby="kuvaselostus-asemakaava" /> </figure> <details id="kuvaselostus-asemakaava"><summary>Kuvaselostus.</summary><p>Kävelyyn ja jalankulkuun liittyvät tekstiosuudet on korostettu punaisella rajauksella.</p><p>(Korostus alkaa.) Kävely- ja pyöräilyreittien pintamateriaalin tulee olla maatiiltä tai luonnonkiveä. Istutusalueille voidaan toteuttaa pieniä jalankulunyhteyksiä pitkospuina. (Korostus loppuu.)</p><p>Aukioihin rajautuvan Huopalahdentien katualueen yksityiskohdat ja pysäkkialueiden ratkaisut tulee sovittaa osaksi aukiokokonaisuutta.</p><p>(Korostus alkaa.) <strong>Munkkiniemenaukio</strong> tulee rakentaa korkeatasoisesti yhtenäisen toteutussuunnitelman mukaan. Aukio tulee jäsentää istutuksin ja pintamateriaalein. Jalankulkualueilla tulee käyttää mahdollisimman paljon maatiiltä tai luonnonkiveystä. (Korostus loppuu.)</p></details> <p><strong>Huomaa!</strong> Asemakaavassa voi olla epämääräisesti asioita jalankulun parantamiseksi, ja niihin on hyvä viitata liikenne- ja katusuunnitelman kommenteissa, jos näyttää siltä, että asemakaavan ajatusta ei aiota kunnioittaa.</p> <h3>Liikennesuunnitelma</h3> <p>Liikennesuunnitelma laaditaan asemakaavan yhteydessä. Sen avulla nähdään, miten liikenne - mukaan lukien kävely - aiotaan järjestää.</p> <p>Liikennesuunnitelma ei kuitenkaan ole samalla tavalla sitova kuin asemakaava, joten siitä voidaan poiketa tarkemmissa suunnitelmissa.</p> <p>Olennaista on kiinnittää huomiota siihen, että miten jalankulun kannalta olennaiset asiat on järjestetty. Esimerkiksi suojatiet, jalkakäytävät ja katutyypit (piha- tai kävelykatu).</p> <p>Liikennesuunnitelmassa käytetään runsaasti värejä ja merkintöjä katujen osien ja alueiden merkitsemiseen. Näiden lisäksi eri kohdista tarjotaan läpileikkauksia, joissa määritellään, kuinka leveitä eri kulkuväylät ovat ja miltä kadun profiili näyttäisi.</p> <figure> <figcaption>Esimerkki liikennesuunnitelmasta asemakaavan <a href="https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/osittain-voimaan-tullut-asemakaava-munkkiniemi-haaga-huopalahdentien-katualue-ymparistoineen">"Munkkiniemi, Haaga, Huopalahdentien katualue ympäristöineen" (hel.fi)</a> selosteessa.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kaava-ilta/liikennesuunnitelma-munkki.png/" alt="Kuvakaappaus liikennesuunnitelmasta. Tarkempi kuvailu kuvaselostuksessa." aria-describedby="kuvaselostus-liikennesuunnitelma" /> </figure> <details id="kuvaselostus-liikennesuunnitelma"><summary>Kuvaselostus.</summary><p>Kolme erilaista kuvakaappausta:</p><ol><li>Katu ja sen osat merkitty eri värein.</li><li>Selite eri merkinnöille ja väreille.</li><li>Poikkileikkaus kadusta.</li></ol> <h4>Katu</h4> <p>Katu jakautuu vasemmalta oikealle jalkakäytävään, pyöräkaistaan, ajorataan, nurmirataan (raitiovaunuille), ajorataan, pyöräkaistaan ja jalkakäytävään. Katu kohtisuoraan molemminpuolin on merkitty kaksi viivaa, joiden päissä on kirjain B. Tämä viittaa kohtaan, josta poikkileikkaus esitetään.</p> <h4>Selite</h4> <p>Selitteessä on esitetty katkoviiva suunnitelma-alueen rajalle ja punainen katkoviiva kaava-alueen rajalle. Katu rajautuu kaava-alueen rajalla. Jalkakäytävä on vaaleankeltainen. Pyörätie, joka on eri tasossa jalkakäytävän kanssa on liila. Nurmirata on vihreä. Selitteessä ei ole erikseen ajorataa, joka on merkitty valkoisella.</p> <h4>Kadun poikkileikkaus</h4> <p>Poikkileikkauksen otsikko on "Huopalahdentie", sen alla lukee "Leikkaus B-B" ja mittakaava 1:200.</p><p>Poikkileikkauksesta näkee, miten tilaa on varattu kullekin kulkumuodolle:</p><ul><li>Jalkakäytävälle on varattu vasemmalla 2,25 metriä ja oikealla 2,50 metriä.</li><li>Pyöräkaistalle on varattu vasemmalla 2,25 metriä ja oikealla 4,00 metriä.</li><li>Poikkileikkaukseen on myös merkitty harmaalla piennar pyöräkaistan ja ajoradan väliin.</li><li>Ajorata on kummallakin puolella nurmirataa 7 metriä.</li><li>Nurmirata on 7,55 metriä leveä.</li></ul> <p>Poikkileikkauksessa on käytetty samoja värejä kuin kadussa.</p> </details> <p><strong>Huomaa!</strong> Liikennesuunnitelma ei monesti näytä kävelyn koko kuvaa, koska siihen ei kuulu esimerkiksi viereisen puiston kautta kulkeva kävely tai oleilu. Ne huomioidaan <strong>puistosuunnitelmissa</strong>.</p> <h3>Katusuunnitelma</h3> <p>Katusuunnitelma on yksityiskohtaisin suunnitelma ja se yleensä perustuu hyväksyttyyn liikennesuunnitelmaan. Katusuunnitelmaan voi siis vaikuttaa jo kommentoimalla asemakaavaa ja liikennesuunnitelmaa. Liikennesuunnitelma <strong>ei ole sitova</strong> suunnitelma, joten katusuunnitelmaan voi tehdä siitä poikkeavia muutoksia.</p> <p>Viimeistään katusuunnitelmasta näkee, millaiset ratkaisut tehdään kävelyn kannalta, kuten</p> <ul> <li>kuinka leveät jalkakäytävät ovat</li> <li>millaisia reittejä kävelijällä on käytössään</li> <li>miten esteetön katutila tulee olemaan</li> <li>miten istumapaikkoja on sijoiteltu</li> <li>mihin kohtaan ja kuinka monta suojatietä sijoitetaan.</li> </ul> <figure> <figcaption>Esimerkki katusuunnitelmasta <a href="https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/kampin-terveys-ja-hyvinvointikeskusta-ymparoivien-katujen-katusuunnitelmaluonnoksia-esilla-10">"Kampin terveys- ja hyvinvointikeskusta ympäröivien katujen katusuunnitelmaluonnoksia" (hel.fi)</a>.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kaava-ilta/kamppi-katusuunnitelma.png/" alt="Kuvakaappaus katusuunnitelmasta. Tarkempi kuvailu kuvaselostuksessa." aria-describedby="kuvaselostus-katusuunnitelma" /> </figure> <details id="kuvaselostus-katusuunnitelma"><summary>Kuvaselostus.</summary><p>Katusuunnitelmassa on esitetty kiertoliittymä ja siihen saapuvat kolme katua oikealta, ylhäältä ja vasemmalta. Vasemmalta ja oikealta tulevilla kaduilla on keskellä ajorata, sivuilla pyöräkaistat ja jalkakäytävät. Kiertoliittymästä ylös lähtee ajorata ja jalkakäytävä sen kummallakin puolella.</p><p>Suunnitelmassa on lukuisia numeroita ja merkintöjä. Siihen on merkitty millaisia materiaaleja kadussa käytetään ja missä kohtaa suojatiet ovat.</p><p>Suunnitelman vieressä on selite eri väreille ja kuvioille:</p><ul><li>Harmaa tai tummanharmaa on ajorata tai jalkakäytävä ja pyörätie, asfalttia.</li><li>Vaaleanpunainen on pyörätie, punainen pinnoite,</li><li>Loput kuvioinnit ovat erilaisia kivetyksiä harmaalla tai mustalla pohjalla. </li></ul></details> <h3>Puistosuunnitelma</h3> <p>Puistosuunnitelma on samantasoinen suunnitelma katusuunnitelman kanssa ja siinä on paljon yksityiskohtia, kuten pintamateriaalien käyttö ja esteettömyysratkaisut.</p> <figure> <figcaption>Esimerkki puistosuunnitelmasta <a href="https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/lansisataman-alueen-katujen-ja-puistojen-suunnitelmaluonnoksia-esilla-13-2632024">"Länsisataman alueen katujen ja puistojen suunnitelmaluonnoksia" (hel.fi)</a>.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kaava-ilta/lansisatama-puistosuunnitelma.png/" alt="Kuvakaappaus puistosuunnitelmasta, jossa on ranta, vihreää puistoaluetta ja puustoa. Puiston läpi kulkee myös jalkakäytävä." /> </figure> <h2>Vaikuttaminen</h2> <p>Kannattaa olla ajoissa liikkeellä seuraamalla kaupungin erilaisia suunnitelmia nettisivujen ja suunnitelmavahdin avulla.</p> <p><strong>Muista!</strong> Vaikka asemakaava olisi hyväksytty siten, että siellä on mieluisia asioita jalankululle, niin katu- tai puistosuunnitelmissa saatetaan poiketa näistä. Niissä tilanteissa on hyvä viitata asemakaavaan!</p> <p>Tämä tarkoittaa sitä, että itselle tärkeän alueen prosessia kannattaa seurata asemakaavasta aina suunnittelutasolle asti - ja vaikuttaa aktiivisesti eri vaiheissa.</p> <p>Liikennesuunnitelma ei ole sitova, mutta siihen tykätään viitata katusuunnitelmavaiheessa. Kannattaa siis vaikuttaa jo liikennesuunnittelun vaiheessa.</p> <h3>Suoraan suunnittelijoille ja virkahenkilöille</h3> <p>Eri suunnitteluvaiheissa asemakaavaehdotuksesta ja katu- tai puistosuunnitelmista pyydetään kommentteja eri tavoin:</p> <ul> <li><strong>alussa</strong> suoraan suunnittelijoille esimerkiksi sähköpostilla</li> <li><strong>myöhemmin</strong> muistutuksena kaupungin kirjaamoon (<a href="mailto:kirjaamo@hel.fi">kirjaamo@hel.fi</a>).</li> </ul> <h3>Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille</h3> <p>Tilanteissa, joissa täytyy saada pikaista viestiä läpi, voi kokeilla myös suoraa viestintää lautakunnan jäsenille. Sen seurauksena voi saada jopa oman huomionsa läpi käsiteltävään suunnitelmaan, jos ei ehtinyt aiemmin tai herättää keskustelua käsiteltävästä asiasta.</p> <p><strong>Huomaa!</strong> Käytä tätä kanavaa harkiten, tai kun muut kanavat eivät toimi. Jatkuva viestittely ei varsinkaan tuota haluttavaa lopputulosta.</p> <p><a href="https://paatokset.hel.fi/fi/paattajat/kaupunkiymparistolautakunta#jasenet--kaupunkiymparistolautakunta">Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenten yhteystiedot (hel.fi)</a>.</p> 2024-04-21T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulkijoiden-kaava-ilta-maanantaina-6-5-toolon-kirjastossa/ <p>Kaupunkia rakennetaan suunnitelmien pohjalta ja jokainen kansalainen voi antaa kommentinsa niistä. Erilaisia katusuunnitelmia ja asemakaavoja voi kuitenkin olla vaikea tulkita, joten tarjoamme mahdollisuuden tutustua tähän yhdessä muiden jäsenien kanssa!</p> <p>Olemme kutsuneet aktiivisen jäsenen kertomaan omista tavoistaan tulkita ja kommentoida suunnitelmia. Sen lisäksi kuulemme, miten nämä kommentit huomioidaan kaupungin päätöksenteossa. Tule mukaan!</p> <div class="card"> <h2>Tiiviisti</h2> <p><strong>Mitä?</strong> Jalankulkijoiden kaava-ilta.</p> <p><strong>Milloin?</strong> Maanantaina 6.5. klo 17-19.</p> <p><strong>Missä?</strong> Töölön kirjasto. Ryhmätila 3.</p> <p><strong>Keille?</strong> Jäsenille ja kaikille jalankulkijoiden asioista kiinnostuneille.</p> <p><strong>Ilmoittautuminen</strong>: <a href="https://beta.tapaaminen.net/s/vobap4-jalankulkijoiden-kaava-ilta-maanantaina-65-klo-17-19">Ilmoittaudu kaava-iltaan (tapaaminen.net)</a>. Ilmoittaudu valitsemalla ainoa sallittu päivämäärä ja jätä sähköpostiosoitteesi.</p> </div> 2024-04-20T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kriittinen-kavelyretki-kaivokadun-ymparistossa-maanantaina-27-5/ <p>Tänä vuonna tehdään tärkeitä päätöksiä Helsingin kävelykeskustasta, kun <a href="https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen/suunnitelmat-ja-rakennushankkeet/ydinkeskustan-liikennejarjestelmasuunnitelma">ydinkeskustan liikennejärjestelmän suunnittelu (hel.fi)</a> etenee. Vaikutamme aktiivisesti sen eteen, että Helsinkiin saadaan viihtyisä, vetovoimainen ja turvallinen ydinkeskusta.</p> <div class="card"> <h2>Tiiviisti</h2> <p><strong>Mitä?</strong> Kriittinen kävelyretki Kaivokadun ympäristössä.</p> <p><strong>Milloin?</strong> Maanantaina 27.5. klo 16.30–18.30.</p> <p><strong>Missä?</strong> &quot;Kivimiehillä&quot; eli Rautatieaseman Kaivokadun puolen sisäänkäynnillä.</p> <p><strong>Keille?</strong> Jäsenille ja kaikille jalankulkijoiden asioista kiinnostuneille. Kannustamme mukaan kaikenlaisia jalankulkijoita; eri ikäisiä ja erilaisen toimintakyvyn omaavia.</p> <p><strong>Lisätietoja</strong>: Ei erillistä ilmoittautumista. Tapahtuma on maksuton.</p> </div> <h2>Näin löydät jalankulkijat</h2> <p>Hakeudu &quot;Kivimiehille&quot; ja etsi jalankulkijoiden lippua. Sitä pitää korkealla joku hallituslaisista. Kuva alla:</p> <img style="width: 40rem" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kriittinen-kavely-kaivokatu/pedestrians-flag.png/" alt="Jalankulkijoiden logo punaisella taustalla." /> <h2>Tarkemmat tiedot</h2> <p>Tapaamme maanantaina 27.5. klo 16.30 &quot;Kivimiehillä&quot; eli Rautatieaseman Kaivokadun puolen sisäänkäynnillä. Tunnistat meidät jalankulkijat-kyltistä.</p> <p>Kävelemme yhdessä noin tunnin ajan ydinkeskustan katuja ja kirjaamme ylös havaintoja. Kävelyn päätteeksi jatkamme keskustelua sään mukaan kahvilassa tai terassilla. Tapahtuma päättyy noin klo 18.30.</p> <p>Havaintoja hyödynnetään, kun Helsingin jalankulkijat kommentoivat ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.</p> <h2>Kuka vain on tervetullut!</h2> <p>Tapahtuma on tarkoitettu jäsenille ja kaikille, jotka ovat kiinnostuneita jalankulkijoiden toiminnasta. Kannustamme mukaan kaikenlaisia jalankulkijoita, eri ikäisiä ja erilaisen toimintakyvyn omaavia.</p> <p>Tervetuloa!</p> 2024-03-25T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/voivatko-ambulanssit-ja-paloautot-toimia-tehokkaasti-kaveltavassa-kaupungissa/ <p>Tilavamman, turvallisemman ja viihtyisämmän kävely-ympäristön kehittämisestä puhuttaessa monesti kysytään:</p> <blockquote> <p>&quot;Miten ambulanssit ja paloautot pääsevät paikan päälle hätätilanteessa?&quot;</p> </blockquote> <p>Kysymys on aiheellinen, koska paremman kävely-ympäristön kehittäminen todellakin edellyttää henkilöautoliikenteen rajaamista kaupungeissa. Tehokkaimmin sitä tehtäisiin rakenteellisilla muutoksilla eli pollareilla ja istutuksilla. Ne vaikuttavat kaikkien moottoriajoneuvojen liikkumiseen.</p> <p>Kysymys esitetään kuitenkin toteamuksena:</p> <blockquote> <p>&quot;Mitään autoliikenteen rajoittamista ei voi tehdä, koska teitä käyttävät myös ambulanssit ja paloautot.&quot;</p> </blockquote> <p>Väitteelle ei esitetä perusteluita, vaan uskotaan maalaisjärkeen. Se ei riitä.</p> <p>Itse kysymys tulee ottaa vakavasti! Kaupunkisuunnittelun ei pitäisi aiheuttaa enempää vaaranpaikkoja tai hätätilanteita kuin nyt. Kaupunki- ja katusuunnittelun pitää tehdä kaupungista turvallisempi.</p> <h2>Autoliikenteen rajaaminen ei pidentänyt aikaa päästä onnettomuuspaikalle</h2> <p>Artikkelissa <a href="https://findingspress.org/article/23568-the-impact-of-2020-low-traffic-neighbourhoods-on-fire-service-emergency-response-times-in-london-uk?trk=feed_main-feed-card_feed-article-content">&quot;<span lang="en">The Impact of 2020 Low Traffic Neighbourhoods on Fire Service Emergency Response Times, in London, UK&quot; (Findings)</span></a> kerrotaan, että autoliikenteen rajoittamiseen käytetyt keinot eivät vaikuttaneet paloautojen matka-aikoihin. Paloautot saapuivat edelleen ajallaan pienen liikenteen naapurustoihin (englanniksi &quot;low traffic neighbourhood&quot;). Näitä rajoituskeinoja olivat liikennevalo-ohjaus kameravalvonalla ja rakenteelliset esteet, kuten pollarit.</p> <h3>Aineisto oli laaja ja kattava</h3> <p>Pienen liikenteen naapurusto tarkoittaa aluetta, jossa autoliikennettä on rauhoitettu kameravalvonnan keinoilla tai rakenteellisilla keinoilla eli pollareilla, lukituilla porteilla, istutuksilla tai muilla vastaavilla. Kameravalvonnan avulla paloautot päästettiin suoraan läpi alueille, joille ei muuten pääsisi.</p> <p>Tällaisia pienen liikenteen naapurustoja oli Lontoossa 72 kappaletta erilaisilla alueilla keskustassa ja sen ulkopuolella. Niiden alueella elää 300 000 henkilöä. Vertailun vuoksi <a href="https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/vaesto/vaestonmuutokset/vaeston-kehitys">Helsingin asukasluku oli noin 650 000 henkilöä vuonna 2022 (hel.fi)</a>. Helsingin alueeseen kuuluu kantakaupungin ja esikaupungin alueita.</p> <p>Tilastotietoa oli tarjolla laajasti: yhteensä 122 440 hälytysajoa. Tutkittu aikaväli oli lokakuusta 2020 helmikuuhun 2021. Tätä verrattiin kahden vuoden takaisen tilanteeseen ennen pienen liikenteen naapurustoja.</p> <h3>Muu liikenne hidastaa paloautoja</h3> <p>Vertailussa olivat hälytysajot naapurustojen sisällä, naapurustojen rajoilla olevat tiet, naapurustojen ympäristöt enintään 500 metrin etäisyydellä ja tätä etäämmällä olevat alueet. Huomionarvoista oli, että miltei kaikilla alueilla hälytysajoja oli kaksinkertainen määrä vuosina 2018-2019 kuin vuosina 2020-2021.</p> <p>Palopelastajat arvioivat, että autoliikennettä rauhoittavat toimet olisivat pidentäneet aikaa päästä paikalle, mutta tosiasiassa aika ei pidentynyt yhtään. Artikkelin kirjoittajat toteavat, että samanlainen viivästyksen tunne esiintyy muillakin palopelastajajoukoilla. Artikkelissa todetaan, että pikemminkin autoliikenteen rajoittaminen johti siihen, että liikennettä ei ollut yhtä paljon hidastamassa paloautoja.</p> <p>Johtopäätöksinä siis oli, että kameravalvotut tiet tai rakenteilla estetyt tiet eivät vaikuttaneet paloautojen aikaan päästä onnettomuuspaikoille.</p> <h2>Vertailu Helsinkiin</h2> <p>Esplanadien kesäkatukokeilun seurauksena pelastusajoneuvojen matka-ajat kohteisiin pitenivät Katajanokkaan ja Kruunuhakaan päin, minkä <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/70099820/keskustassa-tehdaan-halytysajoneuvoliikennetta-nopeuttavia-parannuksia?publisherId=60577852&amp;lang=fi">kaupunki kertoi tiedotteessaan</a>. Näin ei pitäisi tapahtua.</p> <p>Kävely-ympäristön kehittäminen ja parantaminen on systeeminen muutos. Ei riitä, että katu muutetaan yksikaistaiseksi, ja ulos järjestetään istutuksia ja istuinpaikkoja. Nyt pelastusajoneuvoille pakotetaan vihreitä valoja, jotta ne pääsevät nopeammin perille. Tämä on verrattavissa Lontoon kameraohjattuihin osuuksiin, jolloin paloautoille voitiin antaa etuajo-oikeus.</p> <p>Jos kesäkatukokeilussa oltaisiin otettu rohkeampi askel ja suljettu Etelä-Esplanadi kokonaan autoilta, niin pelastusajoneuvot olisivat voineet tarvittaessa käyttää sitä nopeampana reittinä. Henkilöautoliikenteen rajoittaminen ei tarkoita pelastusajoneuvojen rajoittamista.</p> <p>Olennaista on muistaa, että pelastusajoneuvoja ei hidasta hyvä kävely-ympäristö, vaan muu moottoriliikenne.</p> 2024-02-28T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kaupungin-selvitys-helsinkilaisten-liikkumistottumuksista-vuonna-2023/ <p>Tuoretta tietoa kävelyn suosiosta Helsingissä!</p> <p>Kävely oli pääasiallinen kulkutapa 44 % tehdyistä matkoista Helsingissä, käy ilmi <a href="https://ahjojulkaisu.hel.fi/CCEC7203-45FC-C5D0-96C3-8D5A1C700000.pdf">helsinkiläisten liikkumistottumuksia selvittäneestä kyselystä (PDF)</a>.</p> <h2>Yli 3 000 helsinkiläisen ääni</h2> <p>Tutkimuksessa haastateltiin yli 3 000 helsinkiläistä yhden satunnaisen vuorokauden aikana tehdyistä matkoista. Haastattelut tehtiin syys-lokakuussa.</p> <p>Kävely on suositumpaa kantakaupungissa kuin esikaupunkialueella. Kantakaupungissa yli puolet matkoista (53 %) tehtiin kävellen. Esikaupungissa vastaavasti 39 prosenttia matkoista.</p> <h2>Kävely on suosittua</h2> <p>Kaikkiaan matkoista 44 prosenttia matkoista käveltiin, 24 prosenttia matkoista käytettiin joukkoliikennettä, 21 prosenttia matkoissa käytettiin henkilöautoa ja 11 prosentissa matkoista pyöräiltiin.</p> <h2>Kävelyn puolesta voisi tehdä enemmän</h2> <p>On mahtavaa, miten suosittua kävely on Helsingissä. Suuren suosion soisi näkyvän myös panostuksina jalankulun reitteihin, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Näihin panostamalla kävelyn osuus voidaan saada vieläkin suuremmaksi - ja siitä on paljon hyötyä esimerkiksi terveyden ja ilmaston kannalta.</p> 2024-02-23T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kavelya-tukeva-arkiymparisto-liikuttaa-sohvaperunaakin/ <p>Arkiympäristöjen käveltävyys on keskeisessä roolissa erityisesti ikääntyvän väestönosan arjessa, sillä ikääntyessämme toimintakyvyssä ja liikkumisessa tapahtuu muutoksia.</p> <p>Rakennetun ympäristön tiettyjen ominaisuuksien on osoitettu olevan suoraan yhteydessä ikääntyvien arkiliikkumiseen. Kohtalaisen tiivis ja palvelurikas kaupunkirakenne kattavine joukkoliikennepalveluineen ja kävelyteineen näyttäisi tukevan ikääntyvien arkista kävelyaktiivisuutta huolimatta siitä, onko ihminen ylipäätään edes kiinnostunut terveytensä ylläpitämisestä tai liikkumisesta. Laadukas kävelyä tukeva arkiympäristö liikuttaa siis sohvaperunaakin.</p> <p>Tulevaisuudessa onkin entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota rakennetun ympäristön rooliin kävelyn edistäjänä. Olennaista on ymmärtää, että hyvin suunniteltu kävelyä tukeva rakennettu ympäristö voi luoda sellaisenaan puitteet terveyttä edistävälle arkiliikkumiselle, jopa niiden ihmisten kohdalla, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita liikkumisesta ja terveytensä ylläpitämisestä.</p> <h2>Arkiympäristöllä on keskeinen rooli kävelyyn kannustamisella</h2> <p>Turhan usein arkiliikkumista ja terveyden edistämistä mietitäänkin vain esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen kautta, vaikka tuiki tavallisella arkiympäristöllä, kuten toimivilla jalankulun yhteyksillä, voi olla hyvinkin keskeinen rooli arkiliikkumisen edistäjänä ja näin terveyden ylläpitäjänä.</p> <p>Arkisten kävely-ympäristöjen suunnittelu ei pääsääntöisesti kuulu sellaisille hallinnon alueille, joilla perinteisesti mietitään terveyden ja liikunnan edistämisen toimenpiteitä. Aiempaa tiiviimpi poikkihallinnollinen yhteistyö ja toimenpiteet esimerkiksi kaupunkisuunnittelun, sosiaali- ja terveystoimen sekä liikuntatoimen välillä voisi tarjota tulevaisuudessa uudenlaisia ratkaisuja kävelyn lisäämiseksi ja terveyden edistämiseen suomalaisissa kaupungeissa.</p> 2024-01-23T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/miten-tehda-omasta-kaupungista-parempi/ <p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=cPA5RmBGZ_w">Jaakko Keson videossa &quot;Yritin tehdä kaupungistani paremman&quot; (Youtube, 1:55 min)</a> hän kiinnittää usein kulkemansa pyöräreitin varrelle pumpun, jota kuka vain voisi käyttää. Samalla hän ajattelee, että tällaisilla pienillä keinoilla voisi vaikuttaa kaupunkitilankin parantamiseen.</p> <h2>Mitä tämä voisi tarkoittaa jalankulkijoiden näkökulmasta?</h2> <p>Keskustelimme ryhmässä jalankulkijoiden vuosikokouksessa 2023, kun mietimme levähdyspaikkoja. Meistä kaupungissa pitäisi olla enemmän penkkejä esimerkiksi bussipysäkeillä, joissa ei ole katosta. Tuolihan olisi helppo vain viedä paikan päälle! En tiedä olisiko lopputulos sama kuin Jaakko Keson pumpulla, mutta tilannetta olisi hauska seurata.</p> <p>Helsingin jalankulkijat voisivat myös tehdä &quot;varjokaavoja&quot; eri paikoista Helsingissä. Niiden idea olisi tarjota parempi vaihtoehto jalankulkijalle ja saavutettavassammassa muodossa. Nykyiset kaavat ja niiden lukeminen on aika haastavaa, jos ei ole perehtynyt asiaan.</p> <p>Yksinkertaisimmillaan voisimme haastatella jalankulkijoita heidän kulkiessaan pitkin kaupunkia. Etenkin tähän aikaan talvikunnossapidosta saataisiin varmasti paljon kommentteja!</p> <h2>Kenelle kaupunkitila kuuluu?</h2> <p>Tuntuma on, että kaupunkitilaa ei pidetä kovin yhteisöllisenä, kuten Kesokin mainitsee videollaan. Ei ainakaan tunnu siltä, että se kuuluu kaupunkilaisille - vaikka niinhän se ensisijaisesti kuuluu. Pikemminkin kaupungilla kulkiessa miettii, että eihän ole tullut tehneeksi jotain väärää, kun oikaisee jonkin kinttupolun kautta.</p> <p>Miten sinä tekisit kaupungistasi paremman?</p> 2024-01-05T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/mita-voisimme-oppia-helsingin-autottomasta-kaupunginosasta/ <p>Oletko tullut ajatelleeksi, että Helsingissä on jo autoton kaupunginosa, jossa lähes kaikki liikenne perustuu jalankulkuun?</p> <p>Siellä on 800 asukasta. Ja miljoona turistia vuosittain.</p> <h2>Suomenlinna</h2> <p>Kyseessä on tietenkin Suomenlinna. Mitä voisimme siitä oppia?</p> <p>Ainakin sen, että Helsingissä totta tosiaan on jo yksi käytännössä autoton kaupunginosa. Suomenlinnassa on sallittu ainoastaan huoltoajo.</p> <p>Kaupunginosassa on 800 asukasta, 250 opiskelijaa, koulu, päiväkoti, ravintoloita, kauppoja, juhlatiloja ja museoita. Saarelle saapuminen on rakennettu täysin joukkoliikenteen varaan, ja saaren sisällä pääosin kävellään. Polkupyöriäkin näkyy.</p> <h2>Autottomuus voisi olla vetovoimatekijä</h2> <p>Turisteja, kauppaa ja ravintoloita tämä ratkaisu ei ole estänyt: kaupunginosa on Helsingin vilkkaimpia nähtävyyksiä.</p> <p>Suomenlinnaan asukkaiksi hakevat tietävät kyllä, minkälaiseen paikkaan ovat muuttamassa. Autottomuus ei tule kenellekään yllätyksenä.</p> <p>Mitäpä jos nyt kaavoitettaisiin uusia kaupunginosia, jotka voisivat perustua lähes täysin jalankulkuun?</p> <p>Suomenlinnan asunnot ovat huiman kysyttyjä, mihin tietysti vaikuttaa myös saaren historia, merellisyys ja uniikki yhteisö.</p> <p>Väitän silti, että moni haluaisi kaupunkiasumisessa parkkitilan sijaan enemmän tilaa korttelipihoille, puistoille ja puille, rauhaa liikenteen melulta ja katupölyltä. Pihakatuja, joissa ei tarvitsisi pelätä nopeita ajoneuvoja.</p> <p>Suomenlinnassa tämä on elävää arkea. Miksi sama ei onnistuisi muuallakin?</p> 2023-12-19T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuodelle-2024-valittiin-uusi-hallitus/ <p>Vuosikokouksessa 2023 järjestettiin työpaja unelmien kadusta ja valittiin uusi hallitus.</p> <h2>Työpajan anti</h2> <p>Työpajassa keskustelu unelmien kadusta kävi vilkkaana. Puhuimme muun muassa penkkien tärkeydestä, nopeusrajoituksista, jalankulun talvikunnossapidosta sekä siitä, miten ikääntyneille ja lapsille suunniteltu kaupunkitila on todennäköisesti parempaa kaikille.</p> <p>Kiitos kaikille Töölön kirjastoon paikalle päässeille aktiivisesta keskustelusta!</p> <h2>Vuosikokouksessa saatiin uusi hallitus</h2> <p>Puheenjohtajana jatkaa Hanna Hannus, ja hallituksen jäseniksi valittiin Anni Lyytikäinen, Sami Määttä, David Pemberton, Johanna Vuorelma ja Christoffer Weckström. Varajäseniksi valittiin Tiina Rinne ja Santeri Hiitola. Onnea uudelle hallitukselle!</p> <p>Hyväksyttiin ensi vuoden jäsenmaksuksi 10 euroa, vähävaraisille 5 euroa ja kannatusjäsenmaksu 100 euroa. Jäsenmaksuista lähetetään keväällä jäsenille erillinen ohje.</p> <p>Vahvistettiin <a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/liite-1-toimintasuunnitelma-2024/">ensi vuoden toimintasuunnitelma</a> esityksen mukaan. Ensi vuonna muun muassa tehdään aktiivista ja saavutettavaa viestintää, järjestetään ainakin kolme jäsentilaisuutta tai kaikille avointa tapahtumaa, tehdään aktiivista edunvalvontaa, luodaan toimintamalli kaavojen ja suunnitelmien systemaattiseen kommentointiin ja liitytään mielekkäisiin kansainvälisiin verkostoihin.</p> <p>Kiitos, kun olet mukana!</p> <p>Rauhaisaa vuodenvaihdetta - ja hyvää uutta vuotta 2024!</p> <h2>Mikäli haluat julkaista viikon ajatuksen</h2> <p>Viikon ajatus on nurkka, jossa hallituksen jäsenet ja yhdistyksen jäsenistö jakavat ajatuksiaan itseään kiinnostavasta ja jalankulkuun liittyvästä asiasta.</p> <p>Voit lähettää idean tekstiksi puheenjohtaja Hannalle (<a href="mailto:jalankulkijat.helsinki@gmail.com">jalankulkijat.helsinki@gmail.com</a>).</p> 2023-12-14T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/on-talvikunnossapitoa-ja-sitten-talvikunnossapitoa/ <p>Helsingin kaupungin sivuilla kerrotaan, että <a href="https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kunnossapito/katujen-kunnossapito/katujen-talvikunnossapito#talvihoidosta-vastaavat-seka-kaupunki-etta-kiinteistot">kantakaupungissa jalkakäytävien talvikunnossapito on kiinteistöjen vastuulla</a>. Kaupunki hoitaa ajoradat. Se on ehkä helppo ratkaisu kaupungille, mutta surkea jalankulkijalle. Erityisesti sellaiselle, jonka liikkumiskyky on jostain syystä rajoittunut.</p> <figure><figcaption>Suojatien edusta Kalevankadun ja Albertinkadun risteyksessä.</figcaption><img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/talvikunnossapito2023/talvikunnossapito2023_2.jpg" alt="Valokuva suojatiestä, jonka edessä on aurattu lumikasa." /></figure> <h2>Epätasalaatuista jälkeä</h2> <p>Järjestely johtaa epätasalaatuiseen jalkakäytävien hoitamiseen, joka johtaa siihen, että jalankulkija joutuu etsimään itselleen sopivan reitin. Sopivan reitin löytyminen ei välttämättä ole mahdollista.</p> <p>Talvikunnossapidosta voi valittaa, mutta se pitää tehdä kiinteistölle. On siis kaupunkilaisen vastuulla selvittää, kuka kiinteistön omistaa ja saada viestinsä läpi. Korjaus 9.2.2024: Sain Helsingin kaupungilta vastauksen, että näistäkin kunnossapitopuutteista voi ilmoittaa Helsingin palautekanavien kautta ja ne ohjataan oikealle taholle.</p> <figure><figcaption>Kiinteistön edusta Albertinkatu 40-42:ssa. Kuvanottokohdalla on myös linja-autopysäkki.</figcaption><img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/talvikunnossapito2023/talvikunnossapito2023_3.jpg" alt="Valokuva jalkakäytävästä, jonka lumia ei ole aurattu. Sen keskellä on jalankulkijoiden jalanjäljistä muodostuva polku. Tästä ei esimerkiksi pyörätuolilla pääsisi." /></figure> <p>Velvoittaako kiinteistöjä mikään talvikunnossapidon tasosta? Ei vaikuta siltä. Samaan aikaan kaikkien rahoilla hoidetaan ajoradat kuntoon.</p> <figure><figcaption>Kadun toiselta puolelta otettu kuva Albertinkadulla.</figcaption><img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/talvikunnossapito2023/talvikunnossapito2023_1.jpg" alt="Valokuva jalkakäytävästä, joka on paremmin hoidettu kuin edellisessä valokuvassa. Huomaa, että jalkakäytävä on paremmin hoidettu noin puolivälin kohdalta." /></figure> 2023-12-04T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/autoteiden-ylivalta/ <p>Hyvää itsenäisyyspäivää! Ihanaa, että saavuit lukemaan jalankulusta ja autojen ylivallasta.</p> <p>Helsingin Sanomissa kirjoitettiin tällä viikolla juttu <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009812732.html">kaupunkiympäristön toimialan ja kaupunginkanslian sisäisestä kahnauksesta</a>. (Korjaus: aiemmin kirjoitin kaupunkiympäristön toimialan sisäisestä kahnauksesta, mikä ei pitänyt paikkaansa.) Sen ohessa sanallistettiin hyvin epäsuhta kaupunkitilassa, ja se kannattaa toistaa:</p> <blockquote> <p>&quot;Vuonna 2021 Helsingissä on reilu 220 000 liikennekäyttöön rekisteröityä henkilöautoa. Se tarkoittaa noin 336 henkilöautoa tuhatta asukasta kohden, ja on reippaasti vähemmän kuin muualla pääkaupunkiseudulla, muusta Suomesta puhumattakaan.</p> <p>Vuosikymmenessä kantakaupungin autoliikenne on vähentynyt 16 prosenttia. Syiksi siihen on nimetty niin länsimetro, liikennettä haittaavat työmaat kuin koronapandemiakin.</p> <p>Tästä huolimatta Helsingin kantakaupungin katutilasta noin 63 prosenttia on edelleen varattu autoille.&quot;</p> <p><cite>- Helsingin Sanomat, <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009812732.html">Helsingin kaupungin sisällä kuohuu riita autoilusta: ”Tuntuu jopa kiusan­teolta”</a>, 4.12.2023</cite></p> </blockquote> <p>On suosittua nostaa talouden näkökulma, kun autoilua puolustetaan, joten tehdään sekin:</p> <blockquote> <p>&quot;Autoilijoiden osuus alueen yrittäjien liikevaihdosta ei todella ole valtava. Se on noin 8–18 prosenttia hieman kauppa- tai palvelutyypistä riippuen. Autoilijat ovat kuitenkin monelle yrittäjälle erityisen tärkeitä. He nimittäin ostavat keskimäärin enemmän kuin muilla kulkuneuvoilla keskustaan tulleet.&quot;</p> <p><cite>- Helsingin Sanomat, <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009812732.html">Helsingin kaupungin sisällä kuohuu riita autoilusta: ”Tuntuu jopa kiusan­teolta”</a>, 4.12.2023</cite></p> </blockquote> <p>Siis <strong>63 prosenttia</strong> katutilasta on varattu kulkutavalle, joka tuottaa <strong>8–18 prosentin</strong> liikevaihdon alueen yrityksille. Vaa'an pitäisi hiukan painua toisaalle, koska kuka kattaa autoteiden ylläpidon, talvikunnossapidon ja melusaasteen aiheuttamat kustannukset? Kaupunkilaiset, koska kaupunki teiden ylläpidon.</p> <h2>Suurin osa kaupunkilaisista ei omista autoa</h2> <p>Keitäs nämä kaupunkilaiset ovat? <a href="https://hri.fi/data/fi/showcase/helsingissa-yli-puolet-kaikista-asuntokunnista-ei-omista-autoa">Yli puolet heistä ei omista autoa (hri.fi)</a>.</p> <p>Sesongin hengen mukaisesti lienee hyvä aika muistuttaa, että kantakaupungin talvikunnossapidosta huolehtii kaupunki - ajoratojen osalta. Jalkakäytävien talvikunnossapito on langetettu kiinteistöjen harteille ja se johtaa hyvin vaihtelevaan lopputulokseen. Järjestelystä kerrotaan <a href="https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kunnossapito/katujen-kunnossapito/katujen-talvikunnossapito#talvihoidosta-vastaavat-seka-kaupunki-etta-kiinteistot">Helsingin kaupungin sivuilla Katujen kunnossapito</a>.</p> <p>Saisiko rahoille tasapainoisemmin vastinetta?</p> <h2>Hyvä aika liittyä yhdistyksen jäseneksi ja osallistua vuosikokoukseen</h2> <p>On hyvä aika liittyä yhdistykseen, joka haluaa ajaa jalankulkijoiden ja Helsingin yleisimmän kulkumuodon etua. Järjestämme maanantaina 18.12.2023 vuosikokouksen, jossa valitaan uusi hallitus ja hyväksytään ensi vuoden toimintasuunnitelma.</p> <p><a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokous-2023/">Ilmoittaudu siis työpajaan ja vuosikokoukseen</a>!</p> 2023-11-29T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulku-on-sosiaalinen-liikennemuoto/ <p>Kävelyn fyysiset terveyshyödyt on laajasti tunnustettu, mutta vähemmän puhutaan kävelyn psyykkisistä hyödyistä. Säännöllinen kävely voi vähentää stressiä, ahdistusta tai riskiä sairastua masennukseen. Kävely lisää mielen hyvinvointia ja auttaa nukkumaan paremmin.</p> <p>Tämän lisäksi vielä vähemmälle huomiolle tutkimuksessa on jäänyt kävelyn sosiaaliset hyödyt. Mikään muu liikennemuoto ei tarjoa samoja sosiaalisia hyötyjä kuin jalankulku. Satunnaiset kohtaamiset, rupattelut ja tuttavien tervehdykset piristävät päivää, ja tutkimuksissakin on todistettu kuinka virikkeellinen ja miellyttävä kävely-ympäristö lisää ihmisten määrä kaduilla ja sen myötä sosiaalisia kohtaamisia on enemmän. Eräässä tutkimuksessa osoitettiin, että käveltävimmillä alueilla ihmisillä oli kolme kertaa enemmän ystäviä kuin vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla.</p> <p>Kävelemällä kokee helpommin olevansa osa yhteisöä ja se puolestaan vähentää yksinäisyyttä. Yksinäisyys on Suomessakin laaja sosiaalinen ongelma, ja miellyttävä kävely-ympäristö tarjoaa mahdollisuudet satunnaisiin sosiaalisiin kohtaamisiin.</p> <p>Kävely lisää mahdollisuuksia kasvokkaisiin kohtaamisiin, joka vuorostaan kasvattaa luottamusta, ymmärrystä ja parantaa alueen yhteisöllisyyttä. <a href="https://www.arup.com/perspectives/publications/research/section/cities-alive-towards-a-walking-world">Arupin teettämän tutkimuksen mukaan (englanniksi)</a> käveltävä ympäristö lisää ihmisten välistä vuorovaikutusta, joka vuorostaan vahvistaa asukkaiden välisiä siteitä ja vahvistaa yhteisöä.</p> <p>Lukuisten terveyshyötyjen lisäksi parantamalla kävelyn viihtyisyyttä pystymme lisäämään myös mielen hyvinvointia ja vahvistamaan yhteisöllisyyttä.</p> 2023-11-21T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kaupungissa-kotona-lasten-oikeus-turvalliseen-tilaan/ <p>Pihat, leikkipaikat, puistot ja metsät, päiväkodit ja koulut. Näennäisesti monipuolinen lista lasten ympäristöstä kaupungissa, mutta siinäkö todella kaikki? Onko lasten paikka kaupungissa vain neljän seinän sisällä tai aidalla rajatuissa tiloissa?</p> <p>Kaupunki on myös lasten kaupunki – paikka, jossa lapset voivat kokea yhteyden yhteisöönsä, tutkia ympäristöään ja kasvaa aktiivisina toimijoina. Jotta näin todella olisi, lasten on voitava osallistua ja tuntea kuuluvansa kaupungin elämään kaikin tavoin.</p> <h2>Liikennettä pitäisi rauhoittaa</h2> <p>Erityinen haaste on istuva elämäntapamme. Kaupungeissa yli kolmasosa lapsista kamppailee kuntonsa kanssa. Tämä ei ole vain terveysongelma, vaan sillä on myös yhteiskunnalliset kustannuksensa: 4,7 miljardia euroa vuodessa. ”Liike on lääke”, sanotaan, mutta tämä pätee vain, jos liikkuminen tehdään lapsille mahdolliseksi.</p> <p>Professori Petri Tapion lausahdus ”liikunta on myös liikennettä, kun se käyttää liikenneväyliä” antaa ajattelemisen aihetta. Kaupungissa lasten on voitava liikkua turvallisesti ilman pelkoa joutumisesta auton alle. Valitettavasti liikenteen aito rauhoittaminen on edelleen tabu. Priorisoimme käytännössä enemmän autoliikenteen läpiajoa asuinalueilla kuin lasten oikeutta liikkua ja elää turvallisesti omilla kotikaduillaan.</p> <p>Tarvitseeko meidän harkita tiiviiseen ympäristöön esimerkiksi 20 km/h aluenopeutta? Riittääkö sekään todellisuudessa? Ehkä meidän pitäisi pohtia vielä laajemmin. Pitäisikö kotikaduilla olla 15 km/h nopeusrajoitus? Olisiko esimerkiksi pihakaduille paljon nykyistä suurempi tilaus?</p> <p>Lopulta kyse on arvoistamme. Onko meillä tarve pohtia arvojamme uudelleen? Onko lapsilla aidosti oikeus turvalliseen tilaan kotikaduillamme? &quot;Kaupungissa kotona&quot; ei pitäisi tarkoittaa vain kodin fyysistä sijaintia, vaan myös oikeutta turvalliseen ja monipuoliseen ympäristöön, jossa lapset voivat liikkua ja kasvaa. Kaupunki on lasten koti. Heillä on oltava oikeus kutsua sitä omakseen kaikilla mahdollisilla tavoilla.</p> 2023-11-18T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokous-2023/ <p>Tervetuloa Helsingin jalankulkijoiden ensimmäiseen vuosikokoukseen!</p> <p>Ennen vuosikokousta järjestetään tapahtuma &quot;Unelmien katu&quot;, johon kaikki ovat tervetulleita. Vuosikokous alkaa sen jälkeen.</p> <h2>Tiiviisti</h2> <div class="card"> <p><strong>Mitä?</strong></p> <p>Klo 17-18.20 työpaja &quot;Unelmien katu&quot;.</p> <p>Klo 18.30-20.00 Helsingin jalankulkijoiden vuosikokous 2023.</p> <p><strong>Milloin?</strong> Maanantaina 18. joulukuuta 2023 klo 17-20.</p> <p><strong>Missä?</strong> Töölön kirjaston Mika Waltari -salissa. Osoite: Topeliuksenkatu 6, 00250 Helsinki. <a href="https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Esteettomyys">Esteettömyystiedot Töölön kirjaston sivuilta</a>.</p> <p><strong>Linkit</strong>:</p> <ul> <li><a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokous-2023/#asialista">Asialista (sivulla alempana)</a></li> <li><a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/liite-1-toimintasuunnitelma-2024/">Liite 1: Toimintasuunnitelma 2024</a></li> <li><a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/liite-2-talousarvio-2024">Liite 2: Talousarvio 2024</a></li> </ul> <h3>Ilmoittautuminen</h3> <p><a href="https://forms.gle/qxwy8KzzrHYf43mt6">Ilmoittaudu mukaan (Google Forms -lomake)</a>.</p> <p>Jos et voi tai halua käyttää Google Forms -lomaketta, niin voit ilmoittautua sähköpostitse lähettämällä seuraavat tiedot osoitteeseen <a href="mailto:jalankulkijat.viestinta@gmail.com">jalankulkijat.viestinta@gmail.com</a>.</p> <details> <summary>Ilmoittautumistiedot</summary> <ul> <li>Etu- ja sukunimi (<strong>pakollinen</strong>)</li> <li>Oletko yhdistyksen jäsen vai et? (<strong>pakollinen</strong>)</li> <li>Osallistutko työpajaan, vuosikokoukseen vai kumpaankin? (<strong>pakollinen</strong>)</li> <li>Mikä rooli hallituksessa kiinnostaisi sinua? (vapaavalintainen) <ul> <li>Puheenjohtaja</li> <li>Hallituksen jäsen (4-6 henkilöä)</li> <li>Varajäsen (enintään 2 henkilöä)</li> </ul> </li> <li>Jos et pääse paikan päälle, niin kirjoita lyhyt perustelu, miksi sopisit hallitukseen. (vapaavalintainen)</li> </ul> <p>Ilmoittautumistietoja säilytetään 1.1.2024 asti. Sen jälkeen ne poistetaan.</p> </details> <h4>Liity jäseneksi maksutta</h4> <p>Voit liittyä yhdistyksen jäseneksi maksuttomasti vielä vuoden 2023 loppuun asti. Jos liityt jäseneksi ennen vuosikokousta, olet äänivaltainen jäsen ja voit asettua myös ehdolle hallitukseen vuodelle 2024.</p> <p><a href="https://jalankulkijat.fi/liity-jaseneksi/">Liity jäseneksi (jalankulkijat.fi)</a>.</p> </div> <h2>&quot;Unelmien katu&quot; -työpaja</h2> <p>Ennen vuosikokousta Helsingin jalankulkijat järjestävät tapahtuman nimeltä &quot;Unelmien katu&quot;. Se alkaa klo 17 ja kestää 18.20 asti.</p> <p>Työpajassa on johdatus aiheeseen, ryhmäkeskusteluja ja lopuksi yhteinen keskustelu.</p> <h2>Vuosikokous 2023</h2> <p>Vuosikokous alkaa klo 18.30 samassa tilassa työpajan jälkeen.</p> <p>Vuosikokouksessa käsitellään ainakin <a href="https://jalankulkijat.fi/saannot/">säännöissä</a> mainitut asiat. Jos olet jäsen, voit ehdottaa lisäyksiä asialistaan. Ilmoita niistä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle yhtä (1) viikkoa ennen vuosikokousta sähköpostiosoitteeseen <a href="mailto:helsinki.jalankulkijat@gmail.com">helsinki.jalankulkijat@gmail.com</a>.</p> <h3 id="asialista">Asialista</h3> <ol> <li>Kokouksen avaus.</li> <li> Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. </li> <li>Hyväksytään kokouksen työjärjestys.</li> <li> Esitetään edellisen vuoden tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan lausunto. </li> <li> Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. </li> <li>Vahvistetaan jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruus.<br /> <p><strong>Esitys</strong>: Jäsenmaksun suuruus vuodelle 2024 on 10 euroa ja alennettu jäsenmaksu 5 euroa. Kannatusjäsenmaksu on 100 euroa.</p></li> <li>Vahvistetaan tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.<br /><p id="vuosi2024"><strong>Esitys</strong>: Vahvistetaan hallituksen hyväksymä <a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/liite-1-toimintasuunnitelma-2024/">toimintasuunnitelma 2024 (liite 1)</a> ja <a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/liite-2-talousarvio-2024">talousarvio 2024 (liite 2)</a>.</p></li> <li>Valitaan hallituksen puheenjohtaja.</li> <li>Valitaan muut hallituksen jäsenet sekä hallituksen varajäsenet.</li> <li> Valitaan tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja ja varatilintarkastaja tai varatoiminnantarkastaja. </li> <li>Muut asiat.</li> </ol> 2023-11-15T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/erilaiset-jalankulkijat/ <p>Olemme kaikki jalankulkijoita. On hyvä pysähtyä pohtimaan, kuinka monimuotoinen tämä joukko kuitenkin on. Väylävirasto tarjoaa kätevän havainnollistuksen erilaisista jalkakäytäviä käyttävistä henkilöistä (ja heidän tilantarpeestaan) julkaisussaan <a href="https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2022-34_jalankulun_suunnittelu.pdf">Jalankulun suunnittelu. Väyläviraston ohjeita 34/2022 (PDF)</a>.</p> <figure><figcaption>Erilaisia jalankulkijoita.</figcaption> <img aria-describedby="#kuvaselostus-jalankulkijat" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/jalankulkijoita.png" alt="Selitetty kuvaselostuksessa." /> </figure> <details id="kuvaselostus-jalankulkijat"> <summary>Kuvaselostus</summary> Riveittäin piirrettyjä hahmoja, jotka kuvaavat jalankulkijoita. Jokaisella jalankulkijalla on oma erilainen tilantarpeensa. Kaikki hahmot ovat kuvattu edestä ellei toisin mainita. Tilantarvetta ei kuvailla erikseen. <p>Rivi 1.</p> <ul> <li>Seisova jalankulkija.</li> <li>Seisova jalankulkija, joka pitää sateenvarjoa.</li> <li>Jalankulkija, joka kantaa kassia ja laukkua.</li> <li>Jalankulkija, joka taluttaa pyörää.</li> <li>Seisova jalankulkija, rintamasuunta sivulle.</li> </ul> <p>Rivi 2.</p> <ul> <li>Rullaluistelija.</li> <li>Skeittaaja.</li> <li>Potkukelkkailija.</li> <li>Potkulautailija.</li> <li>Pyörätuolilla kulkeva jalankulkija.</li> </ul> <p>Rivi 3.</p> <ul> <li>Jalankulkijoina aikuinen ja lapsi käsi kädessä.</li> <li>Lastenvaunuja työntävä jalankulkija.</li> <li>Lastenvaunuja työntävä jalankulkija sivulta.</li> </ul> <p>Rivi 4.</p> <ul> <li>Kahta kyynärsauvaa käyttävä jalankulkija.</li> <li>Näkövammainen jalankulkija valkoisen kepin kanssa.</li> <li>Näkövammainen jalankulkija kepin ja opaskoiran kanssa.</li> <li>Rollaattoria käyttävä jalankulkija.</li> <li>Rollaattoria käyttävä jalankulkija sivusta.</li> </ul> <p>Rivi 5 (viimeinen).</p> <ul> <li>Sähköpyörätuolilla kulkeva jalankulkija.</li> <li>Sähkömopolla kulkeva jalankulkija.</li> <li>Yksipyöräisella tai Segwaylla kulkeva.</li> </ul> </details> <p>On siis hyvä ymmärtää, että ei ole vain yhtä tyypillistä jalankulkijaa ja jalkakäytävän pitää vastata moneen erilaiseen tarpeeseen. Yhteistä näille tarpeille on kuitenkin jalankulun mahdollistaminen esteettömästi.</p> <h2>Jalankulkijoille on liikaa esteitä</h2> <p>Kun kuljen kadulla ja huomaan auton pysähtyneen puoliksi jalkakäytävän puolelle mietin, miten lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa välistä ei mahtuisi mitenkään. Liian usein kuljettajaa ei näy missään autonsa siirtämistä varten.</p> <p>Pahimmillaan olen nähnyt, kun auto on pysäytetty kokonaisuudessaan jalkakäytävälle. Tällöin yksikään jalankulkija ei voi kulkea jalkakäytävää pitkin. Useimmat siirtyvät kävellen ajoradan puolelle, joka on jo itsestään vaarallista.</p> <p>Kun näen jalkakäytävälle pysäköidyn tai kaadetun sähköpotkulaudan mietin, miten näkövammainen jalankulkija saattaa huomata potkulaudan vasta kaatuessaan siihen. Saman ajatuksen herättävät myös vaillinaiset työmaamerkinnät. Eräskin kerta suojatiellä olevan kaivonkannen ympärille oli kaivattu kuoppa. Sen kulmiin oli asetettu pienet liikennekartiot, jotka eivät auta näkövammaista suojatiellä kulkijaa.</p> <p>Viime talvena ajoradan lumia oli aurattu suoraan kukkulaksi suojatien eteen. Suojatien kautta kulkeminen oli tehty kaikille mahdottomaksi. Pahimmillaan huono talvikunnossapito voi estää oman jalankulun kokonaan: Helsingin Sanomien jutussa <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009294439.html">Sohjoa, lumivalleja ja &quot;saatanan keksintö&quot; (maksumuuri)</a> pyörätuolilla liikkuva Janne Pyyhtiä kertoo, miten omasta kodistaankaan ei välttämättä pääse ulos hoitamattomien jalkakäytävien vuoksi.</p> <h2>Mitä tehdä, kun kohtaat esteen jalankululle?</h2> <p>Helsingin kaupungille voi tehdä vikailmoituksen sivulla <a href="https://palautteet.hel.fi/tunnistautuminen-uusi-vikailmoitus">Tee vikailmoitus (hel.fi)</a>. Sieltä saa suhteellisen hyvin vastauksen ja myös, mitä asian eteen aiotaan tehdä.</p> <p>On tärkeää pitää asiasta ääntä. Olemme kaikki jalankulkijoita ja käytämme jalkakäytäviä. Jalankulkijan ei tarvitsisi ikinä pohtia: &quot;Mitä väistän tänään?&quot;</p> 2023-11-08T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/viihtyisat-ja-turvalliset-kadut-kannustavat-liikkumaan/ <p>“Suomalaiset liikkuvat liian vähän”, “liikkumattomuuskriisi syvenee”, “liikkumattomuuden kustannukset miljardeja”.</p> <p>Niin asiantuntijat kuin poliitikot laidasta laitaan ovat huolissaan siitä, miten vähän me suomalaiset liikumme ja miten paljon istumme. Ratkaisua etsitään milloin koululiikunnasta, milloin urheiluseuroista, ja laaja keinovalikoima ratkaisuja onkin varmasti tarpeen.</p> <p>Vielä enemmän tulisi puhua siitä, miten paljon päivittäisten matkojen taittaminen (osin tai kokonaan) lihasvoimin toisi lisää liikettä ja askelia päivään - ja millä keinoin askelia saataisiin lisää.</p> <p>Tutkimukset toisensa jälkeen osoittavat nimittäin kävelyn suuret hyödyt terveydelle. BBC uutisoi elokuussa laajasta tutkimushankkeesta, jossa havaittiin terveyshyötyjen alkavan kertyä jo melko pienistäkin askelmääristä. Jo 3 967 päivittäisellä askeleella (noin 3 kilometriä) riski kuolla moniin sairauksiin vähenee (<a href="https://www.sciencefocus.com/news/forget-10000-steps-walking-just-5000-is-enough-to-lower-your-risk-of-death-says-science"><span lang="en">BBC Science Focus</span>, englanniksi</a>). Näin tarkka luku saatiin yhdistämällä yli 200 000 tutkimushenkilön tietoja. Hyödyt kasvavat, mitä enemmän askelia kertyy.</p> <p>Miten ihmiset saataisiin kävelemään enemmän? Tätäkin on selvitetty. 71 % Helsingin seudulla asuvista kertoi kyselyssä olevansa valmiita kävelemään enemmän, mikäli kävely-ympäristö on viihtyisä (<a href="https://hslfi.azureedge.net/globalassets/julkaisuarkisto/2018/mal_barometrin2018_tuloksia.pdf">MAL-barometri, 2018, PDF</a>).</p> <p>Tuntuuko mukavalta taittaa työmatka kävellen, jos tietää että reitti kulkee metsän tai merenrannan reunaa? Entä tekeekö mieli kävellä vilkasliikenteisen kadun kapeaa reunaa, vai valitseeko silloin lyhyellekin matkalle mieluummin jonkin muun kulkumuodon?</p> <p>Viihtyisiä ja turvallisia katuja on monta hyvää syytä kannattaa. Jos on huolissaan liikkumattomuuskriisistä, olisi hyvä kääntää katse myös jalankulkijoiden kokemukseen sekä kävelyn viihtyisyyteen ja turvallisuuteen.</p> 2023-11-01T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/esplanadien-kesakatukokeilun-ensimmaiset-tulokset/ <p>Helsingin kaupunki on tänään tiedottanut Esplanadien kesäkatukokeilun ensimmäisistä tuloksista.</p> <p>Esplanadien käyttäjät kertoivat haastattelussa, että</p> <ul> <li>jalankulun turvallisuus on lisääntynyt</li> <li>alueen viihtyisyys on lisääntynyt</li> <li>reilusti yli puolet haluaa kokeilusta pysyvän</li> <li>neljä viidestä toivoo myös jatkossa kaupunkikokeiluja katutilan lisäämiseksi kävelylle, pyöräilylle ja oleskelulle.</li> </ul> <p>Alueen liikkeille toteutetussa tutkimuksessa</p> <ul> <li>osalla myynti pysyi samana, osalla myynti nousi ja osalla laski</li> <li>positiivisin vaikutus oli ravintoloihin ja kahviloihin</li> <li>myynti laski 13 toimijalla, joista valtaosa oli tavarakaupan edustajia (Huomautus: Tutkimusalue ulottui Esplanadeja laajemmalle alueelle Forumilta aina Kasarmitorille ja Vanhalle Kauppahallille.).</li> </ul> <p>Lähde: <a href="https://kaveltavan-keskustan-toimenpiteet.mail-eur.net/a/s/77381532-237513622332a20da1a1b02fdd0487d6/1672379">Helsingin kaupungin uutiskirje käveltävän keskustan toimenpiteistä</a>.</p> <h2>Turhia huolia</h2> <p>Kävelykatujen lisäämisestä esitetään usein huolia. Miten kaupungin ja liikkeiden käy? Esplanadien kesä 2023 osoittaa, että maailma ei kaatunut, vaikka kävely sai hieman lisää tilaa. Osa liikkeistä ei menestynyt yhtä hyvin kuin edelliskesänä, mikä on tietysti harmillista. Osa taas menestyi paremmin.</p> <p>Kaupungin elinvoimaa pitää seurata laajasti eri mittareilla. Tavaroiden ostaminen on niistä yksi. Kahvilat, ravintolat, palvelut, tapahtumat, kulttuuri, oleilu, työpaikat ja kaikki muukin toiminta on myös erittäin olennaista elinvoimalle.</p> <p>Helsingin kaupungille iso kiitos jo nyt perusteellisesta jalankulkijoiden kokemusten havainnoinnista ja kuulemisesta.</p> <p>Muistetaan myös, että</p> <ul> <li>Tukholmassa oli viime kesänä 50 kesäkävelykatua.</li> <li>Pariisi suunnittelee koko ydinkeskustan läpiajokieltoa.</li> </ul> <p>Me toivomme, että Helsinki astelee rohkeasti eteenpäin jalankulun turvallisuuden, viihtyisyyden ja esteettömyyden lisäämisessä.</p> 2023-10-16T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/hallitus-valittu/ <p>Vuoden 2023 toimikauden hallitus valittiin <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kutsu-perustamiskokoukseen-15-8-2023">viime yhdistyksen kokouksessa 28.9.2023</a>.</p> <p>Puheenjohtajaksi valittiin Hanna Hannus. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Veera Florica Rajala, Johanna Vuorelma, Riikka Suominen, Petteri Hyvärinen, Anni Lyytikäinen ja Sami Määttä. Varajäseniksi valittiin David Pemberton ja Jan Huopainen.</p> <p>Tämän hallituksen toimikausi kestää marras-joulukuussa 2023 järjestettävään vuosikokoukseen asti, jossa valitaan sääntöjen mukaisesti uusi hallitus. Nykyinen hallitus pyrkii käynnistämään toimintaa ennen vuosikokousta ja valmistelee vuoden 2024 toimintasuunnitelmaa.</p> <h2>Hallituksen kokous 16.10.2023</h2> <p>Hallitus kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa Oodissa maanantaina 16.10.2023. Ennen kokousta Hanna, hallituksen puheenjohtaja, piti työpajan, jossa käytiin läpi, mitä asioita hallituksen jäsenet kokivat tärkeiksi tehdä ennen vuoden loppua. Tärkeimmiksi asioiksi nousivat</p> <ul> <li>viestintäkanavien ja -vastuiden määrittely hallituksessa</li> <li>vuosikokouksen järjestäminen</li> <li>jäsentilaisuuden tai jäsenhankintatilaisuuden järjestäminen</li> <li>lyhyiden toimintaperiaatteiden tai teesien määrittely toiminnalle.</li> </ul> <p>Tärkeänä osana keskustelua pidettiin myös keinoja jäsenistön osallistamiseksi yhdistyksen toimintaan. Keskusteltiin erilaisten työryhmien perustamisesta, jotka koostuisivat jäsenistä ja myös kevyemmistä osallistamisen tavoista, kuten kyselyiden tekemisestä.</p> <p>Keskustelun jälkeen päätettiin, että jäsentilaisuus ja vuosikokous järjestettäisiin samana päivänä. Jäsentilaisuus voisi toimia myös jäsenhankintatilaisuutena, jossa mukana olevat henkilöt voivat liittyä jäseniksi. He voivat tämän jälkeen osallistua myös vuosikokoukseen.</p> <p>Kokouksen aikana Sami Määttä valittiin hallituksen varapuheenjohtajaksi.</p> <p>Päätettiin, että jäsenrekisteri on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan erillisten sähköpostitunnusten kaksinkertaisen tunnistautumisen takana Google Drive -palvelussa.</p> <p>Päätettiin myös, että jäseneksi liittymislomakkeesta poistetaan yksityiskohtaisempia vaadittavia tietoja ja, että jäseneksi voi myös liittyä ilmoittamalla vastaavat tiedot yhdistyksen sähköpostiosoitteeseen saavutettavuussyistä. Vaihtoehtoisia ratkaisuja lomakkeelle selvitetään. Muutokset lomakkeeseen pyritään tekemään piakkoin.</p> <h2>Vuosikokous järjestetään joulukuussa!</h2> <p>Tarkempi aika vuosikokoukselle ilmoitetaan myöhemmin.</p> 2023-09-28T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kutsu-yhdistyksen-kokoukseen-28-9-2023/ <p> Nyt se alkaa! Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Helsingin jalankulkijat ry:n yhdistysrekisteriin. </p> <p></p><p> Ensimmäinen yhteiskävely ja Helsingin jalankulkijat ry:n yhdistyksen kokous pidetään <strong>torstaina 28.9.</strong> Tilaisuudessa avataan myös mahdollisuus liittyä yhdistykseen! </p> <p> Yhteiskävelylle lähdetään klo 17.00, kokous alkaa klo 17.30. Yhteiskävelyn tapaaminen on Kolmen sepän patsaalla klo 17.00. </p><p></p> <p></p><p> Tarkkaillaan yhdessä jalankulun olosuhteita: esteettömyyttä, turvallisuutta, viihtyisyyttä ja katutilan käyttöä. Reitti etenee suunnilleen Mannerheimintie - Pohjoisesplanadi - Mikonkatu - Kaivokatu - Elielinaukio - Oodi. </p> <p> Kokous on Oodissa, ryhmätilassa 3, 2. kerroksessa. <a href="https://oodihelsinki.fi/esteettomyys/">Tutustu Oodin esteettömyyteen</a>. Ilmoittaudu mukaan kokoukseen ja ilmoita halukkuudestasi toimia hallituksessa, puheenjohtajana tai muissa tehtävissä! </p> <p> <a href="https://forms.gle/okqWNGoSw3iRPRQd8">Ilmoittautuminen yhdistyksen kokoukseen (Google Forms)</a>. </p> <h2>Haluaisitko yhdistyksen hallitukseen?</h2> <p> Puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä pääset parhaiten muokkaamaan uuden yhdistyksen toimintaa ja antamaan oman panoksesi jalankulun edistämiseen. Hallitustyössä tutustut uusiin ihmisiin ja käveltävämmän kaupungin ystäviin. </p> <p> Mitään erityistaitoja tai -osaamista ei tarvita. Kiinnostus jalankulkua kohtaan riittää mainiosti! Hallitus pitää kokouksen noin kerran kuukaudessa, yhteisesti sovittuna aikana, joten suuresta aikasyöpöstä ei ole kyse. </p><p></p> <p></p><h2>Esityslista: Helsingin jalankulkijat ry:n yleiskokous</h2><p></p> <p></p><div class="card"> <p><strong>Aika</strong>: torstai 28.9.2023 klo 17.30</p> <p> <strong>Paikka</strong>: Keskustakirjasto Oodi, ryhmätila 3 (2. kerros), Töölönlahdenkatu 4. Etäosallistuminen on myös mahdollista. Linkki lähetetään ilmoittautuneille. </p> <p> <a href="https://forms.gle/okqWNGoSw3iRPRQd8">Ilmoittautuminen yhdistyksen kokoukseen (Google Forms)</a>. </p> <p> <a href="https://oodihelsinki.fi/esteettomyys/">Tutustu myös Oodin esteettömyyteen</a>. </p> </div><p></p> <p></p><h3>Esityslista</h3> <ol> <li>Kokouksen avaus</li> <li> Järjestäytyminen <ul> <li> Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. </li> <li>Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.</li> <li>Hyväksytään kokouksen työjärjestys.</li> </ul> </li> <li> Jäsenmaksu 2023 <ul> <li> Esitys: Yhdistys ei peri jäsenmaksua loppuvuonna. Yleiskokous marras-joulukuussa vahvistaa jäsenmaksun vuodelle 2024. </li> </ul> </li> <li> Valitaan hallituksen puheenjohtaja, jonka toimikausi on 31.12.2023 saakka. </li> <li> Valitaan muut hallituksen jäsenet (4-6 henkilöä) sekä hallituksen varajäsenet (enintään 2 henkilöä), joiden toimikausi on 31.12.2023 saakka. </li> <li>Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja.</li> <li>Muut esille tulevat asiat</li> <li>Kokouksen päättäminen</li> </ol><p></p> 2023-09-16T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/perustamiskokous-pidettiin-onnistuneesti/ <blockquote> <p>"Jalankulkijoiden äänen kuuluminen etenee!</p> <p> Helsingin jalankulkijat ry:n perustamiskokous pidettiin tiistaina 15.8. Puistokatu 4:ssa oli tupa täynnä: meitä oli paikan päällä huimat 31 jalankulun ystävää, ja lisäksi etänä kymmenkunta samanmoista. Iso kiitos kaikille paikalla olleille läsnäolosta sekä innostuneesta ja rakentavasta keskustelusta! </p> <p> Lisäksi kymmeniä henkilöitä on jo nyt ilmoittanut kiinnostuksesta uutta yhdistystä kohtaan, mutta ei päässyt perustamiskokoukseen. Kiitos, että olette kaikki mukana!" </p> <p><cite>- Hanna Hannus</cite></p> </blockquote> <h2>Mitä seuraavaksi?</h2> <ol> <li> Yhdistys rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kautta. </li> <li> Kun rekisteröinti on saatu tehtyä, avataan jäseneksi liittyminen ja kutsutaan koolle yleiskokous, jossa valitaan ensimmäinen hallitus. Tästä tiedotetaan somekanavissa ja sähköpostitse kaikille teille. </li> <li> Rekisteröintiprosessia odotellessa voimme jo järjestää tapahtumia, tehdä viestintää ja viestiä uudesta jalankulun äänestä! </li> </ol> <p> Voit seurata <a href="https://www.instagram.com/jalankulkijat/">Instagramissa</a> tai <a href="https://twitter.com/jalankulkijat">Twitterissä</a>. Voit myös liittyä jalankulkijoiden <a href="https://www.facebook.com/groups/jalankulkijat">Facebook-ryhmään</a> keskustelemaan jalankulusta ja yhdistyksestä! </p> <h2>Järjestä tapahtuma!</h2> <p> Jos olet kiinnostunut järjestämään <strong>tapahtuman</strong>, niin ota yhteyttä jonkin sosiaalisen median kanavan kautta! </p> <p> Olisiko se jalankulkuympäristöä tutkaileva kävelyretki? Kävelybileet? Keskustelun unelmien kaupungista? </p> 2023-08-15T00:00:00Z https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kutsu-perustamiskokoukseen-15-8-2023/ <div class="alert"> <p> <strong>Mennyt tapahtuma!</strong> Perustamiskokous pidettiin onnistuneesti Kirjasto-tilassa Puistokatu 4:ssä, Helsingissä 15.8.2023. Voit lukea alta, millaisella kutsulla perustamiskokous kutsuttiin koolle. </p> </div> <h2>Tiiviisti</h2> <div class="card"> <p> <strong>Mitä?</strong> Jalankulkijoiden yhdistyksen perustaminen Helsinkiin. </p> <p><strong>Milloin?</strong> Tiistaina 15. elokuuta 2023 klo 17-18.30.</p> <p> <strong>Missä?</strong> Puistokatu 4:n <strike>iso neuvotteluhuone</strike> (Puistokatu 4, Helsinki) tai etänä. </p> <div class="alert"> <p> Päivitys 15.8.2023: Kokoustila on vaihtunut suurempaan. Se on nyt Kirjasto-tila 1. kerroksessa. </p> </div> <p> <strong>Miksi?</strong> Koska jalankulkijoiden ääni pitää saada paremmin kuuluviin. Tule mukaan muuttamaan liikennepoliittista keskustelua ja aloittamaan jalankulun vallankumousta! </p> <p> Seuraa instagramissa: <a href="https://www.instagram.com/jalankulkijat/">@jalankulkijat</a>. </p> </div> <h2>Tule mukaan perustamaan uutta jalankulkijoiden yhdistystä Helsinkiin!</h2> <blockquote> <p> "On monta hyvää syytä kannattaa kävelylle ystävällisiä katuja: ne kannustavat terveyden ja ilmaston kannalta hyviin valintoihin, ovat turvallisia niin lapsille kuin aikuisille ja lisäävät kaupungin viihtyisyyttä. </p> <p> Silti Helsingin kantakaupungissa katutilasta vain yksi neljäsosa on varattu jalankulkuun, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen - yhteensä. (Koponen & Hilden 2023) </p> <p>Suunnan tulee muuttua.</p> <p> Helsinkiin tarvitaan kävelykatuja, matalampia ajonopeuksia, parkkipaikkojen rivistön sijaan puistoja ja penkkejä - niin ydinkeskustaan kuin muuallekin. </p> <p> Arvokasta kansalaisaktivismia ja -keskustelua kävelyn edistämiseksi on tehty paljon - kiitos siitä kuuluu niin teille kuin monille muille. </p> <p> Liikennepoliittisessa keskustelussa on kuitenkin hieman vääristävää, että suurta jalankulkijoiden joukkoa ei edusta mikään virallinen taho. Kävelijöiden ääni ei edelleenkään kuulu riittävän hyvin. </p> <p> Siksi on vireillä uusi jalankulkijoiden yhdistys. Sen on tarkoitus olla toimija, joka systemaattisesti muistuttaa kaavoittajia ja päätöksentekijöitä ja pyrkii muuttamaan Helsinkiä turvallisemmaksi, mukavammaksi ja kannustavammaksi kävellä. </p> <p> Haluaisitko olla mukana nostamassa esiin jalankulkijoiden ääntä Helsingissä?"" </p> <p> Tervetuloa perustamaan uutta jalankulkijoiden yhdistystä Helsinkiin Puistokatu 4:n tiistaina 15.8.! Ohjelmassa on vapaata keskustelua ja ideointia tulevan yhdistyksen toiminnasta." </p> <p><cite>- Hanna Hannus</cite></p> </blockquote> <h2>Esteetön pääsy</h2> <p> <a href="https://puistokatu4.fi/yhteystiedot/#saavutettavuus">Puistokatu 4:n sivuilta</a>: </p> <blockquote> <p> "Vierailu Puistokadulla onnistuu esteettömästi ja tilat ovat saavutettavia. </p> <p> Puistokatu 4:n piha ja pääsisäänkäynti ovat esteettömiä. Piha on nupukivetystä ja pääovelle vie luiska, jonka kaltevuus on kahdeksan astetta. Pääovi toimii liiketunnistimella ja tuulikaapista on käynti suoraan hissille, josta pääsee esteettömästi kaikkiin kolmeen kerrokseen sekä kellariin. Hissin napit ovat saavutettavalla korkeudella ja hissin ovet avautuvat kahteen suuntaan. Esteetön WC ja lastenhoitopiste löytyy ensimmäisestä kerroksesta. </p> <p> Puistokadun vuokrattavat kokoushuoneet sijaitsevat 1. ja 2. kerroksessa. Näihin on esteetön kulku, lukuun ottamatta 1. kerroksen pientä kokoushuonetta, jonka alkuperäinen oviaukko on leveydeltään ainoastaan 71 cm. </p> <p> Talon 2. kerroksessa sijaitseva juhlasali on esteetön, ja sinne pääsee hissillä. 2. kerroksessa ei ole esteetöntä WC:tä. </p> <p> Ravintola Elm sijaitsee 1. kerroksessa, jonne pääsee hissillä. Huoneiden välillä olevat vanhat kynnykset on madallettu niin, että pyörätuolilla liikkuminen niiden yli onnistuu. Ravintolan terassi on korotettu. Terassille pääsee pyörätuolilla sisäkautta talon pääovesta. </p> <p> Puistokadun 1. kerroksen kirjastossa ja 2. kerroksen juhlasalissa on käytössä induktiosilmukka." </p> </blockquote>

This XML file does not appear to have any style information associated with it. The document tree is shown below.

<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:base="https://jalankulkijat.fi/">

<title>Helsingin jalankulkijat ry | jalankulkijat.fi</title>

<subtitle>Helsingin jalankulkijoiden yhdistyksen julkaisut.</subtitle>

<link href="https://jalankulkijat.fi/rss.xml/" rel="self"/>

<link href="https://jalankulkijat.fi/"/>

<updated>2025-11-25T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/</id>

<author>

<name>Helsingin jalankulkijat ry</name>

...

</author>

<entry>

<title>Vuosikokouksessa valittiin uusi hallitus vuodelle 2026</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokouksessa-valittiin-uusi-hallitus-vuodelle-2026/"/>

<updated>2025-11-25T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokouksessa-valittiin-uusi-hallitus-vuodelle-2026/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Hallituksen puheenjohtaja vuodelle 2026 on Sami Määttä. Sami Määttä on toiminut yhdistyksen varapuheenjohtajan sen perustamisesta asti. Hallituksen jäseniksi valittiin Anni Lyytikäinen, Hanna Hannus, Erik Stenroos, Oskari Hakala, Christoffer Weckström ja Jan Frilander. Lisäksi valittiin yksi varajäsen: David Pemberton.</p> <h2>Terveiset entiseltä apulaispormestarilta</h2> <p>Ennen vuosikokousta pidettiin keskustelutilaisuus, jonka alustuksen piti entinen kaupunkiympäristötoimialan apulaispormestari Anni Sinnemäki. Läsnäolijat saivat ajankohtaiskatsauksen jalankulun olosuhteisiin Helsingissä ja myös tulevaisuuden näkymiä.</p> <p>Helsingissä on käynnissä monia hankkeita, joiden seurauksena kävely-ympäristö tulee paranemaan. Erityisen ajankohtaisena mainintana on Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi. Keskustelussa nousi myös tarve kunnianhimoisemmalle muutokselle, jotta Helsinki ei jää jälkeen muista verrokkikaupungeistaan Euroopassa kävely-ympäristön parantamisessa.</p> <h2>Ensi vuodesta</h2> <p>Vuonna 2026 yhdistyksen toiminnassa tullaan keskittymään vielä vahvemmin jäsenhankintaan ja tilaisuuksien järjestämiseen. Lisäksi tiivistetään yhteistyötä tänä vuonna perustetun <a href="https://oulunjalankulkijat.fi/">Oulun jalankulkijat ry:n</a> kanssa.</p> <p>Kerrothan myös läheisillesi Helsingin jalankulkijoiden yhdistyksestä!</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Helsingin jalankulkijat osallistuu Kävelysymposiumiin 10.12. klo 9.00</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/helsingin-jalankulkijat-osallistuu-kavelysymposiumiin-10-12-klo-9-00/"/>

<updated>2025-11-13T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/helsingin-jalankulkijat-osallistuu-kavelysymposiumiin-10-12-klo-9-00/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p><a href="https://www.poljin.fi/index.php/calendar/2025-12-10t070000/kavelysymposium-2025">Alkuperäinen tapahtumailmoitus Pyöräilykuntien verkoston sivuilla</a>.</p> <h2>Lapsille hyvä kaupunki – kaikille hyvä kaupunki</h2> <p>Pyöräilykuntien verkosto järjestää yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin jalankulkijat ry:n kanssa keskiviikkona 10.12. klo 9.00-11.30 Kävelysymposiumin. Tilaisuus on suunnattu kunnille ja kaikille kävelyn edistämistyöstä kiinnostuneille tahoille. Osallistua voi paikan päällä (Helsinki KYMP-talo) tai etänä. Tilaisuuden lopussa julkistetaan Vuoden 2025 kävelykunta.</p> <h2>Ehdota Vuoden 2025 kävelykuntaa</h2> <p>Tänä vuonna valitaan ensimmäistä kertaa <strong>Vuoden kävelykunta</strong>! Pyöräilykuntien verkoston jäsenkunnissa tehdään ansiokasta työtä myös kävelyn ja muun jalankulun edistämiseksi ja on tullut aika nostaa esille tässä työssä onnistuneita kuntia.</p> <p>Kävelykunnan valinnassa arvioidaan:</p> <ol> <li>Kunnan sitoutuneisuus kävelyn ja jalankulun edistämiseen</li> <li>Kävely-ympäristö</li> <li>Kävely-ympäristön inklusiivisuus</li> <li>Jalankulun turvallisuus</li> <li>Keskeiset koulureitit</li> <li>Seuranta ja jalankulun määrä</li> <li>Opastus ja viitoitus</li> <li>Viestintä ja aktivointi</li> <li>Yhteistyö.</li> </ol> <p><a href="https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSeEsvtUICj5QcdXnaJ9owXpj9i2xjH9N5BG9wY-rP-ghVnALg/viewform?pli=1&amp;fbzx=-4745940004541116008">Ehdota kävelykuntaa täällä (Google Forms)</a>.</p> <div class="card"> <h2>Tapahtuman tiedot</h2> <p><strong>Ajankohta</strong>: keskiviikkona 10.12.2025 klo 09:00–11:30</p> <p><strong>Paikka:</strong> Kaupunkiympäristötoimialan talo (KYMP-talo), Työpajankatu 8, 00580 Helsinki. <a href="https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkiympariston-asiakaspalvelu#esteettomyystiedot">Esteettömyystiedot</a>.</p> <p><strong>Ilmoittautuminen</strong>: <a href="https://forms.gle/LJ3LPEYB82n2ahRA9">Ilmoittaudu paikan päälle tai etäosallistujaksi (Google Forms)</a>.</p> <p>Tapahtuma on kaikille avoin.</p> </div> <div class="card"> <h2>Ohjelma</h2> <h3>9.00 <strong>Avauspuheenvuoro</strong></h3> <p>Johanna Laisaari, Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari</p> <h3>9.15–10.00 Aktiiviset ja turvalliset koulumatkat</h3> <p><strong>Fiksusti kouluun – aktiivisen koulumatkaliikkumisen haasteet ja mahdollisuudet</strong></p> <p>Sanna Ojajärvi, toiminnanjohtaja, Pyöräilykuntien verkosto</p> <p><strong>Koulukatutempaus Meilahdessa – oppeja</strong></p> <p>Hanna Hannus ja Anni Lyytikäinen, Helsingin jalankulkijat</p> <p><strong>Koulumatkaliikkumisen kommenttipuheenvuoro</strong></p> <p>Otso Kivekäs, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsen</p> <h3>10.05–10.55 Kaikille hyvä kaupunki</h3> <p><strong>Mikä estää lasten leikkiä ja liikkumista kaupungissa?</strong></p> <p>Veera Moll, tutkijatohtori, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen yliopisto</p> <p><strong>Lapsia ja ikääntyviä liikuttavat arjen ympäristöt</strong></p> <p>Tiina Rinne, apulaisprofessori, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen yliopisto</p> <p><strong>Sosiaalisen vuorovaikutustarpeen huomioiminen käveltävyyden suunnittelussa</strong></p> <p>David Pemberton, Helsingin jalankulkijat</p> <h3>11.00–11.30 Kahvit ja verkostoitumista</h3> <p><strong>Vuoden kävelykunta -tunnustuksen myöntäminen</strong></p> <p>Matti Hirvonen, johtava asiantuntija, Pyöräilykuntien verkosto</p> <p>Helsingin jalankulkijoiden edustaja</p> </div></content>

...

</entry>

<entry>

<title>Koulukatutempaus näytti, että turvallisempi katu voi myös lisätä riemua</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulukatutempaus-naytti-etta-turvallisempi-katu-voi-myos-lisata-riemua/"/>

<updated>2025-10-03T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulukatutempaus-naytti-etta-turvallisempi-katu-voi-myos-lisata-riemua/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><img aria-describedby="kuvaselostus-kollaasi" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/koulukatutempaus-2025/koulukatutempaus-2025.png" alt="Seitsemän valokuvan kollaasi tempauksesta." /> <details id="kuvaselostus-kollaasi"> <summary>Kuvaselostus.</summary> <ol> <li>kuva: nelikenttätaulu, johon on kiinnitetty värikkäitä tarroja sen mukaan, miten kadulla haluaa liikkua. Eniten ääniä on saanut jalankulku, sitten julkinen liikenne, autot ja pyörät.</li> <li>kuva: liidulla kirjoitettu teksti &quot;Että tässä ei enää ajaisi autoja ja tää muuttuis kävelytieksi.&quot;</li> <li>kuva: informatiivisia tauluja koulukaduista.</li> <li>kuva: asfalttiin kirjoitettu &quot;koulukatu&quot;.</li> <li>kuva: post-it -lappuja, joissa lukee &quot;keppariesterata&quot; ja &quot;lisää keinuja koulun pihalle&quot;.</li> <li>kuva: maan tasasta otettu valokuva, jossa näkyy koulukatu koko pituudeltaan. Etualalla on pieniä, erivärisiä liikennekartioita. Kauempana näkyy teltta ja pysäköityjä autoja.</li> <li>kuva: hallituksen jäsen Anni ja puheenjohtaja Hanna hymyilevät kameraa kohti. Anni pitelee kädessään liikenteenohjauksen pysäytysmerkkiä.</li> </ol> </details> <p>Olemme Helsingin jalankulkijoiden vaikuttamistyössä painottaneet tänä vuonna turvallisia koulumatkoja. Liikenneturvan tekemän selvityksen mukaan hälyttävät <a href="https://www.liikenneturva.fi/ajankohtaista/ylinopeus-vaarantaa-koulutien-silti-suomalaisten-kaasujalka-ei-kevene/">neljä viidestä autoilijasta ajaa ylinopeutta koulujen lähistöllä oleville suojateille (Liikenneturva)</a>.</p> <p>Koulukadut ovat yleistyneet vauhdilla Euroopassa, ja siksi halusimme järjestää koulukatutempauksen myös Helsingissä. Kohteeksi valikoitui Meilahden ala-asteen viereinen Valpurintie.</p> <h2>Miten tempaus sujui ja mikä siinä oli parasta?</h2> <p>Tempauksessa suljimme lyhyen kadunpätkän, johon levittäytyi kiinnostavaa tekemistä: kepparirata, pujottelurata, asfalttiliituja, Liikenneturvan toimintapiste sekä Nomaji maisema-arkkitehtien fasilitoima piste, jossa lapset saivat kertoa unelmiensa koulukadusta.</p> <p>Minut yllätti eniten se, miten suuri juttu oman koulukadun sulkeminen tuntui olevan paikallisille lapsille. Lapsia oli nimittäin kokoontunut jo kymmenen minuuttia ennen tapahtuman alkua odottamaan, koska pääsee piirtämään liiduilla asfalttiin.</p> <p>Alakoululaisista välittyi riemu ja ylpeys, kun normaalisti kielletty ja varottava katu olikin sallittua aluetta, lasten aluetta. Tässähän voisi tosiaan ollakin skuuttipujottelurata!</p> <p>Olimme järjestäneet koulukatutempauksen nostaaksemme esiin turvallisuutta. Jälkikäteen olen muistellut eniten juuri sitä iloa, joka tarttui heti myös paikalla olleisiin aikuisiin.</p> <p>Kun tapahtuma päättyi, kannoimme puomit, viirit, tuolit ja kepparit kadulta pois. Autojen läpiajo alkoi jälleen hurista Valpurintiellä.</p> <p>Ehkä jotain oli silti muuttunut tutussa maisemassa?</p> <h2>Ketä varten katu on?</h2> <p>Yksi liikenteenohjaajistamme laski, että Valpurintielle ajamasta käännytettiin 2,5 tunnin tapahtuman aikana 101 autoa, joista neljännes oli takseja. Paikallisen koululaisen vanhemman mukaan suurin osa näistä autoista onkin läpiajoa Tukholmankadun ja Mannerheimintien välillä. Mitään liikenteellistä ongelmaa kadun sulkemisesta ei syntynyt: liikenne löytää kyllä tiensä.</p> <p>Valpurintiellä sijaitsee koulun ja leikkipuiston välissä. Koululaisille se on tärkeä päivittäinen reitti. Nyt sitä käytetään paljolti läpiajoon.</p> <p>Tähän kiteytyy paljon siitä, mitä kadut oikeastaan ovat ja mitä ne voisivat olla. Ajatellaanko katuja vain ja ainoastaan paikasta toiseen liikkumisen paikkoina vai julkisena tilana rakennusten välillä?</p> <p>Vastaavia sopivia koulukadun paikkoja on paljon muuallakin Helsingissä. Kun kyselimme sopivaa katua koulukatutempaukselle, saimme yli kymmenen ehdotusta.</p> <p>Muun muassa näitä ehdotettiin:</p> <ul> <li> <p>Vattuniemen ala-asteen koulu (Vattuniemenkatu)</p> </li> <li> <p>Kallion ala-asteen koulu (Neljäs linja)</p> </li> <li> <p>Lauttasaaren ala-asteen koulu</p> </li> <li> <p>Jätkäsaaren peruskoulu</p> </li> <li> <p>Töölön ala-aste</p> </li> <li> <p>Haagan peruskoulu</p> </li> <li> <p>Arabian peruskoulu</p> </li> <li> <p>Oulunkylän ala-aste (Teinintie)</p> </li> <li> <p>Puistopolun peruskoulu (Punakiventie)</p> </li> <li> <p>Vallilan ala-aste.</p> </li> </ul> <p>Julkaisemme lähiaikoina oppaan koulukatutempauksen järjestämiseen. Kokoamme oppaaseen meille kertyneet kaikki vinkit ja kokemukset ja kannustamme siten lämpimästi kaikkia vanhempainyhdistyksiä, asukasyhdistyksiä ja muita toimijoita järjestämään vastaavia tempauksia omalla alueellaan!</p> <p>Tempauksen ohella ja lisäksi on hyvä myös kontaktoida paikallisia päättäjiä sekä virkamiehiä ja kysyä, voisiko koulun lähikatu sulkea kokonaan liikenteeltä. Tempauksemme osoitti, että katu on paitsi turvallinen myös riemukas paikka, kun lapset saavat sen haltuunsa.</p> <p>Lämmin kiitos tapahtuman yhteistyökumppaneille: Liikenneturva, Meilahti-seura, Meilahden ala-asteen vanhempainyhdistys Maavy ja Nomaji.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Kävelykierros: Eteläisen kantakaupungin puukujanteet 11.10. klo 13</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kavelykierros-etelaisen-kantakaupungin-puukujanteet-11-10-klo-13/"/>

<updated>2025-09-30T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kavelykierros-etelaisen-kantakaupungin-puukujanteet-11-10-klo-13/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Lähde mukaan opastetulle kävelykierrokselle, jossa tutustumme eteläisen kantakaupungin historiallisiin puukujanteisiin syksyisessä ruskassa. Useat näistä ovat nykyisin ikonisia kaupunkitiloja, kuten Bulevardi ja Esplanadi, mutta moni kujanne jäi toteutumatta tai on saanut väistyä autojen tieltä. Voisiko vanhoihin kaavakarttoihin piirretyistä puukujanteista ammentaa ideoita uusia vihreitä kävelyreittejä suunniteltaessa?</p> <p>Kierroksella meitä opastaa Christoffer Weckström, tekniikan tohtori (TkT). Reitin pituus on viisi kilometriä ja kävelemme pysähdyksineen noin kaksi tuntia. Kuljemme kantakaupungin jalkakäytäviä ja puistokäytäviä pitkin. Reitillä olevat portaat voi kiertää, mutta jyrkkiä mäkiä on muutama.</p> <p>Ilmoittautuneille viestitämme henkilökohtaisesti, jos kävely peruuntuu tai siirretään esimerkiksi huonon sään vuoksi. Mukaan voit tulla myös ilman ilmoittautumista. Ilmoittautumislinkki on alla.</p> <div class="card"> <h2>Tapahtuman tiedot</h2> <p><strong>Ajankohta</strong>: lauantaina 11. lokakuuta 2025 klo 13. Kävelykierros kestää noin kaksi tuntia.</p> <p><strong>Aloituspaikka</strong>: Kierros alkaa Eino Leinon patsaalta Teatteriesplanadilla (vastapäätä osoitetta Pohjoisesplanadi 35).</p> <p><strong>Reitti</strong>: Eino Leinon patsas (Esplanadit) - Eteläranta - Tähtitorninvuori - Laivasillankatu - Iso Puistotie - Merisatama - Sepänpuisto - Johanneksenpuisto - Dianapuisto - Mannerheimintie - Bulevardi.</p> <p><strong>Ilmoittautuminen</strong>: <a href="https://forms.gle/yDxLgx5BEivkrbAU9">Ilmoittaudu Google Formsin kautta</a>. Ilmoittautuminen ei ole kuitenkaan pakollista.</p> <p>Tapahtuma on kaikille avoin.</p> </div> <h2>Aloituspaikka kuvana</h2> <figure><figcaption>Eino Leinon patsas Teatteriesplanadilla.</figcaption><img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/puukujanne-kavely/puukujanne-1.jpeg" alt="" /></figure> <h2>Reitti kuvana</h2> <figure><figcaption>Kävelykierros, joka on viisi kilometriä pitkä.</figcaption><img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/puukujanne-kavely/puukujanne-2.jpeg" alt="Reitti on kuvattu tapahtuman tiedoissa." /></figure></content>

...

</entry>

<entry>

<title>Keskustelu Helsingin kävelyolosuhteista ja vuosikokous tiistaina 18.11. klo 17.30</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokous-2025/"/>

<updated>2025-09-23T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokous-2025/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><div class="alert"> <p><strong>Päivitys 25.9.2025</strong>: Tilaisuuden paikka on vaihtunut! Tilaisuus on nyt Keskustakirjasto Oodin 1. kerroksen parvella (Oodin nuorisotila). Katso lisätiedot alta.</p> </div> <p>Tervetuloa Helsingin jalankulkijoiden vuosikokoukseen! Ennen vuosikokousta on alustus keskusteluun kävelyn olosuhteista ja niiden edistämisestä Helsingistä.</p> <p>Tiedot ja linkit tarkentuvat lähempänä ajankohtaa! Pane ajankohta ja paikka muistiin.</p> <div class="card"> <h2>Ohjelma</h2> <p><strong>Klo 17.30-18.30</strong> Helsingin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, entinen kaupunkiympäristön apulaispormestari <strong>Anni Sinnemäki</strong> alustaa kävelyn ajankohtaisista aiheista Helsingissä. Alustuksen jälkeen ohjelmassa on vapaata keskustelua kävelyn olosuhteista ja edistämisestä.</p> <p><strong>Klo 18.30-19.30</strong> Helsingin jalankulkijoiden vuosikokous 2025.</p> <h3>Tilaisuuden tiedot</h3> <p><strong>Ajankohta</strong>: Tiistaina 18. marraskuuta 2025 klo 17.30-19.30.</p> <p><strong>Paikka</strong>: Keskustakirjasto Oodin 1. kerroksen Parvi-tila (Oodin nuorisotila). Osoite: Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki. <a href="https://oodihelsinki.fi/esteettomyys/">Oodin esteettömyystiedot</a>. Parvi-tilaan pääsee esteettömästi hissillä, jonka käyttöön tarvitaan apua henkilökunnalta.</p> <p><strong>Ilmoittautuminen</strong>: <a href="https://forms.gle/ekij8P4V3SLSFGD4A">Ilmoittaudu kokoukseen (Google Forms)</a>. Voit samalla ilmaista kiinnostuksestasi luottamustehtäviin. Keskustelutilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.</p> <p>Myös lapset ovat tervetulleita jalankulkijoiden tapahtumiin!</p> <h3>Liity jäseneksi maksutta</h3> <p>Voit liittyä yhdistyksen jäseneksi maksuttomasti vuoden 2025 loppuun asti. Jos liityt jäseneksi ennen vuosikokousta, olet äänivaltainen jäsen ja voit asettua myös ehdolle hallitukseen vuodelle 2026. Ensimmäinen jäsenmaksu maksetaan vuonna 2026.</p> <p><a href="https://jalankulkijat.yhdistysavain.fi/">Liity jäseneksi (yhdistysavain.fi)</a>.</p> </div> <h2>Vuosikokous 2025</h2> <p>Vuosikokouksessa käsitellään <a href="https://jalankulkijat.fi/saannot/">säännöissä</a> mainitut asiat. Jos olet jäsen, voit ehdottaa lisäyksiä asialistaan. Ilmoita niistä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle yhtä (1) viikkoa ennen vuosikokousta sähköpostiosoitteeseen <a href="mailto:jalankulkijat.helsinki@gmail.com">jalankulkijat.helsinki@gmail.com</a>. Voit myös ilmoittaa olevasi kiinnostunut olemaan yhdistyksen hallituksessa.</p> <p>Liitteet asialistan jälkeen.</p> <h3 id="asialista">Asialista</h3> <ol> <li>Kokouksen avaus.</li> <li> Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa ja todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. </li> <li>Hyväksytään kokouksen työjärjestys.</li> <li> Esitetään edellisen vuoden tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajan lausunto (liitteissä alla).<!--<br><p id="vuosi-2024"><strong>Liitteet</strong>: <a href="/liitteet/toimintakertomus-2024/">Toimintakertomus 2024</a> ja <a href="/liitteet/toiminnantarkastus-2024/">toiminnantarkastajan lausunto</a>. Yhdistyksellä ei ollut pankkitiliä vuonna 2024, joten tilinpäätöstä ei ole.--> <p></p> </li> <li> Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. </li> <li>Vahvistetaan jäsenmaksun, alennetun jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruus.<br /><p><strong>Esitys</strong>: Vuoden 2026 toimikauden aikana yhdistyksen varsinainen jäsenmaksu on 15 €, alennettu jäsenmaksu (oman määrittelyn mukaan) 5 € sekä kannatusjäsenmaksu 100 €.</p></li> <li>Vahvistetaan tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio (liitteissä alla). <!--<br><p id="vuosi2025"><strong>Esitys</strong>: Vahvistetaan hallituksen hyväksymät <a href="/liitteet/toimintasuunnitelma-2026/">toimintasuunnitelma 2026</a> ja <a href="/liitteet/talousarvio-2026/">talousarvio 2026</a>.</p>--></li> <li>Valitaan hallituksen puheenjohtaja.</li> <li>Valitaan muut hallituksen jäsenet (4-6 kpl) sekä hallituksen varajäsenet (1-2 kpl).</li> <li> Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja. </li> <li>Muut asiat.</li> </ol> <div class="card"> <h3>Vuosikokouksen liitteet</h3> <!-- <ul> <li><a href="/liitteet/toimintakertomus-2024/">Liite 1: Toimintakertomus 2024</a></li> <li><a href="/liitteet/toiminnantarkastus-2024/">Liite 2: Toiminnantarkastajan lausunto</a></li> <li><a href="/liitteet/toimintasuunnitelma-2026/">Liite 3: Toimintasuunnitelma 2026</a></li> <li><a href="/liitteet/talousarvio-2026/">Liite 4: Talousarvio 2026</a></li> </ul> --> <p><a href="https://drive.google.com/drive/folders/1-2ka5VMHBrBGS0Jk2xntKLkQMaGNwTxn">Kaikki liitteet Drive-kansiossa (Docs ja PDF)</a>.</p> </div> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Koulukatutempaus Meilahden ala-asteen edessä torstaina 18.9.</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulukatutempaus-meilahden-ala-asteen-edessa-torstaina-18-9/"/>

<updated>2025-09-17T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulukatutempaus-meilahden-ala-asteen-edessa-torstaina-18-9/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Lasten liikenneturvallisuutta kohentavat koulukadut ovat yleistyneet Euroopassa. Torstaina Helsingin Meilahdessa kokeillaan, miltä helsinkiläinen koulukatu voisi näyttää. Tapahtuma sijoittuu Euroopan Liikkujan viikolle.</p> <p>Torstaina 18.9.2025 klo 13.30-16.00 Helsingin jalankulkijat ry:n Koulukatutempaus sulkee Meilahden ala-asteen koulun edustalla kulkevan osuuden Valpurintietä.</p> <p>Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Liikenneturvan, Meilahti-seuran, Meilahden ala-asteen vanhempainyhdistys Maavyn ja Nomaji Maisema-arkkitehtien kanssa.</p> <p>Koulukadulla tarkoitetaan koulun edustan kadun sulkemista moottoriajoneuvoliikenteeltä joko pysyvästi tai ruuhkatuntien ajaksi, jotta lasten liikenneturvallisuus paranee. Lisäksi koulukatujen hyötyjä ovat koulumatkojen taittaminen useammin kävellen ja pyörällä sekä ilmansaasteiden ja melun vähentyminen koulun ympäristössä.</p> <p>Koulukadut ovat yleistyneet valtavasti Euroopassa - Pariisiin on viime vuosina rakennettu jo yli 200 koulukatua. Ajoneuvoliikennettä on rajattu koulujen lähettyvillä myös Pohjoismaissa, esimerkiksi Malmössä ja Oslossa.</p> <h2>Liikenneturva: Neljä viidestä ajaa ylinopeutta koulujen lähellä</h2> <p>&quot;Liikenneturvan tuoreissa mittauksissa lähes neljä viidestä kuljettajasta ajaa ylinopeudella koulujen lähistöllä oleville suojateille. Koulujen lähistöillä liikenneturvallisuuden parantaminen on erittäin tärkeää, ja uudet avaukset siihen ovat tervetulleita&quot;, toteaa Liikenneturvan Yhteyspäällikkö Pasi Pohjonen.</p> <p>Helsingissä on hiljattain otettu ilahtuneena vastaan uutinen nopeusrajoitusten alentamisesta koulujen lähikaduilla. Koulukadut voisivat olla seuraava askel koulumatkojen turvallisuuden kohentamisessa.</p> <p>&quot;Koulukatutempauksella teemme koulukadun ideaa tutuksi helsinkiläisille ja herätämme keskustelua koulumatkojen liikenneturvallisuudesta. Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita katsomaan, miltä voisi näyttää helsinkiläinen koulukatu! Aivan erityisesti toivotamme tapahtumaan tervetulleiksi meilahtelaiset ja Meilahden ala-asteen koulun oppilaat&quot;, kertoo Helsingin jalankulkijoiden hallituksen jäsen Anni Lyytikäinen.</p> <p>Tapahtuma-alueella pääsee visioimaan unelmien koulukatua sekä testaamaan taitoja liikenneturvallisuudessa Liikenneturvan esittelypisteellä. Katuliiduilla saa piirtää harmaasta asfaltista värikkäämmän.</p> <p>Tapahtuma sijoittuu Euroopan liikkujan viikolle (European Mobility Week 16.-22.9.), jolloin kampanjoidaan kestävän liikkumisen valintojen puolesta.</p> <p>Kutsumme median edustajat seuraamaan tapahtumaa paikan päälle Meilahteen osoitteeseen Valpurintie 5, Helsinki. Tapahtumassa on haastateltavissa koululaisten vanhempia sekä Liikenneturvan edustaja.</p> <p>Helsingin jalankulkijat ry on vuonna 2023 perustettu yhdistys, joka edistää jalankulkua liikkumismuotona ja toimii jalankulkijoiden edunvalvojana Helsingissä.</p> <h2>Lisätietoja</h2> <div class="signature"> Tapahtuma: <p>Anni Lyytikäinen</p> <p>hallituksen jäsen, Helsingin jalankulkijat ry.</p> <p>puh. 044 301 7627</p> </div> <div class="signature"> Haastattelut: <p>Hanna Hannus</p> <p>puheenjohtaja, Helsingin jalankulkijat ry.</p> <p>puh. 050 307 2127</p> <p><a href="https://jalankulkijat.fi/">www.jalankulkijat.fi</a></p> </div> <div class="signature"> <p>Liikenneturvan tiedote:</p> <p><a href="https://www.liikenneturva.fi/ajankohtaista/ylinopeus-vaarantaa-koulutien-silti-suomalaisten-kaasujalka-ei-kevene/">Ylinopeus vaarantaa koulutien – silti suomalaisten kaasujalka ei kevene (31.7.2025)</a></p> </div></content>

...

</entry>

<entry>

<title>Koulukatutempaus Meilahdessa 18.9.</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulukatutempaus-meilahdessa-18-9/"/>

<updated>2025-09-07T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulukatutempaus-meilahdessa-18-9/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Miltä näyttää iltapäivä koulun jälkeen, kun koulun viereinen autotie onkin muuttunut lasten kaduksi?</p> <p>Tätä testaamme ensi viikon torstaina 18.9.2025 klo 13.30-16 Meilahdessa, kun koulukatutempaus sulkee Meilahden ala-asteen koulun edustalla kulkevan Valpurintien Pihlajatien ja Tukholmankadun väliltä.</p> <p>Tapahtuman järjestää Helsingin jalankulkijat yhteistyössä muun muassa Liikenneturvan ja Meilahti-seuran kanssa.</p> <h2>Mistä on kyse?</h2> <p>Koulukadulla tarkoitetaan koulun edustan kadun sulkemista moottoriajoneuvoliikenteeltä joko pysyvästi tai ruuhkatuntien ajaksi lasten liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Koulukadut ovat yleistyneet valtavasti Euroopassa - Pariisiin on viime vuosina rakennattu jo 300 koulukatua. Niiden hyötyinä on lasten liikenneturvallisuus, koulumatkojen taittaminen kävellen ja pyörällä sekä ilmansaasteiden ja melun vähentyminen koulun ympäristössä.</p> <p>Koulukatutempauksella teemme koulukadun ideaa tutuksi helsinkiläisille. Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita katsomaan, miltä voisi näyttää helsinkiläinen koulukatu! Aivan erityisesti toivotamme tapahtumaan tervetulleiksi meilahtelaiset ja Meilahden ala-asteen koulun oppilaat.</p> <p>Tapahtuma-alueella pääset visioimaan unelmien koulukatua sekä testaamaan taitojasi liikenneturvallisuudessa Liikenneturvan esittelypisteellä. Katudisco soittaa parhaat lasten hitit ja liiduilla saa piirtää harmaasta asfaltista värikkäämmän!</p> <div class="card"> <h2>Tapahtuman tiedot</h2> <p><strong>Ajankohta</strong>: torstaina 18.9. klo 13-16.</p> <p><strong>Paikka</strong>: Meilahden ala-aste, Valpurintien puolella</p> <p>Tapahtuma on kaikille avoin.</p> </div> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>On hyvä muistella parannuksia</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/on-hyva-muistella-parannuksia/"/>

<updated>2025-09-06T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/on-hyva-muistella-parannuksia/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Monet muutokset vievät todella paljon aikaa. Ne vaativat veivaamista suuntaan ja toiseen. Helpotuksesta voi huokaista vasta sitten, kun muutos on kirjaimellisesti valettu kiveksi.</p> <p>Siksi onkin hyvä välillä katsoa taaksepäin ja arvostaa parannuksia, joita on jo tehty. Yhtenä esimerkkinä tästä on vastikään avattu Merihaansilta Merihaan ja Nihdin välille</p> <h2>Merihaansilta yhdistää Merihaan ja Nihdin</h2> <p>Viimeaikainen hyvin oleellisesti Merihaan ja Kalasataman sekä Nihdin asukkaiden elämään vaikuttanut asia on <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/merihaansillan-avajaiset-jalankulkijoille-ja-pyorailijoille-17-6/">Merihaansillan avautuminen, josta mekin tiedotimme juhannusviikolla</a>.</p> <figure> <figcaption> <p>Reitti Suvilahden kautta Nihtiin on noin 3,4 kilometriä pitkä. Lähde: <a href="https://kartta.hel.fi/">Helsingin karttapalvelu</a>.</p> </figcaption> <img alt="Kuvakaappaus. Reitti Kaisaniemenpuistosta Nihtiin. Matka kiertää Sörnäisten rantatien ja Suvilahden kautta." src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/on-hyva-muistella-parannuksia/nihtiin-suvilahden-kautta.png" /> </figure> <p>Ennen sillan rakentumista esimerkiksi reitti Kaisaniemenpuistosta Nihtiin on vaatinut noin 3,4 kilometrin kävelyn Sörnäisten rantatietä pitkin ja Suvilahden läpi. Sen lisäksi, että matka on ollut pitkä, niin se on kulkenut vilkkaan ajoradan vierellä jalkakäytävällä. Helenin voimalaitoksen purku on nyt myös estänyt kulun alueen läpi, jolloin ajorataa ei ole voinut välttää.</p> <figure> <figcaption> <p>Reitti Merihaansillan yli Nihtiin on noin 2 kilometriä pitkä. Lähde: <a href="https://kartta.hel.fi/">Helsingin karttapalvelu</a>.</p> </figcaption> <img alt="Kuvakaappaus. Reitti Kaisaniemenpuistosta Nihtiin. Merihaasta pääsee siltaa pitkin Nihtiin." src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/on-hyva-muistella-parannuksia/merihaansilta-lyhyempi-matka.png" /> </figure> <p>Merihaansillan rakentumisen myötä kävelymatka lyheni yli kilometrillä, eikä reitti kulje meluisan ajoradan kautta, jonka varrella pitäisi odottaa myös liikennevalojen vaihtumista. Tulevaisuudessa Merihaansilta on vain jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytössä.</p> <h2>Monipuolista mittaamista</h2> <p>Toivottavasti sillan yli kulkevaa liikennettä mitataan monien eri kulkumuotojen kannalta, jotta voidaan nähdä, että jalankulkuun kannattaa panostaa myös tällä tavalla.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Etsitään helsinkiläistä koulua koulukatutempaukseen</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/etsitaan-helsinkilaista-koulua-koulukatutempaukseen/"/>

<updated>2025-08-07T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/etsitaan-helsinkilaista-koulua-koulukatutempaukseen/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Helsingin jalankulkijat kampanjoi tänä vuonna koulumatkojen turvallisuuden puolesta ja koulukatujen saamiseksi Helsinkiin. Olemme syksyllä järjestämässä tempausta, jossa jonkin helsinkiläisen koulun lähikatu muutetaan yhden iltapäivän ajaksi viihtyisäksi ja turvalliseksi koulukaduksi.</p> <p>Meillä on jo tapahtumaan yhteistyökumppaneita, mutta yksi kuitenkin vielä puuttuu - sopiva koulu. Keräämme nyt ehdotuksia sopivaksi kouluksi tapahtumalle!</p> <p>Etsimämme koulu…</p> <ul> <li>sijaitsee Helsingissä.</li> <li>sijaitsee sellaisen kadun varrella, jonka voi sulkea yhdeksi iltapäiväksi (ei esimerkiksi bussiliikennettä).</li> <li>on alakoulu tai ala- ja yläkoulun yhdistelmä.</li> </ul> <p>Plussaa, jos olet itse kyseisen koulun oppilaan vanhempi tai koulun opettaja!</p> <h2>Tiedätkö sopivan koulun?</h2> <p><a href="https://forms.gle/hqoXVDXttpaRyYhz8">Ilmoita sopiva koulu lomakkeen kautta (Google Forms)</a>.</p> <h2>Mikä on koulukatu?</h2> <p>Koulukaduilla tarkoitetaan ajoneuvoliikenteeltä suljettuja katuja koulujen edustalla ja läheisyydessä. Niiden tarkoitus on lisätä koulumatkojen turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä lisätä kävellen tai pyörällä taitettujen koulumatkojen osuutta. Lisäksi koulukadut vähentävät koulualueen ilmansaasteita ja melua.</p> <p>Koulukadut ovat kansainvälinen ilmiö, mutta Suomessa niitä ei vielä tunneta. Koulukatuja on muun muassa Tanskassa, Iso-Britanniassa, Belgiassa ja Italiassa. Pariisissa sadat vehreät koulukadut täydentävät koulujen pihoja leikin ja oleskelun paikkoina.</p> <p>Koulukadut voivat olla pysyvästi vain kävelyn ja pyöräilyn käytössä tai suljettuja ajoneuvoliikenteeltä vain esimerkiksi aamu- ja iltapäiväliikenteen aikana.</p> <h2>Kuka?</h2> <p>Helsingin jalankulkijat ry on vuonna 2023 perustettu yhdistys, joka edistää jalankulkua liikkumismuotona ja toimii jalankulkijoiden edunvalvojana Helsingissä.</p> <figure> <figcaption>Kuva: Joséphine Brueder, Pariisin kaupunki.</figcaption> <img alt="Valokuva kesäisestä kadusta, jolle on rakennettu pieni kohoesterata, jonka päällä lapsi hyppii." src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/etsitaan-koulukatu/koulukatu-pariisi.jpg" /> </figure> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Merihaansillan avajaiset jalankulkijoille ja pyöräilijöille 17.6.</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/merihaansillan-avajaiset-jalankulkijoille-ja-pyorailijoille-17-6/"/>

<updated>2025-06-02T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/merihaansillan-avajaiset-jalankulkijoille-ja-pyorailijoille-17-6/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Tule juhlistamaan yhdessä uuden kulkuyhteyden avaamista! Lue lisätiedot alta kaupungin tiedotteesta:</p> <blockquote> <p>&quot;Kruunusillat-yhteyden ensimmäinen silta, Merihaansilta, avataan jalankulkijoille ja pyöräilijöille tiistaina 17. kesäkuuta klo 17. Merihaansilta yhdistää Hakaniemen Merihaan ja Kalasataman Nihdin.</p> <p>Kruunusillat-yhteyteen kuuluu kolme uutta siltaa: Merihaansilta, Kalasataman ja Korkeasaaren välinen Finkensilta ja Korkeasaaresta Laajasaloon johtava Kruunuvuorensilta.</p> <p>Finkensilta avataan jalan ja pyörällä liikkuville Korkeasaaren eläintarhan asiakkaille elokuussa. Ilman eläintarhan pääsymaksua siltaa voi käyttää vasta loppusyksyllä, jolloin sitä pitkin pääsee Korkeasaaren pohjoisrannalle.</p> <p>Kruunuvuorensilta avataan jalankululle ja pyöräliikenteelle keväällä 2026. Raitiotien matkustajaliikenne alkaa vuonna 2027.</p> <p>Merihaansilta tulee olemaan muutaman päivän kiinni ensi syksynä, kun sillan veneille avattavaa osuutta testataan.</p> <h2>Juhannustunnelmaa avajaistilaisuudessa</h2> <p>Kutsumme kaikki kiinnostuneet kaupunkilaiset kokeilemaan uutta Merihaansiltaa ja nauttimaan aikaisesta juhannustunnelmasta tiistaina 17. kesäkuuta klo 17-18.30.</p> <p>Pukukoodi: kansallispuku tai muu ulkoiluun sopiva vaatetus.</p> <h2>Merihaansilta</h2> <p>Merihaansillan pituus on 422 metriä. Raitiotie kulkee Merihaansillan keskellä. Sekä sillan pohjois- että eteläreunassa on jalkakäytävä. Eteläreunassa on myös neljä metriä leveä pyörätie.</p> <p>Silta on rakenteeltaan teräsbetoninen jatkuva laattasilta. Merihaansiltaan toteutetaan ajoneuvonosturien avulla avattava osuus, jota voidaan käyttää erikoistapauksissa. Muuten silta on matala, alikulkukorkeus on vain 2,6 m (MW) 2,8 m (N2000).&quot;</p> </blockquote> <p><a href="https://kruunusillat.fi/">Lisää tietoa Kruunusillat-projektista hankkeen sivuilta</a>.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Kuinka monta katua pitää ylittää kodin ja koulun välillä?</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kuinka-monta-katua-pitaa-ylittaa-kodin-ja-koulun-valilla/"/>

<updated>2025-05-17T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kuinka-monta-katua-pitaa-ylittaa-kodin-ja-koulun-valilla/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Varmasti jokaisen tulevan ekaluokkalaisen vanhempi laskee: kuinka monta katua pitää ylittää kodin ja tulevan koulun välillä? Minkälaisia katuja ne ovat – yksi- vai kaksikaistaisia, vai jopa enemmän? Koulumatkan turvallisuus voi vaikuttaa jopa siihen, mihin kouluun lapsi laitetaan.</p> <div class="card"> <p>Helsingin jalankulkijat kampanjoi tänä vuonna koulumatkojen turvallisuuden puolesta ja koulukatujen saamiseksi Helsinkiin.</p> </div> <h2>Koulukadut ovat rauhallisia ja turvallisia katuja</h2> <p>Koulukaduilla tarkoitetaan ajoneuvoliikenteeltä suljettuja katuja koulujen edustalla ja läheisyydessä. Niiden tarkoitus on lisätä koulumatkojen turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä lisätä kävellen tai pyörällä taitettujen koulumatkojen osuutta. Lisäksi koulukadut vähentävät koulualueen ilmansaasteita ja melua.</p> <p>Koulukadut ovat kansainvälinen ilmiö, mutta Suomessa niitä ei vielä tunneta. Koulukatuja on muun muassa Tanskassa, Iso-Britanniassa, Belgiassa ja Italiassa. Pariisissa sadat vehreät koulukadut täydentävät koulujen pihoja leikin ja oleskelun paikkoina.</p> <p>Koulukadut voivat olla pysyvästi vain kävelyn ja pyöräilyn käytössä tai suljettuja ajoneuvoliikenteeltä vain esimerkiksi aamu- ja iltapäiväliikenteen aikana.</p> <h2>Yli neljäsosa koululaisista kuljetetaan kouluun</h2> <p>Risteysten ohella koulujen ympäristöön autoliikennettä tuo usein saattoliikenne. Hiljattain julkistetusta <a href="https://www.liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-ja-julkaisut/liitu-2024/">Lasten ja nuorten liikennekäyttäytyminen Suomessa -tutkimuksesta (Liikuntaneuvosto, 2025)</a> käy ilmi, että koko maassa peruskoululaisista 26 % saa usein tai hyvin usein alle viiden kilometrin koulumatkalla perheeltä autokyydin kouluun. Ironista kyllä, joskus koulumatka on sen verran turvattomaksi koettu, että aikuiset vievät lapsia kouluun autolla, mikä lisää entisestään autoliikenteen määrää.</p> <h2>Tule mukaan suunnittelemaan koulukatutempausta!</h2> <p>Palaan tekstin alkuun: kuinka monta katua pienen koululaisen pitää ylittää kodin ja koulun välillä? Jos koulukatuja olisi enemmän, näitä ylitettäviä risteyksiä olisi kaikille kouluun saapuville vähemmän.</p> <p>Tänä vuonna tulemme näyttämään helsinkiläisille käytännössä, mitä koulukatu tarkoittaa. Haluatko mukaan tempauksen järjestelyihin? Ota yhteyttä sähköpostitse <a href="mailto:jalankulkijat.helsinki@gmail.com">jalankulkijat.helsinki@gmail.com</a> - tai tule <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulukatutempauksen-suunnittelu-18-5/">sunnuntaina 18.5. klo 11 Oodiin ryhmätila 1:seen mukaan suunnittelupalaveriin</a>!</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Koulukatutempauksen suunnittelu 18.5.</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulukatutempauksen-suunnittelu-18-5/"/>

<updated>2025-05-17T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulukatutempauksen-suunnittelu-18-5/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Puheenjohtajamme <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kuinka-monta-katua-pitaa-ylittaa-kodin-ja-koulun-valilla/">viikon ajatuksesta koulukaduista</a>:</p> <blockquote> <p>&quot;Koulukaduilla tarkoitetaan ajoneuvoliikenteeltä suljettuja katuja koulujen edustalla ja läheisyydessä. Niiden tarkoitus on lisätä koulumatkojen turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä lisätä kävellen tai pyörällä taitettujen koulumatkojen osuutta. Lisäksi koulukadut vähentävät koulualueen ilmansaasteita ja melua.</p> <p>Koulukadut ovat kansainvälinen ilmiö, mutta Suomessa niitä ei vielä tunneta. Koulukatuja on muun muassa Tanskassa, Iso-Britanniassa, Belgiassa ja Italiassa. Pariisissa sadat vehreät koulukadut täydentävät koulujen pihoja leikin ja oleskelun paikkoina.</p> <p>Koulukadut voivat olla pysyvästi vain kävelyn ja pyöräilyn käytössä tai suljettuja ajoneuvoliikenteeltä vain esimerkiksi aamu- ja iltapäiväliikenteen aikana.&quot;</p> </blockquote> <p>Tule mukaan suunnittelemaan! Tänä vuonna tulemme näyttämään helsinkiläisille käytännössä, mitä koulukatu tarkoittaa.</p> <div class="card"> <h2>Tapahtuman tiedot</h2> <p><strong>Ajankohta</strong>: Sunnuntaina 18.5. klo 11-13.</p> <p><strong>Paikka</strong>: Keskuskirjasto Oodi, ryhmätila 1.</p> <p><strong>Esteettömyystiedot</strong>: Tila on esteetön.</p> <p>Tapahtumaan ei ole erillistä ilmoittautumista ja se on avoin kaikille.</p> </div> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Koulumatkojen turvallisuuden ja kävelyolojen parantamisesta 5.5.</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulumatkojen-turvallisuuden-ja-kavelyolojen-parantamisesta-5-5/"/>

<updated>2025-04-16T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulumatkojen-turvallisuuden-ja-kavelyolojen-parantamisesta-5-5/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><div class="card"> <p>Esteettömyystiedot päivitetty. Aiemmasta tiedosta poiketen tila on esteetön ja sinne on esteetön sisäänkäynti. Tarkemmat tiedot alhaalla.</p> </div> <p>Koulumatkojen liikenneturvallisuudesta Aalto yliopistossa diplomityötään tekevä Saana Neulasalmi kertoo loppusuoralla olevasta työstään ja ajatuksistaan keskustelun pohjaksi. Hän on kartoittanut koulujen liikenneympäristöjen nykytilaa ja niiden liikenneturvallisuutta erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta. Saana Neulasalmen alustuksen jälkeen käydään keskustelua yleisön kesken.</p> <p>Asiaan liittyviä kysymyksiä:</p> <ul> <li>Mikä on koulujen lähiympäristön ja koulumatkojen liikenneturvallisuustilanne nyt?</li> <li>Miten turvallisuutta ja koululaisten kävely-ympäristöjä voitaisiin parantaa?</li> <li>Miten nämä asiat kytkeytyvät lasten itsenäiseen liikkumiseen ja terveyteen?</li> <li>Miten nämä asiat kytkeytyvät kaupunkiympäristön turvallisuuden, viihtyisyyden ja yleensäkin käveltävyyden kehittämiseen muiltakin osin?</li> </ul> <p>Koulumatkojen liikenneturvallisuuden parantaminen, kävelyn lisääminen ja Pariisin koulukatukonsepti ovat Helsingin jalankulkijoiden painopiste vuonna 2025. Tule perehtymään aiheeseen kiinnostuneiden kanssa!</p> <div class="card"> <h2>Tapahtuman tiedot</h2> <p><strong>Ajankohta</strong>: maanantaina 5.5. kello 17-19.</p> <p><strong>Paikka</strong>: Eurooppa -tutkimuksen keskuksen sali, Unioninkatu 33, Helsinki. Sisäänkäynti on sisäpihalla käännyttäessä pääportin jälkeen oikealle.</p> <p><strong>Esteettömyystiedot</strong>: Tila on täysin esteetön. Sisäpihan kautta pääsee sisäänkäynnille, josta pääsee hissille. Samat esteettömyystiedot kuvien kanssa kohdassa <a href="https://tpr.hel.fi/kapaesteettomyys/app/summary/tpr:45222/">&quot;Muu sisäänkäynti: Sisäpihan ovi, käynti hissille&quot;</a>.</p> <p>Tapahtumaan ei ole erillistä ilmoittautumista ja se on avoin kaikille.</p> </div> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Pysäköinninvalvontaa autoilun ehdoilla</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/pysakoinninvalvontaa-autoilun-ehdoilla/"/>

<updated>2025-04-03T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/pysakoinninvalvontaa-autoilun-ehdoilla/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Suomessa ja Helsingissä on jalkakäytäville ja pyöräteille pysäköinti ja pysähtyminen autolla kielletty. Tähän sääntöön on, toisin kuin esimerkiksi muissa pohjoismaissa, haluttu kuitenkin jättää mahdollisuus poikkeuksille sellaisissa harvinaisissa tapauksissa joissa ehdoton kielto tekisi mahdottomaksi esimerkiksi flyygelin tai muun hyvin vaikeasti käsiteltävän rahdin perille toimittamisen.</p> <p>Teoriassa poikkeusehdot ovat hyvin tiukat: ensisijaisesti tulisi käyttää lähistöllä olevaa laillista parkkipaikkaa tai ajorataa mikäli pysähtymistä ei ole kielletty ja esimerkiksi nokkakärryillä kuljettaa raskaatkin tavarat perille, tai vaikkapa aikatauluttaa toimitus siten että soveltuva parkkipaikka on käytettävissä. Käytännössä jalkakäytäville ja pyöräteille pysäköimistä ja pysähtymistä valvotaan kuitenkin hyvin lepsusti jos lainkaan ja poikkeuksesta on muodostunut sääntö, maan tapa.</p> <h2>Virhekirjausten tilastoja</h2> <p><a href="https://hri.fi/data/dataset/pysakointivirheet-helsingissa">Helsingin kaupunki julkaisee pysäköintivirhemaksujen tilastoja avoimena datana</a> ja kyseisistä tilastoista myös näkyy selvästi, että jalkakäytäville (JK) tai pyöräteille (PT) väärin pysäköimisestä tai pysähtymisestä kirjattujen virheiden osuus on häviävän pieni: noin 8 000–11 000 kirjausta (6–7 %) yhteensä n. 150 000:sta vuosittaisesta kirjauksesta. Selkeästi suurin osa virhekirjauksista liittyy parkkipaikkojen valvontaan – pääasiassa maksullisen tai aikarajoitetun pysäköinnin valvontaan.</p> <p>Kaikki virhekirjaukset eivät myöskään ole pysäköintivirhemaksuja, vaan osassa on kirjattu vain huomautus. Jalkakäytävälle tai pyörätielle parkkeeraamisesta selvisi vuosina 2019-2023 huomattavasti useammin helpolla (13,0 % kirjauksista huomautuksia) kuin muissa tilanteissa (4,9 % kirjauksista huomautuksia).</p> <p>Vertailun vuoksi: <a href="https://kobenhavnliv.dk/trafik/nye-tal-afsloerer-her-er-vejene-hvor-der-bliver-udskrevet-flest-p-boeder-i-koebenhavn-i-et-omraade-er-den-helt-gal">Kööpenhaminassa jaettiin 297 923 parkkisakkoa vuonna 2023 (tanskaksi, kobenhavnliv.dk)</a>, kun samana vuonna Helsingissä kirjattiin 165 692 virhettä. Vuoden 2024 Helsingin tilastoja ei vielä 31.3.2025 oltu julkaistu.</p> <figure> <figcaption>Jalkakäytävälle, pyörätielle, yhdistetylle jalkakäytävälle/pyörätielle, pyöräkaistalle, pihakadulle, kävelykadulle tai pyöräkadulle kirjattujen pysäköinti- ja pysähtymisvirheiden lukumäärät vuosina 2019-2023 tummansinisellä. Muut virhekirjaukset vaaleansinisellä.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/pysakoinninvalvonta-autoilun-ehdoilla/image2.png" alt="Pylväsdiagrammi. Jalankulkua ja pyöräilyä haittaavia virhekirjauksia on kirjattu vuosina 2019, 2020, 2021, 2022, ja 2023 vastaavasti 10 794, 8072, 8046, 9529, ja 10 895 kpl, ja muita virhekirjauksia on tehty samoina vuosina 139 303, 132 710, 130 706, 130 680, ja 154 797 kpl." /> </figure> <h2>Sitä saadaan, mitä mitataan</h2> <p>Olemassa olevien parkkipaikkojen valvontaan on toki keksittävissä hyviä perusteita: parkkimaksuja tuskin maksettaisiin kovin ahkerasti, jos sakon rapsahtamisen riski olisi hyvin pieni. Ja mikäli parkkipaikoista ei joutuisi maksamaan, ne täyttyisivät nopeasti eikä paikkoja riittäisi kaikille halukkaille.</p> <p>On kuitenkin myös muita mekanismeja, jotka voivat vahvasti ohjata keskittymään parkkiruutujen valvontaan muiden painotusten kustannuksella. Pysäköinninvalvonnan tuloksellisuutta on nimittäin ainakin vielä 2015 tarkastusviraston raportin mukaan mitattu valvontatapahtumien lukumäärien perusteella, vertaamalla valvontatapahtumien määrää henkilöstömenoihin, sekä tarkastelemalla oikaisuvaatimusten määriä. (Katso taulukko alla. Tarkastuslautakunnan tiedostoja vuodelta 2015 ei enää näytä löytyvän netistä. Ne on mahdollisesti poistettu saatavilta tai ovat väliaikaisesti saavuttamattomissa <a href="https://paatokset.hel.fi/fi/paatokset-beta-suljettu">Päätökset beta -palvelun sulkeuduttua (hel.fi)</a>.)</p> <div role="region" aria-labelledby="mittarit" tabindex="0"> <table> <caption id="mittarit"> Palvelu: kunnallinen pysäköinninvalvonta ja maksullinen pysäköinti. </caption> <tr> <th>Tulkosellisuuden näkökulma</th> <th>Viraston ilmoittamat mittarit</th> <th>Arvio ilmoitetusta mittarista</th> </tr> <tr> <td>Taloudellisuus</td> <td>Valvontatapahtumien kustannukset/valvontapahtumien määrä</td> <td>Mittaa taloudellisuutta.</td> </tr> <tr> <td>Tuottavuus/palveluprosessin sujuvuus</td> <td>Valvontatapahtumien määrän ja käsittelyaikojen suhde henkilöstömenoihin</td> <td>Mittaavat työn tuottavuutta.</td> </tr> <tr> <td rowspan="2">Henkilöstön aikaansaannoskyky</td> <td>Kunta10 -mittaristo</td> <td rowspan="2">Mittaavat työelämän laatua</td> </tr> <tr> <td>Lyhyet poissaolot</td> </tr> <tr> <td rowspan="3">Laatu</td> <td>Yleismielikuva pysäköinninvalvonnasta ja -tarkastajista</td> <td rowspan="3">Mittaavat laatua.</td> </tr> <tr> <td>Oikaisuvaatimusten määrät ja käsittelyajat</td> </tr> <tr> <td>Hyväksyttyjen oikaisuvaatimusten osuus siirroista ja pysäköintivirhemaksuista</td> </tr> <tr> <td>Vaikuttavuus</td> <td>Talousarviotavoitteiden toimeenpanon onnistuminen: esimerkiksi sähköisten palvelujen osuus</td> <td>Suoritemäärät tai osuudet sinällään eivät mittaa vaikuttavuutta.</td> </tr> </table> </div> <p>On selvää, että tällaiset mittarit ohjaavat tekemään valvontaa, jossa tarkastetaan mahdollisimman monta mahdollisimman selvää tapausta – esimerkiksi kamera-avusteisesti tarkistamaan maksamattomia tai yliajalle menneitä pysäköintejä paikassa jossa on paljon autoja. Toisaalta mittarit eivät ohjaa tekemään valvontaa esimerkiksi jalkakäytäville pysäköintiin liittyen; vaikka jokainen tarkastettu jalkakäytävälle pysäköinti todettaisiin virhemaksun arvoiseksi, näitä valvontatapahtumia tulisi määrällisesti vähemmän. Lisäksi lakiin kirjoitettu tulkinnanvaraisuus ja pitkään jatkuneen sormien läpi katsomisen aiheuttamat väärinkäsitykset todennäköisesti johtaisivat lukuisampiin oikaisuvaatimuksiin, joka edelleen heikentäisi tuloksellisuuden mittareita.</p> <p><a href="https://petterihyvarinen.fi/helsinki-parkki/">Tarkastelemalla pysäköintivirhekirjausten jakautumista kartalla (petterihyvarinen.fi)</a>, näyttäisi tosiaan siltä, että pysäköintiä valvotaan ahkerimmin siellä missä se on kaikista helpointa. Mäntymäen kenttä, Meilahden sairaala-alue, ja Ruskeasuon varikko keräävät kuukaudesta toiseen satoja virhekirjauksia. Poliisin tekemiä kirjauksia merkitään usein Pasilan poliisitalolle, Pasilanraitio 13:een, vaikka varsinainen sakko olisi annettu jossain muualla – nämä siis eivät ole oikeassa osoitteessa. Vielä vuonna 2019 paljon virhekirjauksia kertyi myös Jätkäsaaren laivaterminaalin parkkialueille.</p> <h2>Parempaa kaupunkiympäristöä paremmin kohdennetulla pysäköinninvalvonnalla</h2> <p>Helsingin pysäköintipolitiikan ensimmäiseksi tavoitteeksi on kirjattu</p> <blockquote> <p>&quot;-- kaupunkielämän toimivuuden, laadun ja hyvän kaupunkiympäristön (turvallinen, viihtyisä, käytettävä ja terveyttä edistävä) edistäminen pysäköintiratkaisuilla.&quot;</p> </blockquote> <p>Keskustan kävelyalueille tai vaikkapa paljon puhutuille Hämeentien pyöräkaistoille kertyy kuukausittain vain joitain kymmeniä kirjauksia, vaikka yhdellä ajolla Hakaniemestä Kurviin kertyisi varmaankin puolet koko kuun saldosta. Nämä valinnat näyttävät epäilemättä hyvältä yllä mainituissa mittareissa, mutta tuottavatko ne hyvää kaupunkitilaa? Ovatko esimerkiksi Mäntymäen kentällä siistissä rivissä seisovat – mutta mahdollisesti pysäköintiajan ylittäneet — autot aivan keskiössä tämän tavoitteen kannalta?</p> <figure> <figcaption> <p>Lähde: <a href="https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/kerrokantasi/pysakointipolitiikka/Helsingin-pysakointipolitiikka-2022-10-9.pdf">Helsingin pysäköintipoliittiset tavoitteet (hel.fi)</a>.</p> </figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/pysakoinninvalvonta-autoilun-ehdoilla/image1.png" alt="Taulukko Helsingin pysäköintipoliittisista tavoitteista. 1. Pysäköintiratkaisuilla edistetään kaupunkielämän toimivuutta, laatua ja hyvää kaupunkiympäristöä (turvallinen, viihtyisä, käytettävä ja terveyttä edistävä) sekä asuntotuotantotavoitteiden toteutumista. 2. Pysäköintiratkaisuilla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja alueiden saavutettavuutta. 3. Pysäköintiratkaisuilla tuetaan Helsingin ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteiden toteutumista ohjaamalla kestävien kulkutapojen ja vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöön. 4. Pysäköintiratkaisuilla tuetaan tiiviin kaupunkirakenteen lawajenemista Helsingin yleiskaavan mukaisesti sekä kantakaupungin ja keskustojen vetovoimaisuutta. 5. Pysäköintiratkaisuissa huomioidaan alueiden erityispiirteet ja pysäköijien erilaiset tarpeet lisäämällä ratkaisujen joustavuutta ja monimuotoisuutta. 6. Pysäköintiratkaisuilla tehostetaan julkisten pysäköintipaikkojen, yksityisten pysäköintilaitosten ja tonteilla olevien pysäköintipaikkojen käyttöä kaikkialla Helsingissä." /> </figure> <p>Jalankulkijan kannalta sillä ei ole välitöntä merkitystä, onko parkkiruudussa oleva auto maksanut pysäköinnistään vaiko ei – auto vie siinä hetkessä sen saman katutilan joka tapauksessa, ja on varmasti parempi että auto on parkkiruudussa kuin keskellä jalkakäytävää. Eniten haittaa parkkiruudussa olevasta autosta on toiselle autoilijalle, jonka täytyy jatkaa vapaan paikan etsimistä. Kuitenkin pysäköinninvalvonta näyttäisi ohjaavan juuri päinvastaiseen suuntaan: jalkakäytävälle jätetylle autolle suodaan tulkinnanvaraa, kun taas ruudussa olevan auton status on nopeasti ja yksiselitteisesti määritelty. Jalkakäytävälle pysäköidessä on todennäköisempää selvitä pelkällä huomautuksella kuin muualle parkkeeratessa.</p> <p>Kun keskitytään parkkipaikkojen valvontaan, nostetaan jalustalle parkkipaikkojen saatavuus ja autolla asioinnin sujuvuus. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyillä sekä niiden systemaattisella valvonnalla soisi kuitenkin tavoiteltavan kaupungin itse asettamia tavoitteita ja sitä hyvää kaupunkiympäristöä.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Koulumatkojen turvallisuutta tukevat ehdokkaat</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulumatkojen-turvallisuutta-tukevat-ehdokkaat/"/>

<updated>2025-04-01T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulumatkojen-turvallisuutta-tukevat-ehdokkaat/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Pyysimme Helsingin kuntavaaliehdokkaita allekirjoittamaan kuntavaaliteesimme koulumatkojen turvallisuuden parantamisesta. Tältä sivulta löydät teesin allekirjoittaneet ehdokkaat, joita on kunnioitettavat 115 kappaletta!</p> <h2>Kuntavaaliteesi</h2> <p>Koulumatkojen turvallisuuden parantaminen tulee ottaa tulevan valtuustokauden kaupunkistrategiaan. Konkreettiset toimenpiteet, joita koulujen ympäristöön tarvitaan (valikoiden kohteen mukaan):</p> <p><strong>1. Koulukatuihin mallia Pariisista</strong></p> <p>Pariisissa on hiljattain muutettu jo kahdensadan koulun lähikatu kävelykaduksi. Tavoitteena on tehdä sata koulukatua lisää lähivuosina. Syy muutokseen on ollut halu lisätä lasten koulumatkojen turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä luoda koululaisille mukavia oleskelupaikkoja, joissa voi viettää aikaa koulun jälkeen.</p> <p>Kävelykaduilla koulujen ympärillä on monia muitakin hyötyjä. Ne vähentävät koulualueen melua ja ilmansaasteita sekä voivat lisätä koulumatkojen taittamista kävellen ja pyöräillen.</p> <p><strong>2. Toteutuvat ajonopeudet koulujen lähikortteleissa matalammiksi hidasteilla ja kaistojen kavennuksilla</strong></p> <p>Liikenneturvan selvitys osoittaa, että pelkkä nopeusrajoituskyltti ei aina riitä. Tarvitaan myös rakenteellisia ratkaisuja, kuten hidasteita ja kavennuksia, jotta tilannenopeudet todella pysyvät turvallisina. Risteyskohtien turvallisuutta lisätään esimerkiksi leventämällä jalkakäytävää suojatien kohdalla.</p> <p><strong>3. Eroon giljotiini-ilmiöstä</strong></p> <p>Lasten koulumatkojen turvallisuutta on syytä parantaa myös karsimalla sellaisia useamman ajokaistan risteyksiä, joissa niin kutsuttu giljotiini-ilmiö on mahdollinen.</p> <h2>Allekirjoittaneet ehdokkaat</h2> <p>Ehdokkaat ovat aakkosjärjestyksessä etunimen perusteella.</p> <div class="grid"> <div class="card"> <p><strong>Aino Tuominen</strong></p> <ul> <li>Diplomi-insinööri</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Aiski Ryökäs</strong></p> <ul> <li>Järjestöasiantuntija, M.A. Social Anthropology</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Aleksi Moine</strong></p> <ul> <li>Kääntäjä, väitöskirjatutkija</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Alena Markava</strong></p> <ul> <li>Kouluttaja</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Alexandr Foy</strong></p> <ul> <li>Yhteisötyöntekijä/Samhällsarbetare</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Alviina Alametsä</strong></p> <ul> <li>Kaupunginvaltuutettu, mielenterveysaktivisti</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Amanda Pasanen</strong></p> <ul> <li>Ympäristöasiantuntija (FM), Valtuustoryhmän puheenjohtaja</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Anna Laine</strong></p> <ul> <li>ICT-asiantuntija, luottamustoimija</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Anna-Maija (Annis) Riekkinebän</strong></p> <ul> <li>Kasvatustieteen maisteriopiskelija, pääsihteeri</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Annamari Värtö</strong></p> <ul> <li>Järjestötyöntekijä, ympäristövaikuttaja</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Annika Rinne</strong></p> <ul> <li>VTM, kansainvälisten asioiden asiantuntija</li> <li>Kokoomus</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Anton Palmu</strong></p> <ul> <li>Sosiaalialan yrittäjä, YTM</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Antti Aliklaavu</strong></p> <ul> <li>Palvelualuepäällikkö</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Antti Poikola</strong></p> <ul> <li>DI</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Arto Haatanen</strong></p> <ul> <li>Vertaisohjaaja varastonhoitaja</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Arvind Ramachandran</strong></p> <ul> <li>Arkkitehti, kaupunkisuunnittelija</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Auni-Marja Vilavaara</strong></p> <ul> <li>Juristi, Helsingin vanhusneuvoston pj</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Christa Pessi</strong></p> <ul> <li>Työsuojeluvaltuutettu, ammattiosaston puheenjohtaja</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Dimitrios Zafiris</strong></p> <ul> <li>Nuoriso-ohjaaja</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Eeva Kärkkäinen</strong></p> <ul> <li>Varavaltuutettu, valtiotieteiden maisteri</li> <li>Keskusta</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Eeva Skult</strong></p> <ul> <li>Juristi, OTK</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Elina Kauppila</strong></p> <ul> <li>Järjestötyöntekijä, FM</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Elisa Gebhard</strong></p> <ul> <li>Kansanedustaja, juristi</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Emma Heikkilä</strong></p> <ul> <li>Väitöskirjatutkija, Kasvatustieteiden maister</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Emma Kari</strong></p> <ul> <li>Toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Frans Frangén</strong></p> <ul> <li>Aktivisti, Queer</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Galia Suárez Katainen</strong></p> <ul> <li>Ravintolayrittäjä, Puoluehallituksen jäsen</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Hanna Hannus</strong></p> <ul> <li>Helsingin jalankulkijoiden puheenjohtaja, viestintäpäällikkö</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Hanna Kuokka</strong></p> <ul> <li>Tuottaja, lapsen omaishoitaja</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Hanna Varis</strong></p> <ul> <li>Erityisasiantuntija, YTM</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Hannu Koponen</strong></p> <ul> <li>Senior Delivery Consultant, varatyösuojeluvaltuutettu</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Hashem Obaid</strong></p> <ul> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Henrik Nyholm</strong></p> <ul> <li>Tradenomi &amp; Vasemmiston puoluehallituksen jäsen</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Ilona Rantala</strong></p> <ul> <li>Opiskelija, järjestösuunnittelija</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Jan Österberg</strong></p> <ul> <li>Insinööriopiskelija, vahtimestari</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Joanna Lukkarila</strong></p> <ul> <li>Luokanopettaja</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Johanna Harjunpää</strong></p> <ul> <li>Kehitysyhteistyön asiantuntija, FM</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Jouko Muuri</strong></p> <ul> <li>Työnohjaaja</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Juhani Räisänen</strong></p> <ul> <li>Taiteen tohtori</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Jukka Kymenvirta</strong></p> <ul> <li>Yhteiskuntatieteiden maisteri</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Jussi Chydenius</strong></p> <ul> <li>Muusikko, kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Kai Ovaskainen</strong></p> <ul> <li>Käpylä-Seuran pj., viestinnän vanhempi asiantuntija (eläk.)</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Kalle Pusa</strong></p> <ul> <li>Juristi ja ohjelmoija</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Katri Myllykoski</strong></p> <ul> <li>Laatuasiantuntija, YTM</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Kimmo Niemelä</strong></p> <ul> <li>Helsingin varavaltuutettu, valtiotieteiden maisteri</li> <li>Liike Nyt</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Konsta Lindi</strong></p> <ul> <li>Kasvatustieteiden opiskelija, kampanjakoordinaattori</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Krista Lyyränen</strong></p> <ul> <li>Sosionomi, muusikko</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Laura Lintula</strong></p> <ul> <li>Rehtori, muusikko</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Laura Serkosalo</strong></p> <ul> <li>Toiminnanjohtaja, FM</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Lukas Korpelainen</strong></p> <ul> <li>Muusikko (MuM), ajatuspajakoordinaattori</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Mai Kivelä</strong></p> <ul> <li>Kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Maija Karhunen</strong></p> <ul> <li>Taide- ja kulttuurialan freelancer</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Maija Rissanen</strong></p> <ul> <li>Näyttelijä</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Maiju Salminen</strong></p> <ul> <li>Hallinto- ja viestintätyöntekijä, Vasemmistonuorten 2. Varapuheenjohtaja</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Mari Holopainen</strong></p> <ul> <li>Kaupunginvaltuutettu, kauppatieteiden yliopisto-opettaja</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Maria Aarnilinna</strong></p> <ul> <li>Peruskoulun opinto-ohjaaja, KM</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Marja Mäkelä</strong></p> <ul> <li>Sosionomi, avustustyöntekijä</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Marjatta Kähkönen</strong></p> <ul> <li>Teologian kandidaatti, terveydenhuollon sihteeri</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Martta Ylätalo</strong></p> <ul> <li>Taloushallinnon merkonomi, tradenomiopiskelija</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Matti Lehto</strong></p> <ul> <li>Sivistysliberaali, lead copywriter</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Mauri Venemies</strong></p> <ul> <li>Varavaltuutettu</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Merja Suominen</strong></p> <ul> <li>Toiminnanjohtaja</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Mia Haglund</strong></p> <ul> <li>Pohjoismaiden vihreän vasemmiston pääsihteeri, kaupunginvaltuutettu</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Mika Ebeling</strong></p> <ul> <li>Pastori, kaupunginvaltuutettu</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Mika Taberman</strong></p> <ul> <li>Ohjaaja</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Mirja Kolehmainen</strong></p> <ul> <li>Lähihoitaja, yo-merkonomi</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Mirka Haili</strong></p> <ul> <li>Projektipäällikkö, sosionomi (ylempi AMK)</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Niklas Carlstedt</strong></p> <ul> <li>VTM, yrittäjä</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Noora Laak</strong></p> <ul> <li>Arkkitehti, varavaltuutettu</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Olli-Pekka Koljonen</strong></p> <ul> <li>Johtaja</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Oona Foster</strong></p> <ul> <li>Tasa-arvopolitiikan asiantuntija, FM</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Otso Kivekäs</strong></p> <ul> <li>Kaupunginvaltuutettu, toimitusjohtaja</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Otto Kylmälä</strong></p> <ul> <li>Elokuvantekijä, virkamies</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Outi Alanko-Kahiluoto</strong></p> <ul> <li>Kirjallisuuden tohtori, kaupunginvaltuutettu</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Outi Paulig</strong></p> <ul> <li>Yhteiskuntatieteiden maisteri, asiantuntija/eläkkeellä</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Paula Pennanen-Aitta</strong></p> <ul> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Pentti Helin</strong></p> <ul> <li>FM, Historioitsija</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Peppi Tervo-Hiltula</strong></p> <ul> <li>Sote-järjestön toiminnanjohtaja</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Petra Malin</strong></p> <ul> <li>Kaupunginvaltuutettu, kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Petri Ijäs</strong></p> <ul> <li>Viilari</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Petri Parrukoski</strong></p> <ul> <li>Eläkeläinen, VTM</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Piritta Hagman</strong></p> <ul> <li>Fysioterapeutti, yrittäjä</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Pirjo Lonka</strong></p> <ul> <li>Näyttelijä</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Reetta Vanhanen</strong></p> <ul> <li>Lääkäri, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Reko Ravela</strong></p> <ul> <li>Proviisori, väitöskirjatutkija</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Riikka Yliluoma</strong></p> <ul> <li>Ympäristöalan erityisasiantuntija, hallintotieteiden maisteri</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Risto Pöllänen</strong></p> <ul> <li>Isä</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Saana Rossi</strong></p> <ul> <li>Arkkitehti, kaupunkisuunnittelun tutkija</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sakari Bister</strong></p> <ul> <li>Opiskelija, museo- ja kulttuurialan työntekijä</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Salla Kuva</strong></p> <ul> <li>Varhaiskasvatuksen opettaja, VTM</li> <li>Kokoomus</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Salla Merikukka</strong></p> <ul> <li>Viestintäpäällikkö, yrittäjä</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sameli Sivonen</strong></p> <ul> <li>Arkkitehti SAFA, kestävän kaupunkisuunnittelun asiantuntija</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sami Mann</strong></p> <ul> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sami Määttä</strong></p> <ul> <li>Suunnittelija, matematiikan aineenopettaja</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sandra Hagman</strong></p> <ul> <li>FT, YTM sosiaalialan AMK-lehtori</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sanni Koivuluoma</strong></p> <ul> <li>Opiskelija</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Satu Ketonen</strong></p> <ul> <li>Johtaja, MMM</li> <li>Keskusta</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sini Kaartinen</strong></p> <ul> <li>Yhdenvertaisuusvastaava, kulttuurituottaja</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sini Korpinen</strong></p> <ul> <li>Kaupunginvaltuutettu, viestintäjohtaja</li> <li>Kokoomus</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sofia Lönnroth</strong></p> <ul> <li>Översättare, filosofie magister</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sonja Lindén</strong></p> <ul> <li>Terveydenhoitaja (YAMK), lapsiperhetyön asiantuntija</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Sonja Naalisvaara</strong></p> <ul> <li>Ympäristötieteen opiskelija, vaikuttamisen ja viestinnän päällikkö</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Susanna Airola</strong></p> <ul> <li>Johtava sosiaalityöntekijä, pappi</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Susanna Punkari</strong></p> <ul> <li>Yhteisöpedagogiopiskelija, restonomi AMK</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Suvi Pulkkinen</strong></p> <ul> <li>Johtava asiantuntija, luokanopettaja (KM)</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Thomas Slätis</strong></p> <ul> <li>Viestinnän ja konfliktin asiantuntija, VTM</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Tiina Salo</strong></p> <ul> <li>Viestintäsuunnittelija, rakennusalan pienyrityksen osakas</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Titta Hiltunen</strong></p> <ul> <li>Kaupunginvaltuutettu, vaikuttamisen asiantuntija</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Toni Pakarinen</strong></p> <ul> <li>Johtava neuvonantaja, VTM &amp; KTM</li> <li>Kokoomus</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Tua Tapper</strong></p> <ul> <li>Terveystieteiden maisteri</li> <li>Vasemmistoliitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Tuomas Harju</strong></p> <ul> <li>Kaupunkitutkija, yrittäjä</li> <li>Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Tuuli Kousa</strong></p> <ul> <li>Yrittäjä, juristi</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Tuulikki Tepora</strong></p> <ul> <li>KM, luokanopettaja</li> <li>Suomen Kristillisdemokraatit (KD)</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Veli Liikanen</strong></p> <ul> <li>Yhteiskuntasuhdejohtaja, biologi</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> <div class="card"> <p><strong>Ville Aarnio</strong></p> <ul> <li>Talousvihreä filosofi</li> <li>Vihreä liitto</li> </ul> </div> </div> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Lopetetaan jalankulkijoiden sakkokierrokset – kohtuullisuutta rakennustyömaiden kiertoreitteihin</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/lopetetaan-jalankulkijoiden-sakkokierrokset-kohtuullisuutta-rakennustyomaiden-kiertoreitteihin/"/>

<updated>2025-03-26T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/lopetetaan-jalankulkijoiden-sakkokierrokset-kohtuullisuutta-rakennustyomaiden-kiertoreitteihin/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Kaupungin lukuisilla rakennustyömailla jalankulkijat tuntuvat olevan varteenotettavan liikkumismuodon sijaan lähinnä häiriötekijä. Liian usein tilapäisissä liikennejärjestelyissä tämä liikenteen kaikista haavoittuvin ryhmä joutuu kulkemaan pitkiä, huonosti merkittyjä tai jopa vaarallisia kiertoreittejä.</p> <p>On kestämätöntä, että jalankulkureitit saatetaan tietyömaan verukkeella sulkea vaikka vuodeksi ja ohjata jalankulkijat monin verroin pidemmälle sakkokierrokselle. Omassa kotikaupunginosassani Oulunkylässä on viime vuosina nähty rakennustyömaiden takia pahimmillaan lähes kilometrin mittaisia kiertoreittejä, jotka voivat tehdä iäkkäiden ja liikuntavammaisten liikkumisen jopa mahdottomaksi.</p> <p>Karu todellisuus kuitenkin on se, että harva jalankulkija suostuu lähtemään pitkälle ja epämääräiselle kiertoreitille. Vanhaan reittiin tottuneet ihmiset oikaisevat vaikka auto- tai ratikkakiskojen ylitse tai jopa rakennustyömaan halki, mikä voi olla jopa hengenvaarallista. Jalankulkijat tulee huomioida paremmin väliaikaisissa liikennejärjestelyissä. Kiertoreitit tulee suunnitella selkeiksi, esteettömiksi ja mahdollisimman lyhyiksi, sillä kaupungissa jokainen meistä on jalankulkija.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Koulumatkojen turvallisuutta on parannettava - ehdokas, allekirjoita teesimme!</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulumatkojen-turvallisuutta-on-parannettava-ehdokas-allekirjoita-teesimme/"/>

<updated>2025-03-25T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/koulumatkojen-turvallisuutta-on-parannettava-ehdokas-allekirjoita-teesimme/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Haluamme Helsingin, jossa lapset voivat turvallisin mielin kulkea kouluun kävellen tai pyöräillen. Matkat kävellen ja pyöräillen ovat tärkeitä niin arkiliikunnan kuin lasten sosiaalisten suhteidenkin kannalta.</p> <p>Monien kouluteiden varsilla on kuitenkin vaaralliseksi koettuja ylityspaikkoja sekä jalkakäytäviä, joiden vieressä ajetaan lujaa. Liikenneturvan valtakunnallinen selvitys osoittaa hälyttävästi, että <a href="https://www.liikenneturva.fi/ajankohtaista/koulujen-lahisuojatietkaan-eivat-saa-suomalaisia-ajamaan-rajoitusten-mukaan/">80 % autoilijoista ajaa ylinopeutta koulujen lähistöllä sijaitseville suojateille (Liikenneturva)</a>. Ei ihme, että tilanne huolestuttaa monia vanhempia erityisesti vilkasliikenteisten katujen lähistöllä.</p> <p>Helsingin jalankulkijat ry vetoaa, että koulumatkojen turvallisuuden parantaminen otetaan tulevan valtuustokauden kaupunkistrategiaan. Turvallisuuden parantamiseksi on kuultava perheitä ja lapsia. Kaupunki, jossa lapsilla on hyvä ja turvallista liikkua itsenäisesti, on myös aikuisille vetovoimainen.</p> <p>Konkreettiset toimenpiteet, joita koulujen ympäristöön tarvitaan (valikoiden kohteen mukaan):</p> <h2>1. Koulukatuihin mallia Pariisista</h2> <p>Pariisissa on hiljattain muutettu jo kahdensadan koulun lähikatu kävelykaduksi. Tavoitteena on tehdä sata koulukatua lisää lähivuosina. Syy muutokseen on ollut halu lisätä lasten koulumatkojen turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä luoda koululaisille mukavia oleskelupaikkoja, joissa voi viettää aikaa koulun jälkeen.</p> <p>Kävelykaduilla koulujen ympärillä on monia muitakin hyötyjä. Ne vähentävät koulualueen melua ja ilmansaasteita sekä voivat lisätä koulumatkojen taittamista kävellen ja pyöräillen.</p> <h2>2. Toteutuvat ajonopeudet koulujen lähikortteleissa matalammiksi hidasteilla ja kaistojen kavennuksilla</h2> <p>Liikenneturvan selvitys osoittaa, että pelkkä nopeusrajoituskyltti ei aina riitä. Tarvitaan myös rakenteellisia ratkaisuja, kuten hidasteita ja kavennuksia, jotta tilannenopeudet todella pysyvät turvallisina. Risteyskohtien turvallisuutta lisätään esimerkiksi leventämällä jalkakäytävää suojatien kohdalla.</p> <p>(Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.)</p> <figure> <figcaption>Tukholmassa koulun edustalla kaksikaistainen katu, joka muuttuu suojatien kohdalla yksikaistaiseksi.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kuntavaaliteesi-2025/yksikaistainen-suojatie-crop.jpg" alt="Valokuva. Talvinen maisema suojatiestä, taustalla näkyy vaaleankeltainen koulurakennus." /> </figure> <h2>3. Eroon giljotiini-ilmiöstä</h2> <p>Lasten koulumatkojen turvallisuutta on syytä parantaa myös karsimalla sellaisia useamman ajokaistan risteyksiä, joissa niin kutsuttu giljotiini-ilmiö on mahdollinen.</p> <h2>Osoita sitoumuksesi turvallisempiin koulukatuihin</h2> <p>Ehdokas - <a href="https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfciIjqeKq1V-d_R7MROkNuF3L56XX2LCmfCRJThrTjZjBrUA/viewform">voit allekirjoittaa Helsingin jalankulkijoiden kuntavaaliteesin 24.3.-30.3.2025</a>. Julkaisemme allekirjoittaneiden nimet ennen ennakkoäänestyksen alkua.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Suojateiden kapeat keskisaarekkeet tuntuvat epämukavilta</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/suojateiden-kapeat-keskisaarekkeet-tuntuvat-epamukavilta/"/>

<updated>2025-02-28T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/suojateiden-kapeat-keskisaarekkeet-tuntuvat-epamukavilta/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Kävelijä on liikenteessä paljas. Meillä ei ole ympärillämme teräskuorta, ei tuhannen kilon painoarvoa eikä törmäystilanteessa aktivoituvaa turvatyynyä.</p> <p>Tämä paljauden tunne tulee erityisen selväksi, kun liikenneympäristö asettaa kävelijän tilanteeseen, jossa aivan vierestä, vain senttien päästä mylvii ohi moottorien ja teräksen voima.</p> <p>Astun ratikasta pois Kaisaniemenkadun pysäkillä. Ehdin ensimmäisistä valoista vihreillä, mutta toiset näyttävät punaista. Jään odottamaan kapealle keskisaarekkeelle. Suuret bussit jylistävät varpaiden vierestä, selän takana ratikka jatkaa matkaansa. Seisakkeella jalankulkijoiden joukko seisoo tiiviinä joukkona vieri vieressä.</p> <figure class="right figure-in-post"> <figcaption>Kapea saareke.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/suojateiden-kapeat-keskisaarekkeet-tuntuvat-epamukavilta/seisake.jpg" alt="Kuvattu alaviistoon ja kolmen ihmisen jalat näkyvät kapealla saarekkeella. Saarekkeen toiselta puolelta huristaa ratikka ja toiselta auto." /> </figure> <p>Kapeat seisakkeet aiheuttavat minussa epämielyttävää mahanpohjatunnetta, erityisesti kun liikkuu lapsen tai lastenvaunujen kanssa. Ehkä siinä on jotain alkukantaista. Kuin mammutti- tai norsulauma rynnisi kummaltakin puolelta ohi, ja siinä puristuksissa keskellä sitä vain täytyy odottaa paikallaan.</p> <p>Minulle tulee mieleen monta tällaista paikkaa: Apollonkadun ratikkapysäkki Runeberginkadulla, Mannerheimintien Oopperan risteys, Kauppatorin ja Havis Amandan välinen risteys.</p> <h2>Tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja</h2> <p>Mitä tälle sitten voisi tehdä? Jakaa katutilaa oikeudenmukaisemmin ja suunnitella suojatiet paremmin turvaamaan kävelyn viihtyisyys, turvallisuus ja esteettömyys.</p> <p>Puhtaana miniminä tulee pitää sitä, että keskisaarekkeella mahtuu hyvin odottamaan vuoroaan myös sähköpyörätuolin tai tuplarattaiden kanssa - niin, että myös rattaiden työntäjä mahtuu saarekkeen suojiin.</p> <p>Tiedämme kävelyn mittavat terveyshyödyt. Jos ja kun Helsingissä halutaan saada enemmän ihmisiä liikkumaan omilla lihaksillaan, tulee kävelyn tuntua kaikkialla helpolta ja huolettomalta, ei norsulauman keskelle jäämiseltä.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Olen kaupunkilainen, siis kävelen</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/olen-kaupunkilainen-siis-kavelen/"/>

<updated>2025-01-25T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/olen-kaupunkilainen-siis-kavelen/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Jalankulkijana oleminen on osa jokaisen matkaa riippumatta siitä, millä on liikkeellä. Ehkäpä juuri sen vuoksi monikaan ei saata pitää itseään &quot;kävelijänä&quot; tai &quot;jalankulkijana&quot;. Ne ovat lähinnä asioita, joita luetaan uutisotsikoista:</p> <blockquote> <p>&quot;Jalankulkija kulki suojatien yli kuulokkeet korvillaan.&quot;</p> </blockquote> <p>Sillä hetkellä joku saattaa miettiä, että &quot;Hei, tuo voisin olla minä.&quot;</p> <h2>Kävelyn tuskastuttava tavallisuus</h2> <p>Tunnustan, että tunnen oloni välillä pikkumaiseksi, kun mietin kävellessäni</p> <ul> <li>&quot;Miksi tämä auto on pysäköinyt osittain jalkakäytävälle?&quot;</li> <li>&quot;Eikö tässä kohtaa jalkakäytävä voisi olla leveämpi?&quot;</li> <li>&quot;Nyt tämä työmaa aiheuttaa kyllä pitkän kierroksen johonkin ihan muuhun suuntaan.&quot;</li> <li>&quot;Miksi minun täytyy painaa tätä liikennevalonappia?&quot;</li> <li>&quot;Eikö täällä voisi jotain muuta kuin asfalttia?&quot;</li> </ul> <p>Muistan kuinka yhdistyksen perustamisen jälkeen juttelin erään <a href="https://hepo.fi/">Helsingin seudun pyöräilijöiden (Hepo)</a> edustajan kanssa ja hän totesi: &quot;Teitä ei onneksi tulla luulemaan urheilujärjestöksi.&quot; Pyöräilyn edistämistä luullaan helposti vain himopyöräilijöiden edunvalvonnaksi, vaikka kyse on jokaisen kaupunkilaisen mahdollisuudesta pyöräillä - ja tätä Hepo ajaa.</p> <p>Tällä on kuitenkin varjopuolensa. Huomaan sen, kun juttelen asiasta jonkun kanssa, jolle edellä mainitut asiat eivät huuda epäreiluutta. Ehkä kävely on vain niin tavallista, että sitä ei tule ajatelleeksi niin. Ehkä asiat ovat vain aina olleet näin.</p> <h2>Asiat eivät ole aina olleet näin</h2> <p>Peter D. Norton kirjoittaa kirjassaan <a href="https://www.finna.fi/Record/abo.9913190883405972?sid=4904392938">Fighting traffic (finna.fi)</a> muutoksesta, jonka autot toivat. Kaupunkilaiset olivat suutuksissaan autoista, jotka tulivat kaupunkeihin ja lapsia alkoi kuolla kaduilla autoilijoiden törmäyksiin. Katua ei enää voinutkaan ylittää mistä kohtaa vain.</p> <p>Tästä kuitenkin alkoi monen vuoden lobbaaminen sen edestä, että kaupunkitila jaettaisiin uudelleen. Vuosien jälkeen autoilijat eivät enää olleetkaan syypäitä katujen vaarallisuuteen. Niitä olivatkin vanhemmat, jotka päästivät lapsensa autojen tielle.</p> <p>Mistä vain kohtaa katua ylittävät jalankulkijat eivät olleet enää omat oikeutensa tuntevia kaupunkilaisia, vaan naurettavia &quot;jaywalkereita&quot;, joita verrattiin pelleihin. (<a href="https://www.vox.com/2015/1/15/7551873/jaywalking-history">Siis autolobbarit oikeasti palkkasivat pellejä, joiden piti tulla autojen töytäisemiksi, jotta ihmiset nauraisivat heille (englanniksi, vox.com).</a>)</p> <p>Taru Niskanen on tutkinut Helsingissä, miten kävelyolosuhteet ovat muuttuneet rautatieaseman ympäristössä vuosien saatossa.</p> <figure><figcaption> <p>Punaisella merkityt alueet ovat sellaisia, joilla jalankulkija on voinut kulkea. <a href="https://politiikasta.fi/kaveltava-kaupunki-poliittisena-kysymyksena-helsingin-rautatieaseman-muuttuva-kavely-ymparisto/">Niskasen kirjoitus pidempänä Politiikasta-verkkolehdessä.</a></p> </figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/olen-kaupunkilainen-siis-kavelen/Niskanen_Kaavio_jalankulkualueet.jpg" alt="Piirroskuva Helsingin rautatieaseman kävely-ympäristöstä." aria-details="desc-001" /></figure> <details id="desc-001"> <summary>Kuvaselostus.</summary> <p>Vuosien 1872-2020 aikana tapahtunut kehitys rautatieasemalla. Aluksi lähes koko rautatieaseman alue on jalankulkija-aluetta. Vuonna 1924 eteenpäin jalanulkualueet vähentyvät huomattavasti aseman ympäristössä ja saavuttavat surkeimman tilansa vuonna 1970. Vuonna 1990 kehitys näyttää kääntyvän ja jalankulkualuetta tulee lisää, mutta edes vuonna 2020 ei päästä samaan tasoon kuin alussa.</p> </details> <p>Historian valossa nähdään, että nykyinen kaupunkitila on pitkän ajan tulos. Pieneltä vaikuttavat harmistukset ovatkin osa laajempaa jatkumoa. Tarvitaan vain se hetki, kun asian huomaa. Sen jälkeen sitä ei voi olla huomaamatta.</p> <p>Tarvitaan myös se hetki, kun ymmärtää voivansa vaikuttaa siihen miten asiat ovat.</p> <h2>Ajat muuttuvat - kun niitä muutetaan</h2> <p>Kaupunkilaisella on oikeus kulkea kaupungissaan jalankulkijana. Yli puolet helsinkiläisistä valitsee niin, sillä he eivät omista autoa. Silti tämä ei ole näkynyt pitkään aikaan kaupungin suunnittelussa, kun <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/autoteiden-ylivalta/">lähes 63 % kantakaupungin katutilasta on varattu autoille</a>.</p> <p>Nyt on kuitenkin hyvä aika olla jalankulkija. Ympäri maailmaa tehdään kävely-ympäristöä parantavaa työtä, josta kirjoitamme kävelykeskustavisiossamme: <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/keskusta-jonne-tekee-mieli-jaada/">Keskusta, jonne tekee mieli jäädä</a>.</p> <p>Tätä työtä on tehty myös Helsingissä: Vastikään kunnostettu <a href="https://yle.fi/a/74-20107972">Töölönlahdenpuisto on ollut jymymenestys (yle.fi)</a>. Ensi kesänä <a href="https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen/suunnitelmat-ja-rakennushankkeet/kallion-kesakadut">Kalliossa tulee olemaan useita kesäkatuja (hel.fi)</a> ja <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/esplanadien-kesakatukokeilun-ensimmaiset-tulokset/">yli puolet vastajista olisi halunnut Esplanadien kesäkatukokeilusta pysyvän</a>. Kaiken kruunuksi osana ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa päätettiin, että <a href="https://www.hel.fi/fi/uutiset/helsinkiin-esitetaan-viihtyisampaa-kavelykeskustaa-ja-joukkoliikenteen-parannuksia">Kaivokadusta tulee joukkoliikennekatu (hel.fi)</a>.</p> <p>Nämä muutokset osoittavat, että nyt on tosiaan hyvä aika tulla mukaan jalankulkijoiden edunvalvontaan. Työ ei kuitenkaan ole loppumassa.</p> <h2>Vaadi tilaa, turvallisuutta ja viihtyisyyttä - kävele</h2> <p>Tehdyt muutokset saattavat pahimmillaan olla väliaikaisia. Seuraavat kuntavaalit voivat muuttaa asetelman hyvin erilaiseksi. Ota selvää, ketkä edistävät kaupunkilaisen oikeutta kulkea jalan. Kysy, mitä asioita he ovat edistäneet aiemmin ja miten he aikovat ajaa jalankulkijoiden etua tulevaisuudessa?</p> <p>Tehdyt muutokset eivät myöskään ole tarpeeksi. Sekä Helsingin <a href="https://paatokset.hel.fi/sites/default/files/pdf-minutes/Vanhusneuvoston%20lausunto%20ydinkeskustan%20liikennesuunnitelma.pdf">vammaisneuvosto (PDF)</a> että <a href="https://paatokset.hel.fi/sites/default/files/pdf-minutes/Vanhusneuvoston%20lausunto%20ydinkeskustan%20liikennesuunnitelma.pdf">vanhusneuvosto (PDF)</a> haluavat kävelyn pääreitistön, jota ylläpidetään korkealla tasolla myös talvella. Monelle vammaiselle ja vanhukselle <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/on-talvikunnossapitoa-ja-sitten-talvikunnossapitoa/">riittämätön talvikunnossapito on liikkumisen este</a>. Vastaavasti <a href="https://yle.fi/uutiset/lyhyesti/74-20103573">turvattomat koulumatkat (yle.fi)</a> estävät lasten ja nuorten liikkumista.</p> <p>Moni kaupunkilainen sanoisi kävelensä enemmän, jos <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/viihtyisat-ja-turvalliset-kadut-kannustavat-liikkumaan/">kävely-ympäristö olisi viihtyisämpi</a>. Töölönlahdenpuistosta ja Esplanadien kokeilusta oppineina voimme tehdä kaupungista viihtyisämmän ja vehreämmän. Kaupungin vehreys lisää myös hyvinvointia ja tuo suojaa kuumiin kesiin.</p> <p>Seuraavalla valtuustokaudella pitää tehdä rohkeita päätöksiä jalankulkijoiden tilan, turvallisuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi.</p> <p>Älä siis epäröi ajaa parannuksia omaan kävely-ympäristöösi, vaan vaadi niitä.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Talvikunnossapidon korjauspaketti</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/talvikunnossapidon-korjauspaketti/"/>

<updated>2025-01-20T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/talvikunnossapidon-korjauspaketti/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Helsingin jalankulkijat ehdottaa viittä toimenpidettä, joilla talvikunnossapito saadaan vastaamaan paremmin helsinkiläisten liikkumistottumuksia.</p> <p>Kävely on Helsingissä yleisin matkojen kulkutapa. Kävellen taitetaan koko kaupungissa 44 % matkoista. Kantakaupungissa osuus on 53 % ja esikaupunkialueella 39 %; esikaupunkialueellakin kävely on yleisin tapa tehdä matka (<a href="https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-09-24.pdf">Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2023 (hel.fi)</a>).</p> <p>Helsingin jalankulkijat ry ehdottaa viittä toimenpidettä talvikunnossapidon parantamiseksi. Erityistä huolta kannamme talvikunnossapidon osalta lasten, ikääntyneiden, apuvälineitä käyttävien sekä muiden pysyvästi tai tilapäisesti ei niin ketterästi liikkuvien oikeuksista liikkua myös lumisella ja liukkaalla säällä.</p> <p>Helsingissä talvikunnossapidon vastuita on jaettu kaupunginosan mukaan joko kiinteistön tai kaupungin (tai sen kilpailuttaman toimijan) vastuulle. Kantakaupungissa kiinteistön vastuulle kuuluu sen kohdalla olevien jalkakäytävien auraus ja hiekoitus. Muilla alueilla kaupunki (tai sen kilpailuttama toimija) vastaa jalkakäytävien aurauksesta ja hiekoituksesta.</p> <p>Talvikunnossapidolla tarkoitetaan tässä yhteydessä niin lumen auraamista kuin liukkauden torjumista.</p> <h2>Viisi ratkaisua</h2> <h3>1. Suojatielle pitää päästä joka säällä</h3> <p>Aurauskalusto auraa autotiet useimmiten niin, että lumet kinostuvat suojatien eteen, mikä heikentää huomattavasti jalankulkijoiden liikkumista ja kaupungin esteettömyyttä. Lumen puhdistaminen kaduilta ei yksin auta, jos risteyksistä ei pääse liikkumaan. Erityisen vaikea tilanne on lastenvaunujen, rollaattorin tai muiden apuvälineiden kanssa liikkuville. Ratkaisuna tähän kirjataan selkeästi jalkakäytävän kunnossapidosta vastaavan tahon velvoitteisiin puhdistaa kiinteistön edustalla olevien suojateiden edusta 1,5 metrin leveydeltä.</p> <h3>2. Jalkakäytävien talvikunnossapitoon kriteeristö, jota valvotaan</h3> <p>Kaupungin tulee valvoa riittävällä tavalla, että talvikunnossapidon laatutaso jalkakäytävillä toteutuu niin kantakaupungissa kuin muilla alueilla. Nykyisin huonosta kunnossapidosta huomauttaminen on kaupunkilaisten vastuulla. Palautteen antaminen ei kuitenkaan ole kovin yksinkertaista, sillä se tulisi ensisijaisesti antaa kiinteistön omistajalle.</p> <p>Kaupungin tulee laatia jalkakäytävien talvikunnossapitoon selkeät kriteerit, toteuttaa talvikunnossapidon pistotarkastuksia ja antaa tarpeen tullen huomautuksia ja sanktioita huonosta talvikunnossapidosta. Vastaavasti myös positiivisia esimerkkejä voi nostaa esiin jakamalla esimerkiksi paras talvikunnossapito -palkintoa. Myös kantakaupungin kiinteistöt, jotka ovat kaupungin omia (esimerkiksi puistot ja päiväkodit) tulee hoitaa kuntoon ripeästi. Huonosti hoidetusta jalkakäytävästä palautteen antamisen tulee olla helppoa.</p> <h3>3. Tehostetut väylät ovat hyviä, mutta aurausta tulee priorisoida myös kohteiden perusteella</h3> <p>On hienoa, että tehostetun talvihoidon pyöräreittien yhteydessä hoidetaan tehostetusti myös kävelyn reittejä. Tärkeät jalankulun reitit eivät kuitenkaan aina ole pääväyliä. Jalankulun reittien aurauksen priorisointia tulisi miettiä kohteen mukaan.</p> <p>Esimerkiksi päiväkotien ja neuvoloiden edustoille kuljetetaan lapsia lastenvaunuilla joka päivä. Näiden edustat ja niille johtavat keskeiset reitit (esimerkiksi lähimmän joukkoliikennepysäkin ja neuvolan väli) tulisi siirtää talvikunnossapidon ylimpään luokkaan. Myös keskeisimpien joukkoliikennepysäkkien ympäristöjä tulisi priorisoida.</p> <h3>4. Lumikasoille tilaa jo ennakoiden, jotta talvi ei pääse yllättämään</h3> <p>Kantakaupungin tiiviille kaduille tulisi jo ennakoiden varata tilaa aurauslumelle, jotta kaikkien liikennemuotojen väylät on helpompi pitää kuljettavina. Kultakin kadulta, jossa on katupysäköintiä, tulisi varata kadun pituudesta riippuen muutama parkkipaikka lumen säilytystä varten marraskuun ja maaliskuun väliseksi ajaksi. Näin lumelle olisi valmiina säilytystilaa heti, kun tilaa tarvitaan. Tämä vähentäisi myös tarvetta kuljettaa lunta kuorma-autoilla kauempana sijaitseville lumen vastaanottopaikoille, mikä laskisi päästöjä ja lisäisi kaupungin viihtyisyyttä raskaan liikenteen vähentyessä.</p> <h3>5. Kävelykeskustasta liukastumisvapaa vyöhyke</h3> <p>Aleksanterinkadulle lisättiin 2000-luvun alun remontin yhteydessä katulämmitys. Sen ansiosta vaikeinakin jää- ja loskakelin päivinä Aleksanterinkatu pysyy käveltävässä kunnossa. Kaivokadun tulevan remontin yhteydessä on syytä lisätä Rautatieaseman edustalle ja sitä ympäröiville vilkkaille kävelyalueille katulämmitys. Näin koko maan vilkkaimmin kävelty alue pysyy hyvässä kävelykunnossa säällä kuin säällä. Tämä lisää keskustan vetovoimaa myös talvella, kun ydinkeskustaan saapuvat tietävät, että siellä on mahdollista liikkua ilman liukastumisen vaaraa.</p> <h2>Helsingin jalankulkijat</h2> <p>Helsingin jalankulkijat ry on vuonna 2023 perustettu yhdistys, joka edistää jalankulkua liikkumismuotona sekä toimii jalankulkijoiden edunvalvojana Helsingissä.</p> <p>Lue lisää <a href="https://jalankulkijat.fi/">etusivuiltamme</a> ja <a href="https://jalankulkijat.yhdistysavain.fi/">liity jäseneksi (Yhdistysavain)</a>!</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Miten kävely eroaa muista liikennemuodoista?</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/miten-kavely-eroaa-muista-liikennemuodoista/"/>

<updated>2024-12-20T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/miten-kavely-eroaa-muista-liikennemuodoista/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Liikennesuunnittelussa suunnitellaan reittejä. Reitit piirtyvät kartalle ja reittioppaaseen: asuinkaduilta pääkaduille, lähiöistä keskustaan.</p> <p>Kulkupelillä liikkuessa merkittyjä teitä pitkin liikkuminen on edellytys. Ei autolla ajeta nurmikon poikki, ei kovin ketterästi polkupyörälläkään. Siispä esimerkiksi auton reitti kadun päästä päähän on kerta toisensa jälkeen sama.</p> <p>Kävely sen sijaan on orgaanisempi ja joustavampi tapa kulkea.</p> <p>Kävely on joskus suoraan kadulla etenemistä. Usein se on kuitenkin myös puiston tai sisäpihan kautta oikaisemista, piipahdusta välillä tutkimaan liikkeen ikkunaa tai kadun ylittämistä myös siitä kohdin missä ei varsinaista ylityspaikkaa ole (mikäli sen tulkitsee turvalliseksi).</p> <p>Tiiviissä kaupunkiympäristössä ja metroasemien läheisyydessä kävelijä yhdistää reittiinsä maanpäällisiä ja maanalaisia sisä- ja ulkoreittejä sään mukaan. Myös viheralueiden ja katujen rajat hämärtyvät kävellessä.</p> <p>Oikaiseminen sekä sään kannalta parhaan reitin pohdinta on oikeastaan aika iso osa kävelijän reitinmuodostamista, ainakin omassa kävelyssäni.</p> <p>Liikennesuunnittelun periaatteet nykyisellään eivät kaikin osin tunnista tätä ajattelutapaa. Siinä missä ajoneuvolla reittiä kulkiessa soitetaan tarkasti nuoteista, on kävely usein vapaampaa improvisointia.</p> <p>Tämä ajatus tuli mieleeni, kun kirjoitimme pian julkaistavia ajatuksia katujen talvikunnossapidosta. Onko siis kävelyn kannalta hyvä soveltaa samaa ajatusta kuin ajoneuvojen - eli että ensimmäisenä juuri tietyt pääreitit huolletaan? Vai pitäisikö kävelyä lähestyä eri tavoin: huolehtia liukkauden ja lumen poistosta ensimmäisenä tiettyjen kohteiden ympäristöstä - vaikkapa joukkoliikenteen pysäkkien, neuvoloiden, päiväkotien ja terveysasemien?</p> <p>Alueet ja kohteet voivat olla kävelyn kannalta olennaisempi tapa jäsentää liikenteen ajattelua kuin silkat reitit.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Kuulumisia vuosikokouksesta ja Kävelysymposium tiistaina 10.12.</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kuulumisia-vuosikokouksesta-ja-kavelysymposium-tiistaina-10-12/"/>

<updated>2024-12-06T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kuulumisia-vuosikokouksesta-ja-kavelysymposium-tiistaina-10-12/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><h2>1. Vuosikokous on taputeltu ja uusi hallitus valittu!</h2> <p>Hallituksen puheenjohtajana valittiin jatkamaan Hanna Hannus. Hallituksen jäseniksi valittiin Santeri Hiitola, Anni Lyytikäinen, Sami Määttä, David Pemberton, Johanna Vuorelma ja Christoffer Weckström. Hallituksen varajäseneksi valittiin Jan Frilander.</p> <p>Kokousta edeltänyt keskustelu liikenteessä normeista kävi vilkkaana. Kyseenalaistavan linssin läpi tarkasteltiin muun muassa sitä, miten lapsia oletetaan kuljetettavan autolla sekä miksi katupölytiedotuksissa kehotetaan jalankulkijoita välttämään vilkkaalla tiellä kulkemista (kun eivät kävelijät katupölyä aiheuta). Kiitos panelisteille sekä kaikille tilaisuuteen osallistuneille!</p> <h2>2. Kutsu Kävelysymposiumiin 10.12.</h2> <p>Kaikki jäsenemme ovat tervetulleita paikalle, ja osallistua voi etänä tai paikan päällä Kalasatamassa.</p> <p><a href="https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSeDe2-kAEjqDlCTROCUSslVkQQdwVGR0rjV_6oZIpmYqJiJWw/viewform">Ilmoittaudu tapahtumaan</a>. Ilmoittautuminen viimeistään perjantaina 6.12. Paikan päälle mahtuu 40 henkilöä ja etäyhteydellä loput.</p> <h3>Kävelysymposiumissa visioita ja konkretiaa</h3> <p><a href="https://www.poljin.fi/">Pyöräilykuntien verkosto</a> järjestää tiistaina 10.12. klo 9.00-12.00 seminaarin kävelyn edistämisestä kunnissa. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Helsingin jalankulkijat ry:n sekä Helsingin Kaupunkiympäristö -toimialan kanssa ja tiloissa.</p> <p>Kävelysymposium on tarkoitettu kävelyn edistämisestä ja kävely-ympäristön suunnittelusta sekä ylläpidosta vastaaville kaiken kokoisten kuntien edustajille sekä muille asiantuntijoille. Tilaisuudessa tuodaan myös terveiset kansainvälisestä Walk21 -konferenssista Lissabonista.</p> <p><strong>Paikka</strong>: Helsinki KYMP-talo (Työpajankatu 8, kokoushuone Kampela)</p> <h3>Ohjelma</h3> <h4>Klo 9.00–10.30 Teema 1: Miksi kävely ansaitsee oman visionsa?</h4> <ul> <li> <p>Tilaisuuden avaus &amp; Käveltävän Helsingin visio 2030<br /> Henna Kluge, Helsingin kaupunki</p> </li> <li> <p>Liikkumisympäristö ja sen kartoitusmenetelmät kävelyn tukena<br /> Elias Willberg, Helsingin yliopisto</p> </li> <li> <p>Eurooppalaiset askelmerkit kävelyn edistämiseen<br /> Virpi Ansio, Traficom</p> </li> <li> <p>Kävelijän matka keppikerjäläisestä kuninkaaksi<br /> Jani Päivänen, Sweco Oy</p> </li> <li> <p>Nostoja Walk21 -konferenssista<br /> Martti Tulenheimo, Pyöräilykuntien verkosto</p> </li> <li> <p>Helsingin rautatieaseman muuttuva kävely-ympäristö, suunniteltua vai sattumaa?<br /> Taru Niskanen, Aalto-yliopisto</p> </li> <li> <p>Keskusta, jonne tekee mieli jäädä<br /> Helsingin jalankulkijat ry:n Kävelykeskustavisio 2027 ja 2035 Hanna Hannus, Helsingin jalankulkijat ry</p> </li> </ul> <p><strong>10.30-10.45 Tauko</strong></p> <h4>10.45-12.00 Teema 2: Mitkä ovat työkalut, joilla visio toteutetaan?</h4> <ul> <li> <p>Keinoja nostaa kävelijä katujen tärkeimmäksi kulkijaksi<br /> Katja Seimelä, Tampereen kaupunki</p> </li> <li> <p>Uusi kävelyn suunnittelun katutilaohje<br /> Henna Kluge, Helsingin kaupunki</p> </li> <li> <p>Terveyden tasa-arvohaasteet käveltävyydessä ja sen kehityshankkeissa<br /> David Pemberton, Helsingin jalankulkijat ry</p> </li> <li> <p>Ikääntymisen vaikutukset Pohjolassa - omatoiminen liikkuminen talvella ja elämänlaatu<br /> Virpi Ansio, Traficom</p> </li> <li> <p>Rahat tai henki - kunnossapito on kansanterveyden kohtalonkysymys<br /> Timo Perälä, Navico Oy</p> </li> </ul> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Miten kaupunki lisää liikenneturvallisuutta?</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/miten-kaupunki-lisaa-liikenneturvallisuutta/"/>

<updated>2024-11-28T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/miten-kaupunki-lisaa-liikenneturvallisuutta/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Helsingin kaupunki julkaisi selvityksen <a href="https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/aineistot/aineistoja-16-24.pdf">Mellunkylän liikenneturvallisuudesta (2024, PDF)</a>, jossa kerrotaan, kuinka Mellunkylässä liikenneonnettomuuksien määrä on kasvanut 45 % vuosina 2018–2022 verrattuna vastavaan ajanjaksoon vuosina 2013–2017. Tämä on sinänsä hälyttävää, kun Helsingissä liikenneonnettomuuksien määrä on ollut laskeva.</p> <h2>Jalankulkijaonnettomuudet ovat vähentyneet</h2> <p>Vuosina 2013–2017 jalankulkijoita loukkaantui tai kuoli 17, kun taas vuosina 2018–2022 näiden määrä oli 14. Onnettomuuksien määrän vähentyminen on hyvä, mutta tavoitteena on edelleen, että liikenteessä ylipäänsä loukkaantuu nolla ihmistä. Polkupyöräonnettomuuksien määrät ovat toisaalta kasvaneet paljon. Vastaavina vuosina tapauksia oli 9 ja 17 eli miltei kaksinkertainen määrä.</p> <h2>Mitä keinoja kaupunki tunnistaa liikenneturvallisuuden lisäämiseksi?</h2> <p>Kävin läpi millaisia keinoja kaupunki aikoo käyttää liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. Nämä ovat hyödyllisiä keinoja muissakin paikoissa ja työkalupakissa on hyvä olla ehdotuksia valmiina, kun liikenneturvallisuudesta puhutaan. Olennaisimpia keinoja, joita toimenpiteissä nostetaan esille ovat</p> <ul> <li>nopeusrajoituksen alentaminen</li> <li>korotettu liittymä</li> <li>korotettu suojatie</li> <li>keskisaareke</li> <li>tyynyhidasteet</li> <li>kääntymiskaistan poisto</li> <li>kiertoliittymä</li> <li>kaistojen vähentäminen.</li> </ul> <h2>Ratkaisut lisäävät kaikkien liikkumismuotojen turvallisuutta</h2> <p>Listaa katsomalla saattaa vetää johtopäätöksen, että autoilijaa jollain tavalla rankaistaan. Näinhän ei ole. On tärkeä muistaa, että vakavimmat onnettomuudet sattuvat, kun suuri massa ja suuri vauhti yhdistyvät.</p> <p>Ajoneuvon massaan voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. Liikkuuko esimerkiksi yksityisautolla vai pyörällä? Kaupunki ei puutu suoraan tähän valintaan. Vauhtiin taas vaikutetaan kaikista selvimmin teiden ja katujen suunnittelussa - ja vauhtiinhan kannattaa vaikuttaa:</p> <blockquote> Törmäysnopeudella 30 km/h reilu puolet jalankulkijoiden vammoista on lieviä, kun taas 50 km/h törmäysnopeudella noin kolme neljännestä vammoista on vakavia. <p><cite><a href="https://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/Liikennesuunnittelu/Liikenneturvallisuus/nopeusrajoitus_raportti_2012.pdf">Selvitys nopeusrajoitusten tarkistamisen vaikutuksista (2012, PDF)</a>.</cite></p> </blockquote> <p>Tämän vuoksi monet ratkaisuista liittyvät siihen, miten eri tilanteissa autojen nopeuksia saataisiin laskettua:</p> <ul> <li>nopeusrajoituksen alentaminen</li> <li>korotettu liittymä</li> <li>korotettu suojatie</li> <li>tyynyhidasteet</li> <li>kiertoliittymä.</li> </ul> <p>Toinen olennainen tapa suojata jalankulkijaa on lyhentää reittiä, joka kuljetaan tien yli suojatien kohdalla:</p> <ul> <li>kääntymiskaistan poisto</li> <li>kaistojen vähentäminen ylipäänsä.</li> </ul> <h2>Keinot ovat ajankohtaisia</h2> <p>Keinot ovat erityisen ajankohtaisia, kun <a href="https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857083.html">Mechelininkadun alueen asukkaat haluavat kaupungin puuttuvan huonoon liikenneturvallisuuteen (Helsingin Sanomat)</a>. Puheenjohtajamme Hanna Hannus kirjoitti myös <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010847591.html">mielipidekirjoituksen liikenneturvallisuuden parantamisesta (Helsingin Sanomat)</a>.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Paneelikeskustelu ja vuosikokous maanantaina 2.12. Töölön kirjastossa klo 17</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokous-2024/"/>

<updated>2024-10-30T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokous-2024/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Tervetuloa Helsingin jalankulkijoiden vuosikokoukseen! Ennen vuosikokousta järjestetään paneelikeskustelu, jossa keskustellaan liikkumisesta ja siihen liittyvistä sosiaalisista normeista.</p> <div class="card"> <h2>Ohjelma</h2> <p>Päivitys 1.12.2024: Muutoksia panelisteihin.</p> <p>Klo 17-18 paneelikeskustelu &quot;Liikkumisen sosiaaliset normit ja miten niitä muutetaan&quot;. Keskustelemassa ovat väitöskirjatutkija <strong>Veera Moll</strong>, toimittaja ja kirjailija <strong>Riikka Suominen</strong> sekä pyöräilyn edistäjä, Kestävän elämän kadut -ohjelmaa juontanut <strong>Martti Tulenheimo</strong>. Paneelin juontaa <strong>Johanna Vuorelma</strong>.</p> <p>Klo 18-19 Helsingin jalankulkijoiden vuosikokous 2024.</p> <p><strong>Ajankohta</strong>: Maanantaina 2. joulukuuta 2024 klo 17-19.</p> <p><strong>Paikka</strong>: Töölön kirjaston Tapahtumatila-salissa. Osoite: Topeliuksenkatu 6, 00250 Helsinki. <a href="https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Esteettomyys">Esteettömyystiedot Töölön kirjaston sivuilta otsikolla &quot;Esteettömyys&quot;</a>.</p> <p>Myös lapset ovat tervetulleita jalankulkijoiden tapahtumiin!</p> <h3>Liity jäseneksi maksutta</h3> <p>Voit liittyä yhdistyksen jäseneksi maksuttomasti vuoden 2024 loppuun asti. Jos liityt jäseneksi ennen vuosikokousta, olet äänivaltainen jäsen ja voit asettua myös ehdolle hallitukseen vuodelle 2025.</p> <p><a href="https://jalankulkijat.yhdistysavain.fi/">Liity jäseneksi (yhdistysavain.fi)</a>.</p> </div> <h2>Vuosikokous 2024</h2> <p>Vuosikokous alkaa samassa tilassa kello 18.00.</p> <p>Vuosikokouksessa käsitellään <a href="https://jalankulkijat.fi/saannot/">säännöissä</a> mainitut asiat. Jos olet jäsen, voit ehdottaa lisäyksiä asialistaan. Ilmoita niistä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle yhtä (1) viikkoa ennen vuosikokousta sähköpostiosoitteeseen <a href="mailto:helsinki.jalankulkijat@gmail.com">helsinki.jalankulkijat@gmail.com</a>.</p> <p><a href="https://forms.gle/PdW1uK6YETvZT1tL9">Ilmoittaudu kokoukseen (Google Forms)</a>.</p> <h3 id="asialista">Asialista</h3> <ol> <li>Kokouksen avaus.</li> <li> Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa ja todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. </li> <li>Hyväksytään kokouksen työjärjestys.</li> <li> Esitetään edellisen vuoden tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajan lausunto.<br /><p id="vuodet-2023-2024"><strong>Liitteet</strong>: <a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/toimintakertomus-2023/">Toimintakertomus 2023</a> ja <a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/toiminnantarkastus-2023/">toiminnantarkastajan lausunto</a>. Yhdistyksellä ei ollut pankkitiliä, joten tilinpäätöstä ei ole. </p> </li> <li> Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. </li> <li>Vahvistetaan jäsenmaksun, alennetun jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruus.<br /><p><strong>Esitys</strong>: Vuoden 2025 toimikauden aikana yhdistyksen varsinainen jäsenmaksu on 10 €, alennettu jäsenmaksu (oman määrittelyn mukaan) 5 € sekä kannatusjäsenmaksu 100 €.</p></li> <li>Vahvistetaan tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.<br /><p id="vuosi2024"><strong>Esitys</strong>: Vahvistetaan hallituksen hyväksymät <a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/toimintasuunnitelma-2025/">toimintasuunnitelma 2025</a> ja <a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/talousarvio-2025/">talousarvio 2025</a>.</p></li> <li>Valitaan hallituksen puheenjohtaja.</li> <li>Valitaan muut hallituksen jäsenet (4-6 kpl) sekä hallituksen varajäsenet (1-2 kpl).</li> <li> Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja. </li> <li>Muut asiat.</li> </ol> <div class="card"> <h3>Vuosikokouksen liitteet</h3> <ul> <li><a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/toimintakertomus-2023/">Liite 1: Toimintakertomus 2023</a></li> <li><a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/toiminnantarkastus-2023/">Liite 2: Toiminnantarkastajan lausunto</a></li> <li><a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/toimintasuunnitelma-2025/">Liite 3: Toimintasuunnitelma 2025</a></li> <li><a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/talousarvio-2025/">Liite 4: Talousarvio 2025</a></li> </ul> <p><a href="https://drive.google.com/drive/folders/1-aZr-3DY9_gbBk58WI_PF8QWZmM7xRh4?usp=sharing">Kaikki liitteet Drive-kansiossa (Docs ja PDF)</a>.</p> </div> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Viihtyisä kävely-ympäristö ja joukkoliikenne: BFF</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/viihtyisa-kavely-ymparisto-ja-joukkoliikenne-bff/"/>

<updated>2024-10-11T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/viihtyisa-kavely-ymparisto-ja-joukkoliikenne-bff/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Valtaosa joukkoliikenteen käyttäjistä kävelee pysäkille tai asemalle. Siksi joukkoliikenneorganisaationkin kannattaa olla kiinnostunut hyvistä kävely-yhteyksistä.</p> <h2>Kävely ja joukkoliikenne ovat täydellinen pari</h2> <p>Kävely on vähintään osa jokaista matkaa. Suurin osa tulee joukkoliikenteelle jalan. Joukkoliikenteen käyttäjä ottaakin päivässä 2000 askelta enemmän kuin autoilija. Helsingin parhaimmilla kävelyalueilla käytetään myös eniten joukkoliikennettä.</p> <h2>Hyvät kävelyolosuhteet parantavat matkaa</h2> <p>Norjalainen <a href="https://kollektivforum.toi.no/getfile.php/1344428-1487253059/Kollektivforum/2%20Public%20transport%20users%20are%20pedestrians%20-%20Helge%20Hillnh%C3%BCtter.pdf">Helge Hillnhütter havaitsi tutkimuksessaan (englanniksi, PDF)</a>, että joukkoliikenteen kokonaismatka-ajasta noin puolet kuluu kävellen ja puolet joukkoliikenteessä. Silti 70 % matkan muistoista liittyy kävelyyn ja vain 30 % joukkoliikennevälineeseen.</p> <p><a href="https://hslfi.azureedge.net/globalassets/hsl/tutkimukset/seutubarometri/seutubarometrin_2021_tulokset.pdf">Seutubarometrin (2021, PDF)</a> mukaan 81 % Helsingin seudun asukkaista on valmiita kävelemään pidemmän matkan, jos ympäristö on miellyttävä. Viihtyisä kävely-ympäristö helpottaa runkolinjojenkin käyttöä, sillä niiden muita bussilinjoja pidemmät pysäkkivälit edellyttävät usein lisäaskeleita.</p> <h2>Kävelyreittien kehittämisellä lipputuloja – ja luovuutta</h2> <p><a href="https://staticfiles.hsl.fi/globalassets/hsl/tutkimukset/muut-tutkimukset/kavely-ja-pyoraily-osana-joukkoliikennetta---liiketaloudellinen-vaikutusarviointi.pdf">Vuonna 2021 tehdyn selvityksen perusteella (HSL)</a> kävelyn olosuhteiden parantaminen viidellä prosentilla kasvattaisi lipputuloja Helsingin seudulla 8,5 miljoonaa eurolla vuodessa. Vaikutus olisi suurin asemien ympäristössä.</p> <p>Kävely ei vaadi laitteita tai jäsenyyksiä ja edistää silti terveyttä - kaupunkienkin. <a href="https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24749966/">Stanfordin yliopiston tutkijoiden mukaan (englanniksi)</a> 6–15 minuutin kävely lisää jopa luovuutta 60 % istumiseen verrattuna.</p> <h2>Lopuksi kokemusasiantuntijalta</h2> <p>Kävelyillä saan myös keskusteluyhteyden esiteini-ikäiseen tyttäreeni, jonka sanavarastosta otsikon BFF, eli <span lang="en">Best Friends Forever</span>, on. Kävelyllä on vaikutuksia alueiden elinvoimaan, minkä olen omakohtaisesti kokenut, jos kävelymme ovat vieneet kauppoihin. MOM kun kuulemma tulee sanoista <span lang="en">Made Of Money</span>.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Kävelykeskustavision esittely 30.9.</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kavelykeskustavision-esittely-30-9/"/>

<updated>2024-09-22T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kavelykeskustavision-esittely-30-9/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Tervetuloa ydinkeskustan kävelykierrokselle tutustumaan jalankulkijoiden kävelykeskustavisioon paikan päällä maanantaina 30.9. klo 16.30-17.30.</p> <p>Kierroksella kuullaan esittely Helsingin jalankulkijoiden kävelykeskustavisiosta ja tarkkaillaan, millaista on olla jalankulkija Suomen vilkkaimmin kävellyllä paikalla.</p> <p>Voit tutustua etukäteen yhdistyksen ajatuksiin lukemalla <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulkijat-esittavat-helsinkiin-laajaa-kavelykeskustaa-kavelykatuja-mannerheimintielle-ja-kamppiin/">tiedotteen</a> tai <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/keskusta-jonne-tekee-mieli-jaada/">&quot;Keskusta, jonne tekee mieli jäädä&quot; -vision</a>.</p> <p>Kierroksen tapaamispaikka on “kivimiesten” luona eli Rautatieaseman ulko-ovilla Kaivokadun puolella. Tilaisuus on kaikille avoin. Tapahtuman yhteyshenkilö on Sami Määttä. Voit olla yhteydessä häneen sähköpostitse <a href="mailto:jalankulkijat.viestinta@gmail.com">jalankulkijat.viestinta@gmail.com</a>.</p> <div class="card"> <h2>Tapahtuman tiedot</h2> <p><strong>Ajankohta</strong>: maanantaina 30.9. kello 16.30-17.30</p> <p><strong>Paikka</strong>: Helsingin rautatieaseman edessä Kaivokadun puolella, ”kivimiehillä”.</p> <p>Tapahtumaan ei ole erillistä ilmoittautumista.</p> </div> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Jalankulkijat esittävät Helsinkiin laajaa kävelykeskustaa: kävelykatuja Mannerheimintielle ja Kamppiin</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulkijat-esittavat-helsinkiin-laajaa-kavelykeskustaa-kavelykatuja-mannerheimintielle-ja-kamppiin/"/>

<updated>2024-09-17T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulkijat-esittavat-helsinkiin-laajaa-kavelykeskustaa-kavelykatuja-mannerheimintielle-ja-kamppiin/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Jalankulkijoiden yhdistyksen visio esittää ydinkeskustan, jonne tekee mieli jäädä. Ensi vaiheessa jalankulun viihtyisyyttä ja sujuvuutta kohennettaisiin Kaivokadun ohella Pohjois-Esplanadilla, Mannerheimintiellä ja Kampin kortteleissa. Myöhemmin tavoitteena on laaja, lähes koko ydinkeskustan kattava kävelykeskusta.</p> <figure> <figcaption>Havainnekuva käveltävämmästä ja viihtyisämmästä Annankadun ja Eerikinkadun risteyksestä.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/annankatu-visio-havainnekuva.jpg/" alt="Havainnekuva. Annankadun risteys, jossa on leikkipuisto, ja sileillä ja muotoonleikatuilla laatoilla päällystetty katu. Kadun keskellä ja reunoilla on korkeita vehreitä puita. Ihmisiä kävelemässä ristiin rastiin." /> </figure> <p>Helsingin keskustaan tarvitaan viihtyisä, houkutteleva ja laaja kävelykeskusta, toteaa Helsingin jalankulkijat ry. Yhdistys on työstänyt vision &quot;Keskusta, jonne tekee mieli jäädä&quot;, joka ehdottaa useita toimia jalankulun viihtyisyyden, sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi.</p> <p>Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan pöydällä on parhaillaan päätös Kaivokadun muuttamisesta joukkoliikennekaduksi. Tämä ehdotus saa Helsingin jalankulkijoilta kiitosta. Se jättää kuitenkin vielä monta keskustan keskeistä katua kävelykeskustan ulkopuolelle. Jalankulkijoiden visio onkin kansalaisjärjestön tuottama vaihtoehtosuunnitelma tälle päätökselle.</p> <p>Helsingin jalankulkijat on vuonna 2023 perustettu yhdistys, joka edistää jalankulkua liikkumismuotona ja toimii jalankulkijoiden edunvalvojana Helsingissä.</p> <h2>Ehdotuksia Pohjois-Esplanadille, Mannerheimintielle ja Kampin kortteleihin</h2> <p>Vision alkuvaiheessa kävelykeskustaa laajennetaan jo lähivuosina olemassa olevien kävelykatujen jatkoksi. Uusi kävelykatukorttelien alue sijoittuu Kampin seudulle, Kalevankadun kävelykatuosuuden jatkoksi Annan-, Eerikin-, ja Yrjönkaduille. Uusia kävelykatuosuuksia ehdotetaan niin ikään vilkkaasti kävellyille Pohjois-Esplanadille, Yliopistonkadulle ja Fabianinkadulle.</p> <p>Mannerheimintielle jalankulkijat ehdottavat ensi vaiheessa jalkakäytävien levennystä, ja seuraavana askeleena tien muuttamista joukkoliikennekaduksi eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöön. Muutos koskisi osuutta Erottajan ja Eteläisen Rautatiekadun välillä.</p> <p>Penkit, puistot, puut, kasvit ja leikkipaikat ovat tärkeä osa kaupungin ja kävelyn viihtyisyyttä, visio muistuttaa. Yhtenä erityisenä ryhmänä visiossa on huomioitu lapset kaupungissa kävelijöinä. Uutena ehdotuksena on leikkipuisto Rautatientorille nykyisen Mikonkadun paikalle.</p> <p>– Kun johonkin liikkumismuotoon panostetaan, sen suosiolla on tapana kasvaa. Kävelyyn panostaminen tuo sitä paitsi monenlaisia hyötyjä niin ihmisten terveyden, kaupungin viihtyisyyden ja elinvoiman kuin ilmastotavoitteisiin pääsemisen kannalta, sanoo Helsingin jalankulkijoiden puheenjohtaja <strong>Hanna Hannus</strong>.</p> <h2>Tarvitaan myös pitkän tähtäimen visio</h2> <p>Helsingin jalankulkijoiden visiossa vuonna 2035 koko Kampin, Senaatintorin, Esplanadien ja rautatieaseman rajaama alue on kävelykeskustaa. Puistoalueita on lisätty ja kävelyn viihtyisyyttä parannettu monin toimin.</p> <p>– Helsinki on toistaiseksi jäänyt jälkeen viihtyisän kävelykeskustan luomisessa, kun tilannetta verrataan muiden Pohjoismaiden pääkaupunkeihin. Esimerkiksi pohjoisessa Oslossa on hiljattain tehty merkittävästi enemmän tilaa kävelijöille ja parannettu jalankulun viihtyisyyttä. Tällainen Helsingin keskusta on myös mahdollinen, eikä se olisi mitenkään ensimmäinen laatuaan verrattuna moniin Euroopan pääkaupunkeihin, sanoo Helsingin jalankulkijoiden varapuheenjohtaja <strong>Sami Määttä</strong>.</p> <p>Tutustu visioon: <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/keskusta-jonne-tekee-mieli-jaada/">Keskusta, jonne tekee mieli jäädä</a>.</p> <div class="signature"> <p>Yhteystiedot ja haastattelupyynnöt:</p> <p>Hanna Hannus</p> <p>Puh. <a href="tel:0503072127">050 307 2127</a></p> <p><a href="mailto:jalankulkijat.helsinki@gmail.com">jalankulkijat.helsinki@gmail.com</a></p> </div> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Keskusta, jonne tekee mieli jäädä</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/keskusta-jonne-tekee-mieli-jaada/"/>

<updated>2024-08-02T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/keskusta-jonne-tekee-mieli-jaada/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Helsingin jalankulkijat ry:n kävelykeskustavisio 2027 ja 2035. <a href="https://jalankulkijat.fi/assets/files/kavelykeskustavisio/Keskusta,%20jonne%20tekee%20mieli%20j%C3%A4%C3%A4d%C3%A4.%20Helsingin%20jalankulkijat%20ry.pdf/" download="">Sivun sisältö PDF-muodossa (7,4 MB, ei saavutettava)</a>.</p> <blockquote> <p>&quot;Hyvä kaupunki on kuin hyvät juhlat - ihmiset jäävät sinne pidemmäksi aikaa kuin oikeastaan olisi tarpeen, koska he nauttivat siellä olosta.&quot;</p> <p><cite>- Jan Gehl, tanskalainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelun innoittaja</cite></p> </blockquote> <p>Helsinkiin tarvitaan viihtyisä, houkutteleva ja laaja kävelykeskusta. Tällä sivulla kerromme, miksi ja miten se tehdään.</p> <p>Ensin muutamia esimerkkejä muualta.</p> <h3>Ljublana teki sen jo 2007</h3> <figure> <figcaption>Slovenska-katu ennen ja jälkeen muutosten. Kuva: Ljublanan kaupunki.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/ljub.webp/" alt="Valokuva ja havainnekuva vierekkäin. Valokuvassa on autotie, jolla kulkee autoja kaksisuuntaisella tiellä. Havainnekuvassa on tilaa kävelylle ja levähtämiselle vihreiden puiden alla." /> </figure> <p>Slovenian pääkaupunki Ljubljana (280 000 asukasta) muutti ydinkeskustan täysin kävely- ja pyöräilyalueeksi vuonna 2007.</p> <p>Uudistukseen liittyi konserttien ja festivaalien järjestämistä uusilla kävelyalueilla. Ljubljana panosti myös joukkoliikenteeseen, kaupunkipyöriin ja vehreyteen. Autot ohjattiin maanalaiseen pysäköintiin.</p> <p>Tulokset: ilmansaasteet vähenivät roimasti ja kävellen taitettujen matkojen osuus kasvoi. <a href="https://www.bigissue.com/news/environment/people-protested-when-this-capital-city-went-car-free-now-they-love-it/">Kyselyssä 97 % asukkaista haluaa pitää järjestelyn voimassa (englanniksi, bigissue.com)</a>.</p> <h3>Pariisin kadut ovat kokeneet muodonmuutoksen</h3> <figure> <figcaption>Rue de la Brèche-aux-Loups. Kuva: Pariisin kaupunki, Christophe Belin.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/paris.jpg/" alt="Valokuva kävelykadusta, jolla näkyy pelkästään lapsia kävelemässä ja potkulautailemassa. Katua reunustavat beiget rakennukset ja istutukset." /> </figure> <p>Pariisissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisätty huomattavan paljon katutilaa kävelyn, pyöräilyn ja viheralueiden käyttöön. Myös nopeusrajoituksia on alennettu. Muutoksia on tehty ympäri kaupunkia, niin asuinalueilla kuin keskustassa.</p> <p><a href="https://www.paris.fr/pages/57-nouvelles-rues-aux-ecoles-dans-paris-8197">Yli 200 koulun lähikatu on muutettu kävelykaduksi lasten lähiympäristöjen turvallisuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi (ranskaksi, paris.fr)</a>.</p> <h3>Oslo kehittää keskustaa viihtyisämmäksi</h3> <figure> <figcaption>Leikkipaikka Oslon rautatieaseman lähellä. Kuva: Ingar Sørensen. Oslon kaupungin verkkosivut.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/oslo.jpg/" alt="Valokuva leikkikentästä, jonka taustalla näkyy puita. Ihmisiä kävelee leikkikentän etualalla ja lapset leikkivät erilaisissa majoissa ja torneissa. Asfaltti aaltoilee siten, että sillä voi potkulautailla." /> </figure> <p>Oslossa on vuodesta 2006 lisätty ydinkeskustan elinvoimaa lisäämällä puistoja, kävelykatuja sekä ottamalla merenrantoja paremmin ihmisten käyttöön. Maanpäällisiä parkkipaikkoja on vähennetty. Uudet alueet Aker Brygge ja Bjørvika on rakennettu hyvin käveltäviksi.</p> <p>Keskustassa on huomioitu myös lapset lisäämällä uusia leikkipuistoja keskustaan. <a href="https://storymaps.arcgis.com/collections/3a8766765b1b44fe9c1ea69492e2a050?item=10">Muutokset ovat lisänneet keskustassa liikkuvien ihmisten määrää (norjaksi, arcgis.com)</a>.</p> <h3>Tukholma: ympäristövyöhyke ja Slussenin muutos</h3> <figure> <figcaption>Kesäaukio Tukholmassa. Kuva: Tukholman kaupungin verkkosivut.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/tukholma.png/" alt="Valokuva vehreästä kadusta, jota reunustaa matalat pensaat ja maassa kulkee värikäs polku katua pitkin. Taustalla vanhoja rakennuksia. Ihmisiä istuu penkillä." /> </figure> <p>Tukholma ottaa vuodesta 2025 käyttöön ydinkeskustassa kahdenkymmenen korttelin kokoisen ympäristövyöhykkeen, joka vähentää läpiajoliikennettä ja parantaa ilmanlaatua.</p> <p>Slussenin eritasoliittymän purkaminen tekee tilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Tukholmassa on jo vanhastaan paljon kävelykatuja, kuten Drottninggatan sekä koko Gamla stan.</p> <p>Tukholmassa on vuosittain myös noin 50 kesäkatua ja -aukiota, jotka muutetaan kesän ajaksi viihtyisiksi kävelyalueiksi. <a href="https://vaxer.stockholm/tema/dialog-och-samrad/medborgarpanelen/resultat--sommarplatser-2020/">Kyselyssä yhdeksän kymmenestä kaupunkilaisesta piti kesäkävelykatuja onnistuneina (ruotsiksi, vaxer.stockhholm)</a>.</p> <h2>Miten Helsingissä liikutaan nyt? Entä miten katutilaa käytetään?</h2> <h3>Jalankulku</h3> <div class="grid"> <img class="rounded" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/53-pros.png/" alt="Ympyräkaavio. Oranssi alue vastaa 53 prosenttia. Loput sinistä." /> <p>Helsingin kantakaupungissa matkoista tehdään <strong>kävellen yli puolet</strong> (53 %). (<a href="https://julkaisut.hel.fi/fi/julkaisut/helsinkilaisten-liikkumistottumukset-2023">Helsinkiläisten liikkumistottumukset, Helsingin kaupunki 2023</a>.)</p> </div> <div class="grid"> <img class="rounded" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/22-pros.png/" alt="Ympyräkaavio. Oranssi alue vastaa 22 prosenttia. Pieni osa väritetty oranssilla ja sinisellä. Loput sinistä." /> <p>Jalankulkuun käytetään kantakaupungissa <strong>katutilasta noin neljännes</strong> (22 %, ja 28 % jos mukaan lasketaan yhdistetyt jalankulun ja pyöräilyn väylät). (<a href="https://informaatiomuotoilu.fi/2023/12/helsingin-kantakaupungin-katutilasta-ylivoimaisesti-suurin-osa-on-varattu-autoilijoiden-kayttoon/">Koponen ja Hildén 2023</a>.)</p> </div> <h3>Jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne</h3> <div class="grid"> <img class="rounded" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/88-pros.png/" alt="Ympyräkaavio. Oranssi alue vastaa 88 prosenttia. Loput sinistä." /> <p>Helsingin kantakaupungissa <strong>kävellen</strong> (53 %), <strong>pyörällä</strong> (10 %) ja <strong>joukkoliikenteellä</strong> (25 %) tehtyjen matkojen osuus <strong>on yhteensä 88 %</strong>. (<a href="https://julkaisut.hel.fi/fi/julkaisut/helsinkilaisten-liikkumistottumukset-2023">Helsinkiläisten liikkumistottumukset, Helsingin kaupunki 2023</a>.)</p> </div> <div class="grid"> <img class="rounded" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/37-pros.png/" alt="Ympyräkaavio. Oranssi alue vastaa 37 prosenttia. Loput sinistä." /> <p>Helsingin kantakaupungissa katutilasta arviolta <strong>reilu kolmasosa</strong> (37 %) on varattu jalankulkuun, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen - yhteensä. (<a href="https://informaatiomuotoilu.fi/2023/12/helsingin-kantakaupungin-katutilasta-ylivoimaisesti-suurin-osa-on-varattu-autoilijoiden-kayttoon/">Koponen ja Hildén 2023</a>.)</p> </div> <h3>Autoilu</h3> <div class="grid"> <img class="rounded" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/12-pros.png/" alt="Ympyräkaavio. Sininen alue vastaa 12 prosenttia. Loput oranssia." /> <p>Vertailun vuoksi Helsingin kantakaupungissa <strong>12 % matkoista tehdään henkilöautolla</strong> kuljettajana, kyydissä tai taksilla. (<a href="https://julkaisut.hel.fi/fi/julkaisut/helsinkilaisten-liikkumistottumukset-2023">Helsinkiläisten liikkumistottumukset, Helsingin kaupunki 2023</a>).</p> </div> <div class="grid"> <img class="rounded" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/63-pros.png/" alt="Ympyräkaavio. Sininen alue vastaa 63 prosenttia. Loput oranssia." /> <p>Helsingin kantakaupungissa katutilasta <strong>yli 60 % on varattu autoliikenteelle</strong>. (<a href="https://informaatiomuotoilu.fi/2023/12/helsingin-kantakaupungin-katutilasta-ylivoimaisesti-suurin-osa-on-varattu-autoilijoiden-kayttoon/">Koponen ja Hildén 2023</a>).</p> </div> <h2>Entä miten raha saapuu keskustaan?</h2> <img class="rounded" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/raha.png/" alt="Ympyräkaavio. Oranssilla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuus, joka on yhteensä 82 prosenttia. Sinisellä autolla saapuvien osuus 18 prosenttia." /> <p>Kun tarkasteltiin edellisen asiointikerran kokonaiskulutuksen jakautumista eri kulkumuodoille, yhteensä 71 % edellisen asiointikerran kokonaiskulutuksesta (noin 173 000 euroa) liikkui keskustaan joukkoliikenteellä. Autolla liikkui 18 %, kävellen 8 % ja pyörällä 3 % kulutuksesta. (<a href="https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-22-19.pdf">Helsingin keskustan asiointiselvitys 2019 (PDF)</a>)</p> <h2>Minkälaisen muutoksen haluamme nähdä?</h2> <p>Vision lähtökohtana on <strong>kaupungin ydinkeskusta, jossa tekee mieli viettää aikaa, pysähtyä ja oleilla</strong> – ja <strong>jonne tekee mieli jäädä</strong> asian hoitamisen jälkeenkin.</p> <p><strong>Esteettömyys</strong>, <strong>yhdenvertaisuus</strong> ja kaupunkilaisten moninaisuuden huomiointi. Keskusta, jonne tekee mieli saapua myös <strong>rollaattorilla</strong>, <strong>pyörätuolilla</strong> tai pienten lasten kanssa.</p> <p>Keskusta, joka on <strong>turvallinen</strong> ja <strong>tervetulleeksi toivottava liikkumispaikka</strong> myös <strong>lapsille</strong>. Keskusta, jossa ilmansaasteet ja melu vähenevät. Kaupunki, jossa kävely on niin mukavaa, että sitä tulee tehneeksi kuin huomaamattaan – saaden kaikki hyvät terveysvaikutukset.</p> <p>Keskusta, jossa <strong>kivijalkaliikkeet</strong>, <strong>terassit</strong> ja <strong>tapahtumat</strong> saavat levittäytyä katutilaan.</p> <p>Keskusta, joka on <strong>viihtyisä</strong>, <strong>kaunis</strong> ja <strong>vehreä</strong>. Penkit, puistot ja leikkipaikat ovat tärkeä osa viihtyisyyttä, ja puut ovat olennaisia myös kuumina kesäpäivinä tarjoamalla varjoa.</p> <p>Keskusta, joka osoittaa Helsingin olevan sitoutunut <strong>hiilineutraaliuteen</strong>. Liikenteen päästöt ovat laskeneet hitaasti. Nykyisen arvion mukaan <a href="https://www.hel.fi/fi/uutiset/helsingin-co2-paastot-vahenivat-liikenteen-paastojen-osuus-kasvussa">vuonna 2025 autoliikenne tulee tuottamaan suurimman osan kaupungin päästöistä (hel.fi)</a>.</p> <p>Keskusta, jota suunnitellaan ennen kaikkea <strong>kaupunkilaisten arki</strong> edellä. Silloin turistitkin viihtyvät.</p> <h2>Miten sinne päästään?</h2> <p>Helsingin nykyiset kävelykadut sijoittuvat pääosin Aleksanterinkadun ja Kampin ympäristöön.</p> <figure> <figcaption>Keltaisella kävelykadut ja ruskealla joukkoliikennekadut näillä alueilla. Kuvakkaappaus Google Mapsista.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/nykyinen-ydinkeskusta.png/" alt="Kampissa Narinkkatorin ja ostoskeskuksen pohjoispuolen lähimmät kadut ovat kävelykatuja. Aleksanterinkatu ja Mikonkatu ovat joukkoliikennekatuja. Aleksanterinkadun pohjois- ja eteläpuolella on risteäviä kävelykatuja, jotka loppuvat rauatieasemalle ja Esplanadeille." /> </figure> <h2>Ensimmäinen osa: visio 2027</h2> <p>Havainto: Google tietää jo, missä on kiinnostavaa kaupunkia. Aloitetaan katujen parantelu sieltä.</p> <p>Googlen kartoissa oranssit alueet ovat ”<span lang="en">areas of interest</span>” - kiinnostavia ja suosittuja kortteleita, joissa jo nyt kävellään, syödään ravintoloissa ja käydään ostoksilla paljon.</p> <figure> <figcaption>Oranssit alueet ovat ihmisiä kiinnostavia alueita ydinkeskustassa Googlen tietojen perusteella.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/nykyinen-ydinkeskusta-2.png/" alt="Selitetään tekstissä." /> </figure> <p>Ominaisuutta kannattaa tarkastella toki kriittisesti, sillä algoritmi ei ole läpinäkyvä.</p> <p>Tässä tapauksessa oranssi alue menee yhteen arkikokemukseen kanssa: Kaivokadun-Espan ympäristön ohella kivoja, vilkkaasti käveltyjä katuja löytyy erityisesti Fredrikinkadun ja Mannerheimintien väliseltä alueelta Kampin suunnassa.</p> <h3>Laajennetaan sitä, mikä toimii</h3> <p>Uusi, viihtyisämpi keskusta, jonne tekee mieli jäädä rakentuu luontevasti olemassa olevien kävelykatujen jatkoksi.</p> <p>Se rakentuu luontevasti alueille, joissa jo nyt kävellään, syödään ravintoloissa ja käydään ostoksilla paljon.</p> <h3>Visio 2027</h3> <figure> <figcaption>Vision 2027 muutoksia ydinkeskustassa. Selitetty tarkemmin alla.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/ydinkeskusta-visio.png/" alt="Selitetään tekstissä." /> </figure> <p><a href="https://www.google.com/maps/d/u/0/viewer?mid=1tx06owjPBZ7BFCcTnENRMpUy2JOTmOg&amp;ll=60.16780972782161%2C24.9413178&amp;z=14">Tarkastele visiota 2027 kartalla (Goole Maps)</a>.</p> <p>Olemassa olevaa:</p> <ul> <li>keltaisella nykyiset kävelykadut</li> <li>ruskealla nykyiset joukkoliikennekadut.</li> </ul> <p>Tulevaisuudessa:</p> <ul> <li>oranssilla uusi kävelykatu</li> <li>sinisellä uusi joukkoliikennekatu</li> <li>violetilla uusi pihakatu</li> <li>violetilla viivalla bussien uusi reitti</li> <li>vihreällä uusi puisto, viheralue tai leikkipuisto.</li> </ul> <h3>Vision 2027 muutoksia</h3> <p>Visioon 2027 on otettu mukaan <strong>Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi</strong>, jota kaupunkiympäristölautakunta käsittelee syksyllä 2024. Kaivokadun ympäristö on jo <strong>nykyisellään Suomen vilkkain jalankulkualue</strong>. Esteettömyyden ja talvikunnossapidon parantamiseksi Rautatieaseman edustan kaduille lisätään <strong>katulämmitys</strong>.</p> <p>Kävelykeskusta laajenee <strong>Yrjön-, Kalevan-, Annan- ja Eerikinkatujen alueelle</strong> oheisen kartan mukaisesti. Näillä katuosuuksilla on jo nyt paljon ravintoloita, terasseja ja kivijalkaliikkeitä.</p> <p><strong>Pohjois-Esplanadi muutetaan kävelykaduksi</strong>. Muutos yhdistää Esplanadin puiston katkotta Rautatieaseman ympäristön kävelykeskustaan.</p> <p>Mikonkadun muutos kävelykaduksi Vilhonkadun ja Kaisaniemenkadun välillä mahdollistaa <strong>uuden puistoalueen Rautatientorin kulmaan</strong>. Tähän vanhojen puiden alle sopisi penkkien ohella mainiosti esimerkiksi uusi <strong>leikkipuisto</strong>, joita keskustan alueelta puuttuu. Katuvihreää lisätään muuallekin rautatieaseman ympäristöön.</p> <p>Kaisaniemenkatu muuttuu joukkoliikennekaduksi, käytännössä vain raitiovaunujen käyttöön Rautatientorilta Vilhonkadun risteykseen saakka. Muutos mahdollistaa <strong>Kaisaniemenkadun jalkakäytäviä levennetään sekä tehdään tilaa puille, istutuksille ja terassien laajentamiselle</strong>. Muutoksen mahdollistaa Rautatientorille kulkevien linja-autojen reitin muuttaminen kulkemaan Vilhonkadulta.</p> <p><strong>Kaivokadun lähiympäristöstä</strong> myös Yliopistonkatu muutetaan kokonaan kävelykaduksi, samoin Vuorikatu Kaisaniemenkadulta etelään sekä Fabianinkatu Espan ja Kirkkokadun välillä. Muutos laajentaa yhtenäistä kävelykeskusta-aluetta.</p> <p><strong>Bulevardin viihtyisyyttä parannetaan</strong> muuttamalla katu Erottajan ja Fredrikinkadun välillä joukkoliikennekaduksi, jolloin kävelylle ja pyöräilylle saadaan enemmän tilaa. Fredrikinkatu tulee muuttaa joukkoliikennekaduiksi viimeistään, kun Länsi-Helsingin raitiotieyhteys valmistuu (arvio 2030–2031).</p> <p><strong>Mannerheimintien jalkakäytäviä levennetään ydinkeskustassa</strong> muuttamalla tie 1+1 -kaistaiseksi Pohjoisen Rautatienkadun ja Erottajan välillä. Eduskuntatalolta pohjoiseen Mannerheimintie jatkuu entiseen tapaan 2+2 - kaistaisena. Näistä toinen kaista on nykyäänkin bussikaista, jonka pääasiallinen tarve alkaa vasta Pohjoisen Rautatienkadun risteyksestä.</p> <div class="card text-pop"> Lähtökohdaksi on otettava katujen esteettömyys ja viihtyisyys, jota luovat esimerkiksi leveät jalkakäytävät, puut ja istutukset, penkit, taideteokset, vesiaiheet, leikin ja tapahtumien paikat sekä kivijalkaliikkeiden mahdollisuus kurottautua katutilaan. </div> <p>Silloin kadut voisivat näyttää esimerkiksi tältä:</p> <figure> <figcaption>Havainnekuva käveltävämmästä ja viihtyisämmästä Annankadun ja Eerikinkadun risteyksestä.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/annankatu-visio-havainnekuva.jpg/" alt="Havainnekuva. Annankadun risteys, jossa on leikkipuisto, ja sileillä ja muotoonleikatuilla laatoilla päällystetty katu. Kadun keskellä ja reunoilla on korkeita vehreitä puita. Ihmisiä kävelemässä ristiin rastiin." /> </figure> <h2>Entä seuraavat askeleet?</h2> <p>Vuonna 2035 pikaratikat tuovat ihmisiä keskustaan Laajasalosta, Malmilta, Pakilasta ja Kannelmäestä.</p> <p>Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää enemmän katupuita, vehreyttä ja puistoja kaupunkiin. Puut tarjoavat varjoa ja kasvillisuus auttaa runsaiden sateiden hulevesien hallinnassa.</p> <p>Laajempi ydinkävelykeskusta muodostuu aiempien kävelykatujen ympärille.</p> <p>Lisäksi paikalliskatujen roolia kasvatetaan viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi.</p> <h2>Toinen osa: visio 2035</h2> <figure> <figcaption>Tummanpunaisella ydinkävelykeskusta, vaaleanpunaisella rautatieaseman lähistön kävelyalueita, keltaisella paikalliskatuja ja vihreällä suurpuisto.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kavelykeskustavisio/ydinkeskusta-visio-2035.png/" alt="Kuvakaappaus Helsingistä Google Mapsista. Selitetään tekstissä." /> </figure> <p><a href="https://www.google.com/maps/d/u/0/edit?hl=en&amp;mid=12fCG-X3zvAKdjv16a0yBupYf9ivWGKc&amp;ll=60.16555281688733%2C24.942966812626885&amp;z=14">Tarkastele visiota 2035 kartalla (Google Maps)</a>.</p> <div class="card"> Visio 2035 on suurten linjojen keskustelunavaus. Tällainen Helsingin keskusta on myös mahdollinen – eikä se olisi mitenkään ensimmäinen laatuaan verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin. </div> <h3>Vision 2035 muutokset</h3> <p><strong>Mannerheimintie muutetaan eduskuntatalolta Erottajalle kokonaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn käyttöön</strong>, jotta tie ei katkaise ydinkeskustan vilkkaimpia kävelyalueita. Järjestely tekee myös joukkoliikenteestä sujuvampaa.</p> <p><strong>Kampin, rautatieaseman, Esplanadien ja Senaatintorin rajaama alue on ydinkävelykeskusta</strong>. Viihtyisyyteen ja viipyilyyn panostetaan lisäämällä penkkejä ja vehreyttä.</p> <p><strong>Rautatieaseman ympäristö on korkealaatuista kävelyaluetta</strong>, joka on monen Helsinkiin saapuvan solmukohta. Sen kautta kaupunkiin tullaan viipymään, tehdään arjen askareita ja kuljetaan töihin.</p> <p><strong>Kauppatorilla poistetaan läpiajo Etelärantaan ja Kaivopuistoon</strong>. Tämä lisää tulevan Etelärannan museo- ja oleskelualueen sekä Kauppatorin viihtyisyyttä.</p> <p><strong>Kaivopuisto, Eiranranta ja Tähtitorninpuisto</strong> muodostavat yhtenäisen suuren puistoalueen.</p> <p><strong>Helsinginniemen rantoja pitkin kulkee yhtenäinen kävelyn ja pyöräilyn rantareitti</strong>. Etelä-Helsingin rannalle muodostuu oma rengasreitti, kun Uunisaari ja Sirpalesaari yhdistetään vähintään talvikauden ajaksi rantaan.</p> <p>Kruununhaka ja Katajanokka sekä Hietalahden, Punavuoren, Ullanlinnan ja Kaartinkaupungin alueet ovat <strong>paikalliskatuverkkoa</strong>. Niissä ei ole tarkoitus pystyä tekemään läpiajoa, vaan autojen käyttö on varattu asukkaille <strong>Barcelonan superblock-ajattelua</strong> hyödyntäen.</p> <p>Etu-Töölössä kortteleista tehdään <strong>vehreämpiä</strong> ja <strong>viihtyisämpiä kävellä</strong>.</p> <p><strong>Kaisaniemen ja Kansalaistorin alue</strong> muodostavat nykyisen kaltaisen puistovyöhykkeen. Kaisaniemestä kulkee kävelysilta Siltasaareen.</p> <div class="card text-pop"> <p>Ryhdytäänkö toimeen ja tehdään Helsingille keskusta, jonne tekee mieli jäädä?</p> </div> <h2>Kaikkialla kaupungissa pitäisi kehittää jalankulkua</h2> <p>Tämä visio keskittyy ydinkeskustan alueeseen. Kävelyn reittien tulee kuitenkin olla viihtyisiä, turvallisia ja esteettömiä kaikkialla kaupungissa.</p> <h2>Helsingin jalankulkijat</h2> <p>Helsingin jalankulkijat ry on vuonna 2023 perustettu yhdistys, joka edistää jalankulkua liikkumismuotona sekä toimii jalankulkijoiden edunvalvojana Helsingissä.</p> <p>Iso kiitos jäsenille ja kommentoijille, jotka olivat työstämässä tätä visiota.</p> <p>Lue lisää <a href="https://jalankulkijat.fi/">etusivuiltamme</a> ja <a href="https://jalankulkijat.yhdistysavain.fi/">liity jäseneksi (Yhdistysavain)</a>!</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Jalankulkijoiden taiteiden ilta torstaina 17.10. Oodissa</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulkijoiden-taiteiden-ilta-torstaina-17-10-oodissa/"/>

<updated>2024-07-23T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulkijoiden-taiteiden-ilta-torstaina-17-10-oodissa/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p><strong>Tapahtuma on peruttu vähäisen osallistujamäärän vuoksi!</strong></p> <p>Tule mukaan jalankulkijoiden taiteiden iltaan, jossa kehitetään yhdessä yhdistyksen ilmettä. Luvassa on myös keskustelua ajankohtaisista aiheista.</p> <p>Meillä on jo hieno logo ja iskulause, ja aina voi kehitellä lisää.</p> <p>Tilaisuudessa ei tarvitse tulla valmista, vaan yhteinen tekeminen ja luonnokset riittävät. Voit tulla piirtämään, tekemään graafista suunnittelua, kirjoittamaan, runoilemaan tai esittelemään ja ottamaan valokuvia. Onko pöytälaatikkoon jäänyt käsityö, joka voisi liittyä aiheeseen? Olennaista on, että ne liittyvät jollain tavalla jalankulkuun!</p> <p>Tämä on myös oiva paikka tuoda ystäväkin mukaan, vaikka hän ei olisikaan yhdistyksen jäsen. Olemmehan kaikki jalankulkijoita.</p> <div class="card"> <h2>Tapahtuman tiedot</h2> <p><strong>Mitä?</strong> Jalankulkijoiden taiteiden ilta</p> <p><strong>Milloin?</strong> Torstaina 17.10. klo 17:30-19.</p> <p><strong>Missä?</strong> Keskuskirjasto Oodi. Ryhmätila 3.</p> <p><strong>Keille?</strong> Jäsenille ja kaikille jalankulkijoiden asioista kiinnostuneille.</p> <p><strong>Mitä mukaan?</strong> Paikan päällä tulee olemaan paperia ja värikyniä, mutta varaudu tuomaan näitä tarvikkeita myös itse. Voit tehdä myös digitaalisesti!</p> <p><strong>Ilmoittautuminen</strong>: Ilmoittaudu mukaan, sillä ryhmätilaan mahtuu enintään 16 henkilöä. <a href="https://beta.tapaaminen.net/s/x9q7bi-jalankulkijoiden-taiteiden-ilta-torstaina-1710">Ilmoittautuminen tapahtumaan (tapaaminen.net)</a>.</p> </div> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Jalankulkijan kokemus Kööpenhaminasta ja Berliinistä</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulkijan-kokemus-koopenhaminasta-ja-berliinista/"/>

<updated>2024-07-14T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulkijan-kokemus-koopenhaminasta-ja-berliinista/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Vierailin kesälomareissulla Kööpenhaminassa ja Berliinissä. Kööpenhaminaa on pidetty monella mittapuulla esimerkkinä kaupungista, jossa on tehty oikeanlaisia ratkaisuja käveltävyyden ja pyöräilyn edistämisessä. Esimerkkinä käveltävyyden edistämisestä on jo vanha kävelykatu Strøget. Näistä saavutuksista sietääkin olla ylpeä!</p> <p>Berliini on taas ollut valitettavasti esimerkki siitä, miten korona-aikoina tehdyt kävelyn ja pyöräilyn edistämisen toimia on peruttu ja purettu.</p> <h2>Kööpenhamina</h2> <p>Ensimmäinen asia, jonka huomaa astuessa ulos päärautatieasemalta on, että pyöriä on todella, todella suuri määrä. Niitä on pysäköitynä aseman ulkopuolelle ja niitä kohtaa miltei jokaisen kahvilan kohdalla. Ruuhka-aikaan vaikutti siltä, että pyöräilijöitä oli enemmän kuin autoilijoita.</p> <p>Pyöräilylle oli otettu rohkeasti tilaa ajoradoilta. Vaikutti siltä, että monilla teillä yhdet ajokaistat oli suoraan muutettu pyöräkaistoiksi, joten pyöräilylle oli reippaasti tilaa.</p> <p>Näin jopa niinkin ihmeellisen asian kuin kuorma-auton lastin purkamisen <strong>ajoradalla</strong>, enkä pyöräkaistan tai jalkakäytävän päällä. Tästä esimerkkinä alla oleva kuva.</p> <figure> <figcaption>Ajoradalle pysäköity kuorma-auto, jonka lastia puretaan. Henkilöauto kiertää kuorma-auton vastaantulevien kaistalle.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/koopenhamina-berliini/koopenhamina-purku.jpg" alt="Valokuva tilanteesta. Kaksi jalankulkijaa kulkevat kapealla jalkakäytävällä." /> </figure> <p>Kiinnitin siis todella paljon huomiota siihen, että pyörillä oli tilaa liikkua kaupungissa. Oikeastaan se, mikä minut yllätti oli, että sama ei pitänyt paikkansa jalankulkijoille.</p> <p>Kuten yllä olevasta kuvasta voi huomata oli, että jalkakäytävät olivat yllättävän kapeita. Se oli säännönmukaista alueilla, joilla liikuin.</p> <p>Tähän poikkeus oikeastaan oli kävelykatu Strøget, joka oli kokonaan kävelylle. Päivällä sille oli helppo mennä ison aukion kautta.</p> <figure> <figcaption>Strøgetin päässä oleva risteävä katu oli estetty autoliikenteeltä väliaikaisin aidoin.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/koopenhamina-berliini/koopenhamina-esto.jpg" alt="Valokuva tilanteesta." /> </figure> <p>Kävelykatu se todellakin oli! Ihmisiä oli riittämiin. (Jostain syystä juuri tästä ei sitten tullut otettuakaan kuvaa.)</p> <h3>Yhteenvetona</h3> <p>Kööpenhaminassa on edistetty hienosti pyöräilyä. Kävelyn edistäminen vaikutti olevan samalla tavalla pisteittäistä ja rajoittunut tiettyihin alueisiin kuin Helsingissä.</p> <h2>Berliini</h2> <p>Berliinihän on upea metropoli erityisen täynnä historiallisia käänteitä. Sen lisäksi Berliinissä on kattava julkinen liikenne metroineen, lähijunineen ja ratikoineen.</p> <p>Jalankulkijan kokemus Berliinin keskustassa on vain ikävä. Ellei risteyksessä tai tien yli ole liikennevaloja, niin ei ole myöskään suojatietä. Nekin harvat liikennevalot, joita kohtasi, olivat todella nopeat. Käytännössä jalankulkija on miltei aina väistämisvelvollinen muuhun liikenteeseen nähden.</p> <p>Teiden ylitykset hoidetaan käytännössä puikkelehtimalla ajoradalle autojen välistä, jos on ruuhkaista tai odottaen suurempaa jalankulkijajoukkoa, jonka mukana voi ajoradan voi ylittää.</p> <p>Pääasiassa jalankulkijat olivat kokoontuneet erilaisille aukioille, jotka oli rauhoitettu liikenteeltä.</p> <h3>Rohkeita ratkaisuja</h3> <p>Sitä mukaa, kun poistui Berliinin keskustasta alkoikin nähdä hienoja katuja kävelylle ja erilaisia liikenteen rauhoittamisen keinoja.</p> <figure> <figcaption>Leveä katu, jonka ajoradan puoleiselle laidalla on suuria vaahterapuita ja raknnusten puolella kahviloiden istumapaikkoja.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/koopenhamina-berliini/berliini-levea-jalkakaytava.jpg" alt="Valokuva tilanteesta. Näiden keskellä kulkee leveä jalkakäytävä." /> </figure> <figure> <figcaption>Risteys, jossa autoliikenteen läpiajo on estetty pollareilla, mutta pyörillä mahtuu hyvin läpi.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/koopenhamina-berliini/berliini-liikenteen-rauhoitus.jpg" alt="Valokuva tilanteesta. Pyöräkaistat on merkitty maahan tummanpunaisella." /> </figure> <p>Tämä tuntui jossain määrin ristiriitaiselta: kaupunki, jonka keskustassa vaikutti siltä, että kävelylle ei oltu uhrattu ajatustakaan, käytti toisaalla rohkeitakin liikenteen rauhoittamisen keinoja estämällä kokonaan läpiajo pollarien avulla.</p> <figure> <figcaption>Tienylityspaikka, jossa ajorataa on kavennettu pollarien avulla. Risteyksen lähelle ei voi pysäköidä, koska pollarit estävät sen.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/koopenhamina-berliini/berliini-jalankulkijan-suoja.jpg" alt="Valokuva tilanteesta." /> </figure> <h3>Yhteenvetona</h3> <p>Berliini sai keskustassaan paljon miinuspisteitä jalankulkijan asemasta liikenteessä. Näitä kompensoi monipuolinen julkinen liikenne ja jossain määrin rohkeatkin liikenteen rauhoittamisen keinot keskustan ulkopuolella. Lisää tätä kuvien mukaisia ratkaisuja keskustaan!</p> <h2>Mitä tästä pitäisi oppia?</h2> <p>Kööpenhamina oli eräänlainen varoittava esimerkki, jos mennään pelkästään pyöräilyn edistämisen näkökulmasta eteenpäin ja unohdetaan jalankulku. Onneksi <a href="https://hepo.fi/">Helsingin seudun pyöräilijät (Hepo ry)</a> on omassa vaikutustyössään huomioinut kävelynkin edellytyksiä. Kiitos siitä!</p> <p>Kööpenhaminan pitäisi innostaa meitä kokeilemaan ja tekemään pysyväksi rohkeaa kävelykeskustan laajentamista. Tätä me peräänkuulutimme <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/helsingin-ydinkeskustan-liikennejarjestelmasuunnitelma/">lausunnossamme ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta</a>.</p> <p>Berliini on samaan aikaan varoittava esimerkki ja hyvä esikuva keinoista, joilla liikennettä voidaan oikeasti rauhoittaa jalankulkijoita huomioivaksi. Mikään ei estä tekemästä nyt leveämpiä jalkakäytäviä ja tuomasta kunnolla vehreyttä kaupunkiinkin.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Helsingin ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/helsingin-ydinkeskustan-liikennejarjestelmasuunnitelma/"/>

<updated>2024-06-10T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/helsingin-ydinkeskustan-liikennejarjestelmasuunnitelma/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Helsingin jalankulkijat ry sai lausuntopyynnön koskien <a href="https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen/suunnitelmat-ja-rakennushankkeet/ydinkeskustan-liikennejarjestelmasuunnitelma">Helsingin ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (hel.fi)</a>. Kaupungin sivuilla suunnitelmaa kuvaillaan isona liikenteen kokonaisuutena, jonka osia ovat &quot;kävely, pyöräily, joukkoliikenne sekä henkilö- ja tavaraliikenne.&quot;</p> <p>Julkaisemme nyt antamamme lausunnon liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Sen on tehnyt hallitus ja siinä on käytetty jäsenistön kommentteja, kun pidimme <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista//kriittisen-kavelyretken-antimet/">kriittisen kävelyretken Kaivokadun ympäristössä</a>.</p> <p>Julkaisemme kesän 2024 aikana myös vaihtoehtoisen suunnitelman siitä, millainen Helsingin kävelykeskustan tulisi olla. Voit osallistua sen suunnitteluun <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kavelykeskustan-suunnittelua-maanantaina-17-6-toolon-kirjastossa/">maanantaina 17.6. klo 17-20 Töölön kirjastossa</a>.</p> <div class="card"> <h2>Lausunto tiiviisti</h2> <p>Kannatamme mallia, jossa Kaivokatu toimii joukkoliikennekatuna ja Pohjois-Esplanadi on kokonaan kävelykatu.</p> <p>Koko kävelyn ydinalueelle ehdotamme katupysäköintipaikkojen korvaamista pääosin puilla, istutuksilla ja penkeillä esteettömyys ja logistiikka huomioiden sekä ajonopeuksien laskua koko alueella.</p> </div> <h2>Helsingin jalankulkijat ry:n lausunto ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan</h2> <p>Helsingin jalankulkijat ry on vuonna 2023 perustettu yhdistys, joka edistää jalankulkua liikkumismuotona sekä toimii jalankulkijoiden edunvalvojana Helsingissä. Yhdistys kiittää lämpimästi mahdollisuudesta lausua ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta.</p> <p>Helsinkiin tarvitaan viihtyisä, houkutteleva ja laaja kävelykeskusta. Kävelyn edistäminen hyödyttää niin kansanterveyttä, ilmastotavoitteisiin pääsemistä, turvallisuutta kuin kaupungin viihtyisyyttä ja sosiaalisuutta. Kävelykatujen elinvoimaa virkistävät vaikutukset on havaittu useissa <a href="https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S026427512100367X">kansainvälisissä tutkimuksissa (englanniksi, sciencedirect.com)</a>.</p> <p>Jo nyt merkittävä enemmistö (85-89 %) saapuu Helsingin keskustaan joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen (<a href="https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-22-19.pdf">Helsingin asiointiselvitys 2019 (hel.fi, PDF)</a>). 71 % Helsingin seudulla asuvista kertoo kyselyssä olevansa valmiita kävelemään enemmän, mikäli kävely-ympäristö on viihtyisä (<a href="https://hslfi.azureedge.net/globalassets/julkaisuarkisto/2018/mal_barometrin2018_tuloksia.pdf">MAL-barometri 2018 (hel.fi, PDF)</a>). Kantakaupungissa yli puolet matkoista (53 %) tehdään jo kävellen (<a href="https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-09-24.pdf">Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2023 (hel.fi, PDF)</a>). Kävelykeskustan lisäksi jalankulkua on edistettävä koko kaupungissa.</p> <p>Lausunnon tueksi toteutimme toukokuussa 2024 Kaivokadulla kriittisen kävelyretken, jolla havaitsimme muun muassa ruuhkia jalkakäytävillä ja liikennevalojen saarekkeilla, sen että Rautatieaseman edessä missään ei ole penkkejä (ihmiset keikkuvat aidoille ja kaiteilla), puutteita esteettömyydessä sekä korkean liikennemelun tason. Pääkaupungin keskustan tulisi olla oleskeluun kutsuva, vehreä ja miellyttävä liikkua kaiken ikäisille ja toimintakykyisille.</p> <p>Muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa Oslossa on määrätietoisesti tavoiteltu keskustan elinvoiman lisäämistä ja onnistuttu siinä muun muassa muuttamalla keskustasta satoja pysäköintipaikkoja penkeiksi ja viheralueiksi, rajattu läpiajoa ja lisätty pääsyä meren äärelle (<a href="https://www.oslo.kommune.no/byutvikling/levende-oslo/">Levende Oslo, norjaksi</a>), Tukholmassa ja Kööpenhaminassa on jo vanhastaan laaja kävelylle rajattu keskuskatu (Drottninggatan / Strøget). Tukholmassa on kehitetty kävelyn edellytyksiä ydinkeskustassa Slussenin alueella ja otettu käyttöön myös ympäristövyöhyke.</p> <h3>Kommentit ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan osioittain</h3> <h4>2.2 Tavoitteet</h4> <p>Jalankulun edistämisen näkökulmasta asetetut tavoitteet ovat hyviä. Kiinnitämme kuitenkin huomiota siihen, että tavoitteet (”kansainvälisesti korkealaatuinen ja paranee oleellisesti nykytilanteesta”) toteutuvat vain, mikäli liikennesuunnitelma toteutetaan kunnianhimoisimpien mallien mukaan (VE1b).</p> <h4>3. Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma kertoo kokonaisuuden</h4> <p>On hyvä, että kävelyn ydinaluetta on hahmoteltu, vaikka epäselväksi suunnitelmasta jää mikä sen käytännön merkitys on (ehdotamme tähän konkretiaa kohdan 4.5 kommenteissa). Jatkosuunnittelussa kehotamme huomioimaan, että merkittävää kävelyn ydinaluetta ovat myös muun muassa Hakaniemi, Punavuori ja Sörnäinen, ja kantakaupungin ulkopuolella esimerkiksi Itäkeskus. Sekä keskustassa että näiden alueiden välille tarvitaan lisää jalankulun (ympärivuotista) reittiajattelua.</p> <h4>4. Kehittämisteemat</h4> <p>Ajonopeudet vaikuttavat merkittävästi jalankulun viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen muun muassa melutason ja katupölyn kautta. Ehdotamme, että keskustan pääkatujen nopeusrajoitustavoitetta muutetaan nopeudesta 40 km/h nopeuteen 30 km/h ja alueellisten kokoojakatujen nopeusrajoitusta nopeudesta 30-40 km/h nopeuteen 20 km/h. Matalammat suunnittelunopeudet voivat vähentää ajoradan tilantarvetta. Tietyt ydinkeskustan kriittiset kadut tulee suunnitella hitaiksi kaduiksi, joissa korostetaan jalankulkijoiden turvallista liikkumista, ja lisäksi tarvitaan kokonaan ajoneuvoliikenteeltä suljettuja kävelykatuja. Nopeusrajoitusten valvontaa tulee lisätä.</p> <h4>Autoverkkoon kohdistuvat muutokset</h4> <p><strong>Rautatieaseman ympäristön muuttaminen paikalliskaduksi</strong>: Helsingin jalankulkijat kannattaa Kaivokadun, Asemanaukion, Postikadun, Simonkadun ja Kansakoulukadun sekä osittain Mikonkadun ja Kaisaniemenkadun rajaamista läpiajoliikenteeltä. Kannatamme mallia 1b, jossa Kaivokatu toimii joukkoliikennekatuna (suljettu läpiajavalta autoliikenteeltä, VE1) ja Esplanadeilla on 1+1-kaistainen (yksi kaista suuntaansa) järjestely siten, että Pohjois-Esplanadi olisi kokonaan kävelykatu. Omassa kävelykeskustavisiossamme esitämme tätä laajempaa kävelykeskustaa, joka yhdistää keskustan nykyiset kävelykadut yhtenäiseksi verkostoksi. Kannatamme vaihtoehtoa, jossa linja-autoliikenne kulkee Vilhonkadun kautta: se rauhoittaa ja vapauttaa katutilaa sekä Kaisaniemenkadun alusta että Ateneumin vastapäätä sijaitsevalla Rautatientorin osalla erittäin suuren raskaan liikennemäärän siirtyessä pois näiltä osuuksilta. Tällä on valtava vaikutus Kaisaniemenkadun alkupäähän, jota voidaan vihdoin alkaa kehittää kävelyalueena.</p> <p><strong>Fredrikinkatu</strong>: Helsingin jalankulkijat kannattaa käveltävyyden lisäämistä ja Fredrikinkadun muuttamista joukkoliikennekaduksi. Samaan aluekokonaisuuteen liittyen myös Bulevardista tulisi tehdä joukkoliikennekatu, mikä lisäisi viihtyisyyden lisäksi ratikkaliikenteen nopeutta. Joukkoliikennekadut sujuvoittavat myös vaihtoyhteyksiä.</p> <p><strong>Esplanadit</strong>: Kannatamme vaihtoehtoa, jossa Pohjois-Esplanadi muutetaan kokonaan kävelykaduksi ja ajoneuvoliikenne keskitetään Etelä-Esplanadille. Näin Pohjois-Esplanadista saadaan houkutteleva, viihtyisä ja turvallinen kokonaisuus. Tämä ratkaisu yhdistää koko Esplanadinpuiston katkoitta kävelykeskustaan.</p> <p><strong>Paikalliskatujen rauhoittaminen</strong>: Tulee huolehtia, että jalankulku on todellisuudessa pääroolissa ja sille rauhoitetaan tilaa esimerkiksi esteillä, pollareilla ja puilla. Jos toteutus paikalliskadusta voi sisältää kaksi kaistaa, joutuvat jalankulkijat käytännössä tahtomattaankin väistämään ajoneuvoja; tällöin ei päästä kävelykeskustalle asetettuihin tavoitteisiin. <span lang="en">Shared space</span> ei ole kaikille jalankulkijoille paras ratkaisu: hyväkuntoinen, toimintakykyinen aikuinen kyllä osaa liikkua niillä, mutta esimerkiksi apuvälineen kanssa liikkuva, lapsi tai näkövammainen ei välttämättä uskalla uhmata autoa. Kannatamme esitettyä ajatusta, että ydinkeskustan kaduilla ei tulisi olla enempää kuin yksi kaista suuntaansa: se vähentää niin kutsuttua giljotiini-ilmiötä ja liikennevalojen tarvetta.</p> <h4>4.2 Suuntana kansainvälisen tason kävelykeskusta</h4> <p>Kävelyn kehittämistä koskevat periaatteet ovat pääpiirteissään oikein hyvät. On erittäin hienoa, että periaatteessa 2 on mainittu niin kasvillisuus, penkit, leikkipaikat kuin kaupunkilaisten kuuleminen sekä ylijatketut jalkakäytävät.</p> <p>Periaate 3 on hyvä. Jalkakäytäviä pitää leventää etenkin ylityspaikkojen läheisyydessä (englanniksi <span lang="en">pedestrian bulb-out, curb extension</span>). Kehittämistavoitteisiin ehdotamme, että tavoitteen toteutumista seurataan laadullisten kyselyiden lisäksi jalankulkijamäärien säännöllisellä laskennalla eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina eri kohdissa ja laajemmalla alueella kuin tähän asti. Lisäksi hyödynnetään tavoitteiden toteutumisen seurannassa yleisiä käveltävyysmittareita (muun muassa kadun ylityksen kesto). On hyvä huomioida, että käveltävyys ei ole vain viihteellisyyttä ja elämyksiä, vaan arjen paikkojen, palvelujen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen huomiointia. Esimerkiksi Pariisin 15 minuutin kaupunkia rakennettaessa ovat koulujen ja päiväkotien lähistöt sen tärkeitä elementtejä.</p> <h4>4.3 Joukkoliikenteen kehittäminen</h4> <p>Laadukas kävely-ympäristö parantaa myös joukkoliikenteen edellytyksiä, koska jokainen matka alkaa ja päättyy kävellen.</p> <h4>4.5 Autopysäköinnin ratkaisuilla edistetään keskustan saavutettavuutta ja viihtyisyyttä</h4> <p>Ehdotamme uuden toimenpiteen lisäämistä: “Kadunvarsipysäköinti poistuu pääosin kävelyn sisemmällä ydinalueella ja vähenee sitä ympäröivillä alueilla”. Maanalaista pysäköintitilaa on jo nyt runsaasti saatavilla keskustassa. Muutos tulee toteuttaa esteettömyys ja saattoliikenne huomioiden sekä ottaa huomioon logistiikka paikoissa, jotka eivät ole maanalaisten yhteyksien puolesta saavutettavissa. Vapautuva tila voidaan osoittaa puille ja pensaille, penkeille ja katukalusteille. Talvella vapautuva tila palvelee lumen kasauspaikkoina.</p> <h4>Helsingin ydinkeskustan poikittaisten pääyhteyksien liikenteen vaihtoehtotarkastelu</h4> <p>Liikenteellisten vaikutusten arviointi ei nähdäksemme huomioi riittävästi ihmisten käyttäytymistä ja sen muutoksia. Tutkimuksissa on havaittu, että muutokset liikenteen olosuhteissa vaikuttavat kaupunkilaisten valitsemiin kulkumuotoihin, ja autoliikenteen vähentäminen nopeuttaa kaupunkilaisten siirtymistä muihin liikennemuotoihin (englanniksi <span lang="en"><a href="https://thecityfix.com/blog/traffic-evaporation-what-really-happens-when-road-space-is-reallocated-from-cars/">traffic evaporation effect</a></span> ja <a href="https://ideas.repec.org/p/uab/wprdea/wpdea2011.html">yli 500 eurooppalaista kaupunkia koskeva tutkimus (repec.org, englanniksi)</a>). Kestävien kulkumuotojen osuutta tulee lisätä ja sen tulee olla tavoite.</p> <h3>Jatkosuunnittelu</h3> <p>On olennaista, että katusuunnitelmavaiheessa ja toteutuksessa otetaan lähtökohdaksi katujen viihtyisyys: leveät jalkakäytävät, puut ja istutukset, leikin paikat, penkit, taideteokset, vesiaiheet ja tapahtumien paikat, kivijalkaliikkeiden mahdollisuus kurottautua katutilaan. Kun Kaivokadun autoliikennettä rajataan, nykyisin kävelyliikennettä hankaloittavat metalliaidat on poistettava.</p> <p>Katujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kaikki vuodenajat, aivan erityisesti talvi. Kaivokadun kansiremontin yhteydessä kannattaa toteuttaa Rautatieaseman edustalle, Kaivokadulle ja Elielinaukiolle katulämmitys. Tällainen uudistus toisi kaupungille moninaisia hyötyjä talvikunnossapidon huomattavana helpottumisena ja kaatumisten vähenemisenä - koko maan kävellyimmällä alueella.</p> <div class="signature"> <p>Helsingin jalankulkijat ry</p> <p><a href="http://www.jalankulkijat.fi/">www.jalankulkijat.fi</a></p> <p><a href="mailto:jalankulkijat.helsinki@gmail.com">jalankulkijat.helsinki@gmail.com</a></p> </div> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Kävelykeskustan suunnittelua maanantaina 17.6. Töölön kirjastossa</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kavelykeskustan-suunnittelua-maanantaina-17-6-toolon-kirjastossa/"/>

<updated>2024-06-09T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kavelykeskustan-suunnittelua-maanantaina-17-6-toolon-kirjastossa/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p><a href="https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen/suunnitelmat-ja-rakennushankkeet/ydinkeskustan-liikennejarjestelmasuunnitelma">Helsingin ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (hel.fi)</a> esitetään millainen Helsingin kävelykeskustan pitäisi olla. Me haluamme tehdä tälle vaihtoehtoisen suunnitelman, jossa kiinnitämme erityistä huomiota jalankulkijoiden turvallisuuteen, esteettömyyteen, tilaan ja viihtyisyyteen. Liity mukaan!</p> <p>Tämä vaihtoehtoinen suunitelma julkaistaan kesän 2024 aikana.</p> <div class="card"> <h2>Tiiviisti</h2> <p><strong>Mitä?</strong> Helsingin jalankulkijoiden kävelykeskustan suunnittelu</p> <p><strong>Milloin?</strong> Maanantaina 17.6. klo 17-20.</p> <p><strong>Missä?</strong> Töölön kirjasto. Ryhmätila 4.</p> <p><strong>Keille?</strong> Jäsenille ja kaikille jalankulkijoiden asioista kiinnostuneille.</p> <p><strong>Ilmoittautuminen</strong>: <a href="https://beta.tapaaminen.net/s/3xvixg-helsingin-jalankulkijoiden-kavelykeskustan-suunnittelu">Ilmoittautuminen tapahtumaan (tapaaminen.net)</a>.</p> </div> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Kriittisen kävelyretken antimet</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kriittisen-kavelyretken-antimet/"/>

<updated>2024-05-27T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kriittisen-kavelyretken-antimet/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Helsingin jalankulkijat järjesti <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kriittinen-kavelyretki-kaivokadun-ymparistossa-maanantaina-27-5/">27.4.2024 kriittisen kävelyretken Kaivokadun ympäristöön</a>, jossa osallistujat pystyivät ottamaan kantaa ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.</p> <h2>Osallistujien huomiot</h2> <p>Retkiseurueemme pani merkille ainakin nämä: tosi pitkän odotusajan Kaivokadun ylityksessä ja ahtaan paikan odottaa kaistojen välissä. Kiveyksen lovia, johon lastenvaunut jäivät jumiin. lhmisiä istuskelemassa portaikoissa ja kanttikivillä, koska ei ole penkkejä.</p> <p>Ruuhkaa jalkakäytävällä. Sen, että autokaistan lähellä on vaikeaa kuulla parin metrin päässä puhuvaa. Pienet kävelijät toivoivat leikkipaikkoja.</p> <p>Näistä lähtökohdista on hyvä työstää jalankulkijoiden lausuntoa ydinkeskustan liikennesuunnitteluun. Kiitos kaikille osallistuneille!</p> <figure> <figcaption>Ryhmä, joka kiersi Kaivokadun ympäristössä.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kriittinen-kavely-kaivokatu/kriittinen-kavely-2024.jpg/" alt="Valokuva seurueesta. Noin 15 henkilön ryhmä, jossa tunnistettavia henkilöitä ovat hallituksen jäsenet vasemmalta oikealle Anni Lyytikäinen, Sami Määttä, David Pemberton ja Hanna Hannus. 3 lasta, joiden kasvot on peitetty eläinhymiöillä." /> </figure> <h2>Jäikö kävelyretki välistä? Osallistu nyt!</h2> <p><a href="https://jalankulkijat.fi/assets/files/kriittinen-kavelyretki-2024/Jalankulkijoiden%20kriittinen%20k%C3%A4velyretki%20-kartta.pdf/" download="">Lataa karttapohja, jolle voit tehdä omia merkintöjä (PDF, 929 KB, ei saavutettava)</a>.</p> <p>Saavutettavana vaihtoehtona voit lähettää vapaasti kommentteja ydinkeskustan alueesta sähköpostiin. Voit käyttää pohdintasi apuna alla olevia apukysymyksiä:</p> <ul> <li>Miten turvallinen tai turvaton Kaivokadun tai Esplanadien ympäristö on?</li> <li>Missä joudut odottamaan pitkään kadun ylitystä?</li> <li>Missä on viihtyisää ja missä ei niin viihtyisää?</li> <li>Missä pitäisi olla penkkejä ja istutuksia?</li> <li>Missä olisi hyvä olla kävelykatu?</li> </ul> <p>Lähetä omat ajatuksesi osoitteeseen <a href="mailto:jalankulkijat.helsinki@gmail.com">jalankulkijat.helsinki@gmail.com</a> ja hallitus kokoaa niitä kannanottoonsa ydinkeskustan järjestelyistä. Mitä pitäisi parantaa ja mihin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota?</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Käveltävä kaupunki rakennetaan suunnitelma kerrallaan</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kaveltava-kaupunki-rakennetaan-suunnitelma-kerrallaan/"/>

<updated>2024-05-06T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kaveltava-kaupunki-rakennetaan-suunnitelma-kerrallaan/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Jalankulkijat järjestivät maanantaina 6.5. <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulkijoiden-kaava-ilta-maanantaina-6-5-toolon-kirjastossa/">kaava-illan</a> Töölön kirjastossa. Tilaisuudessa aktiivinen asemakaavaehdotusten ja katusuunnitelmien kommentoija kertoi, miten hän itse löytää kommentoitavat suunnitelmat, millaisiin asioihin hän kiinnittää huomiota ja miten kommentteihin on vastattu kaupungin tasolta.</p> <p>Tässä kirjoituksessa tehdään yhteenvetoa tilaisuudesta.</p> <div class="card"> <h2>Tiiviisti</h2> <p><strong>Seuraa</strong> itse, mitä suunnitelmia on kommentoitavana</p> <ul> <li><a href="https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset">kaupungin sivuilla</a></li> <li><a href="https://suunnitelmavahti.hel.fi/">Suunnitelmavahdissa (hel.fi)</a>.</li> </ul> <p>Suunnitelmat <strong>yleisestä yksityiskohtaisempaan</strong>, ja näitä voi kommentoida luonnosvaiheessa:</p> <ol> <li>asemakaava ja liikennesuunnitelma</li> <li>katu- ja puistosuunnitelma.</li> </ol> <p>Kävely-ympäristöstä on hankala saada selkeää kokonaiskuvaa, joten tietoa pitää osata yhdistellä eri kohdista suunnitelmia.</p> <p><strong>Vaikuta</strong> kommentoimalla suunnitelmia pyydetyllä tavalla eli</p> <ul> <li>sähköpostilla suunnittelijoille tai</li> <li>muistutuksena kaupungin kirjaamoon (<a href="mailto:kirjaamo@hel.fi">kirjaamo@hel.fi</a>).</li> </ul> <p>Viimeisenä keinona ota suoraan yhteyttä kaupunkiympäristölautakunnan jäseniin, jos muut kanavat eivät toimi. Käytä keinoa erittäin harkiten!</p> <p><a href="https://paatokset.hel.fi/fi/paattajat/kaupunkiymparistolautakunta#jasenet--kaupunkiymparistolautakunta">Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenten yhteystiedot (hel.fi)</a>.</p> </div> <h2>Suunnitelmien löytäminen</h2> <p>Asemakaavaehdotuksia ja suunnitelmia tulee esille kaupungin sivuille:</p> <ul> <li><a href="https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/kaava-asiat-ja-rakentaminen">Asemakaavat (kaava-asiat ja rakentaminen) (hel.fi)</a></li> <li><a href="https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/katu-ja-puistosuunnitelmat">Katu- ja puistosuunnitelmat (hel.fi)</a>.</li> </ul> <p>Näissä kommentointiaika vaihtelee kahdesta viikosta kolmeen viikkoon, joten sivuja voi seurata itsekin muistin aikana.</p> <h3>Suunnitelmavahti muistuttaa</h3> <p>Jos et halua erikseen seurata kaupungin sivuja, niin voit tilata kaupungin ylläpitämän <a href="https://suunnitelmavahti.hel.fi/">Suunnitelmavahdin (hel.fi)</a>. Saat sitä kautta sähköpostiisi koonnin ajankohtaisista suunnitelmista.</p> <h2>Keskeiset suunnitelmat</h2> <p>Keskeisiä suunnitelmia on kolmea erilaista:</p> <ul> <li>asemakaava</li> <li>liikennesuunnitelma</li> <li>katu- tai puistosuunnitelma.</li> </ul> <p><strong>Asemakaava</strong> on yleisin ja yleensä sen ohessa julkaistaan myös <strong>liikennesuunnitelma</strong>. <strong>Katu-</strong> ja <strong>puistosuunnitelmat</strong> ovat yksityiskohtaisempia suunnitelmia, joissa jo kerrotaan esimerkiksi, miten leveä jalkakäytävä tulee olemaan.</p> <h3>Asemakaava</h3> <p>Asemakaava on yleensä aika laaja dokumentti ja se saattaa sisältää yli sata sivua. Olennaisia osia jalankulkijalle:</p> <ul> <li>tavoitteet jalankululle - jos niitä on</li> <li>liikenteen nykytila - mainitaanko jalankulkua?</li> <li>liikenteen tuleva tila (kaavaratkaisu) - mainitaanko jalankulkua?</li> <li>virkistys- ja viherverkosto</li> <li>havainnekuvat ja kartat.</li> </ul> <p>Jalankulun asioita on yleensä ripoteltu eri kokonaisuuksien sisälle, eikä kokonaiskuvaa ole helppo saada.</p> <p>Asemakaavassa on kartta, johon on rajattu alue, jota se koskee. Sen lisäksi kartassa on selostuksia siitä, mitä asioita alueen rakentamisessa tulisi huomioida.</p> <figure> <figcaption>Esimerkki asemakaavasta <a href="https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/asemakaava-nahtavilla-kruununhaka-maurinkatu-1b-ja-3a">"Kruununhaka, Maurinkatu 1b ja 3a" (hel.fi)</a>.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kaava-ilta/kruna-asemakaava.png/" alt="Kuvakaappaus asemakaavasta, jossa alue on rajattu punaisella viivalla ja alueen sisälle jää rakennuksia ja niiden sisäpihoja." /> </figure> <figure> <figcaption>Esimerkki tekstiosasta asemakaavassa <a href="https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/osittain-voimaan-tullut-asemakaava-munkkiniemi-haaga-huopalahdentien-katualue-ymparistoineen">"Munkkiniemi, Haaga, Huopalahdentien katualue ympäristöineen" (hel.fi)</a>.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kaava-ilta/teksti-asemakaava-munkki.png/" alt="Kuvakaappaus asemkaavasta. Teksti alla kuvaselostuksessa." aria-describedby="kuvaselostus-asemakaava" /> </figure> <details id="kuvaselostus-asemakaava"><summary>Kuvaselostus.</summary><p>Kävelyyn ja jalankulkuun liittyvät tekstiosuudet on korostettu punaisella rajauksella.</p><p>(Korostus alkaa.) Kävely- ja pyöräilyreittien pintamateriaalin tulee olla maatiiltä tai luonnonkiveä. Istutusalueille voidaan toteuttaa pieniä jalankulunyhteyksiä pitkospuina. (Korostus loppuu.)</p><p>Aukioihin rajautuvan Huopalahdentien katualueen yksityiskohdat ja pysäkkialueiden ratkaisut tulee sovittaa osaksi aukiokokonaisuutta.</p><p>(Korostus alkaa.) <strong>Munkkiniemenaukio</strong> tulee rakentaa korkeatasoisesti yhtenäisen toteutussuunnitelman mukaan. Aukio tulee jäsentää istutuksin ja pintamateriaalein. Jalankulkualueilla tulee käyttää mahdollisimman paljon maatiiltä tai luonnonkiveystä. (Korostus loppuu.)</p></details> <p><strong>Huomaa!</strong> Asemakaavassa voi olla epämääräisesti asioita jalankulun parantamiseksi, ja niihin on hyvä viitata liikenne- ja katusuunnitelman kommenteissa, jos näyttää siltä, että asemakaavan ajatusta ei aiota kunnioittaa.</p> <h3>Liikennesuunnitelma</h3> <p>Liikennesuunnitelma laaditaan asemakaavan yhteydessä. Sen avulla nähdään, miten liikenne - mukaan lukien kävely - aiotaan järjestää.</p> <p>Liikennesuunnitelma ei kuitenkaan ole samalla tavalla sitova kuin asemakaava, joten siitä voidaan poiketa tarkemmissa suunnitelmissa.</p> <p>Olennaista on kiinnittää huomiota siihen, että miten jalankulun kannalta olennaiset asiat on järjestetty. Esimerkiksi suojatiet, jalkakäytävät ja katutyypit (piha- tai kävelykatu).</p> <p>Liikennesuunnitelmassa käytetään runsaasti värejä ja merkintöjä katujen osien ja alueiden merkitsemiseen. Näiden lisäksi eri kohdista tarjotaan läpileikkauksia, joissa määritellään, kuinka leveitä eri kulkuväylät ovat ja miltä kadun profiili näyttäisi.</p> <figure> <figcaption>Esimerkki liikennesuunnitelmasta asemakaavan <a href="https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/osittain-voimaan-tullut-asemakaava-munkkiniemi-haaga-huopalahdentien-katualue-ymparistoineen">"Munkkiniemi, Haaga, Huopalahdentien katualue ympäristöineen" (hel.fi)</a> selosteessa.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kaava-ilta/liikennesuunnitelma-munkki.png/" alt="Kuvakaappaus liikennesuunnitelmasta. Tarkempi kuvailu kuvaselostuksessa." aria-describedby="kuvaselostus-liikennesuunnitelma" /> </figure> <details id="kuvaselostus-liikennesuunnitelma"><summary>Kuvaselostus.</summary><p>Kolme erilaista kuvakaappausta:</p><ol><li>Katu ja sen osat merkitty eri värein.</li><li>Selite eri merkinnöille ja väreille.</li><li>Poikkileikkaus kadusta.</li></ol> <h4>Katu</h4> <p>Katu jakautuu vasemmalta oikealle jalkakäytävään, pyöräkaistaan, ajorataan, nurmirataan (raitiovaunuille), ajorataan, pyöräkaistaan ja jalkakäytävään. Katu kohtisuoraan molemminpuolin on merkitty kaksi viivaa, joiden päissä on kirjain B. Tämä viittaa kohtaan, josta poikkileikkaus esitetään.</p> <h4>Selite</h4> <p>Selitteessä on esitetty katkoviiva suunnitelma-alueen rajalle ja punainen katkoviiva kaava-alueen rajalle. Katu rajautuu kaava-alueen rajalla. Jalkakäytävä on vaaleankeltainen. Pyörätie, joka on eri tasossa jalkakäytävän kanssa on liila. Nurmirata on vihreä. Selitteessä ei ole erikseen ajorataa, joka on merkitty valkoisella.</p> <h4>Kadun poikkileikkaus</h4> <p>Poikkileikkauksen otsikko on "Huopalahdentie", sen alla lukee "Leikkaus B-B" ja mittakaava 1:200.</p><p>Poikkileikkauksesta näkee, miten tilaa on varattu kullekin kulkumuodolle:</p><ul><li>Jalkakäytävälle on varattu vasemmalla 2,25 metriä ja oikealla 2,50 metriä.</li><li>Pyöräkaistalle on varattu vasemmalla 2,25 metriä ja oikealla 4,00 metriä.</li><li>Poikkileikkaukseen on myös merkitty harmaalla piennar pyöräkaistan ja ajoradan väliin.</li><li>Ajorata on kummallakin puolella nurmirataa 7 metriä.</li><li>Nurmirata on 7,55 metriä leveä.</li></ul> <p>Poikkileikkauksessa on käytetty samoja värejä kuin kadussa.</p> </details> <p><strong>Huomaa!</strong> Liikennesuunnitelma ei monesti näytä kävelyn koko kuvaa, koska siihen ei kuulu esimerkiksi viereisen puiston kautta kulkeva kävely tai oleilu. Ne huomioidaan <strong>puistosuunnitelmissa</strong>.</p> <h3>Katusuunnitelma</h3> <p>Katusuunnitelma on yksityiskohtaisin suunnitelma ja se yleensä perustuu hyväksyttyyn liikennesuunnitelmaan. Katusuunnitelmaan voi siis vaikuttaa jo kommentoimalla asemakaavaa ja liikennesuunnitelmaa. Liikennesuunnitelma <strong>ei ole sitova</strong> suunnitelma, joten katusuunnitelmaan voi tehdä siitä poikkeavia muutoksia.</p> <p>Viimeistään katusuunnitelmasta näkee, millaiset ratkaisut tehdään kävelyn kannalta, kuten</p> <ul> <li>kuinka leveät jalkakäytävät ovat</li> <li>millaisia reittejä kävelijällä on käytössään</li> <li>miten esteetön katutila tulee olemaan</li> <li>miten istumapaikkoja on sijoiteltu</li> <li>mihin kohtaan ja kuinka monta suojatietä sijoitetaan.</li> </ul> <figure> <figcaption>Esimerkki katusuunnitelmasta <a href="https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/kampin-terveys-ja-hyvinvointikeskusta-ymparoivien-katujen-katusuunnitelmaluonnoksia-esilla-10">"Kampin terveys- ja hyvinvointikeskusta ympäröivien katujen katusuunnitelmaluonnoksia" (hel.fi)</a>.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kaava-ilta/kamppi-katusuunnitelma.png/" alt="Kuvakaappaus katusuunnitelmasta. Tarkempi kuvailu kuvaselostuksessa." aria-describedby="kuvaselostus-katusuunnitelma" /> </figure> <details id="kuvaselostus-katusuunnitelma"><summary>Kuvaselostus.</summary><p>Katusuunnitelmassa on esitetty kiertoliittymä ja siihen saapuvat kolme katua oikealta, ylhäältä ja vasemmalta. Vasemmalta ja oikealta tulevilla kaduilla on keskellä ajorata, sivuilla pyöräkaistat ja jalkakäytävät. Kiertoliittymästä ylös lähtee ajorata ja jalkakäytävä sen kummallakin puolella.</p><p>Suunnitelmassa on lukuisia numeroita ja merkintöjä. Siihen on merkitty millaisia materiaaleja kadussa käytetään ja missä kohtaa suojatiet ovat.</p><p>Suunnitelman vieressä on selite eri väreille ja kuvioille:</p><ul><li>Harmaa tai tummanharmaa on ajorata tai jalkakäytävä ja pyörätie, asfalttia.</li><li>Vaaleanpunainen on pyörätie, punainen pinnoite,</li><li>Loput kuvioinnit ovat erilaisia kivetyksiä harmaalla tai mustalla pohjalla. </li></ul></details> <h3>Puistosuunnitelma</h3> <p>Puistosuunnitelma on samantasoinen suunnitelma katusuunnitelman kanssa ja siinä on paljon yksityiskohtia, kuten pintamateriaalien käyttö ja esteettömyysratkaisut.</p> <figure> <figcaption>Esimerkki puistosuunnitelmasta <a href="https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/lansisataman-alueen-katujen-ja-puistojen-suunnitelmaluonnoksia-esilla-13-2632024">"Länsisataman alueen katujen ja puistojen suunnitelmaluonnoksia" (hel.fi)</a>.</figcaption> <img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kaava-ilta/lansisatama-puistosuunnitelma.png/" alt="Kuvakaappaus puistosuunnitelmasta, jossa on ranta, vihreää puistoaluetta ja puustoa. Puiston läpi kulkee myös jalkakäytävä." /> </figure> <h2>Vaikuttaminen</h2> <p>Kannattaa olla ajoissa liikkeellä seuraamalla kaupungin erilaisia suunnitelmia nettisivujen ja suunnitelmavahdin avulla.</p> <p><strong>Muista!</strong> Vaikka asemakaava olisi hyväksytty siten, että siellä on mieluisia asioita jalankululle, niin katu- tai puistosuunnitelmissa saatetaan poiketa näistä. Niissä tilanteissa on hyvä viitata asemakaavaan!</p> <p>Tämä tarkoittaa sitä, että itselle tärkeän alueen prosessia kannattaa seurata asemakaavasta aina suunnittelutasolle asti - ja vaikuttaa aktiivisesti eri vaiheissa.</p> <p>Liikennesuunnitelma ei ole sitova, mutta siihen tykätään viitata katusuunnitelmavaiheessa. Kannattaa siis vaikuttaa jo liikennesuunnittelun vaiheessa.</p> <h3>Suoraan suunnittelijoille ja virkahenkilöille</h3> <p>Eri suunnitteluvaiheissa asemakaavaehdotuksesta ja katu- tai puistosuunnitelmista pyydetään kommentteja eri tavoin:</p> <ul> <li><strong>alussa</strong> suoraan suunnittelijoille esimerkiksi sähköpostilla</li> <li><strong>myöhemmin</strong> muistutuksena kaupungin kirjaamoon (<a href="mailto:kirjaamo@hel.fi">kirjaamo@hel.fi</a>).</li> </ul> <h3>Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille</h3> <p>Tilanteissa, joissa täytyy saada pikaista viestiä läpi, voi kokeilla myös suoraa viestintää lautakunnan jäsenille. Sen seurauksena voi saada jopa oman huomionsa läpi käsiteltävään suunnitelmaan, jos ei ehtinyt aiemmin tai herättää keskustelua käsiteltävästä asiasta.</p> <p><strong>Huomaa!</strong> Käytä tätä kanavaa harkiten, tai kun muut kanavat eivät toimi. Jatkuva viestittely ei varsinkaan tuota haluttavaa lopputulosta.</p> <p><a href="https://paatokset.hel.fi/fi/paattajat/kaupunkiymparistolautakunta#jasenet--kaupunkiymparistolautakunta">Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenten yhteystiedot (hel.fi)</a>.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Jalankulkijoiden kaava-ilta maanantaina 6.5. Töölön kirjastossa</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulkijoiden-kaava-ilta-maanantaina-6-5-toolon-kirjastossa/"/>

<updated>2024-04-21T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulkijoiden-kaava-ilta-maanantaina-6-5-toolon-kirjastossa/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Kaupunkia rakennetaan suunnitelmien pohjalta ja jokainen kansalainen voi antaa kommentinsa niistä. Erilaisia katusuunnitelmia ja asemakaavoja voi kuitenkin olla vaikea tulkita, joten tarjoamme mahdollisuuden tutustua tähän yhdessä muiden jäsenien kanssa!</p> <p>Olemme kutsuneet aktiivisen jäsenen kertomaan omista tavoistaan tulkita ja kommentoida suunnitelmia. Sen lisäksi kuulemme, miten nämä kommentit huomioidaan kaupungin päätöksenteossa. Tule mukaan!</p> <div class="card"> <h2>Tiiviisti</h2> <p><strong>Mitä?</strong> Jalankulkijoiden kaava-ilta.</p> <p><strong>Milloin?</strong> Maanantaina 6.5. klo 17-19.</p> <p><strong>Missä?</strong> Töölön kirjasto. Ryhmätila 3.</p> <p><strong>Keille?</strong> Jäsenille ja kaikille jalankulkijoiden asioista kiinnostuneille.</p> <p><strong>Ilmoittautuminen</strong>: <a href="https://beta.tapaaminen.net/s/vobap4-jalankulkijoiden-kaava-ilta-maanantaina-65-klo-17-19">Ilmoittaudu kaava-iltaan (tapaaminen.net)</a>. Ilmoittaudu valitsemalla ainoa sallittu päivämäärä ja jätä sähköpostiosoitteesi.</p> </div> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Kriittinen kävelyretki Kaivokadun ympäristössä maanantaina 27.5.</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kriittinen-kavelyretki-kaivokadun-ymparistossa-maanantaina-27-5/"/>

<updated>2024-04-20T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kriittinen-kavelyretki-kaivokadun-ymparistossa-maanantaina-27-5/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Tänä vuonna tehdään tärkeitä päätöksiä Helsingin kävelykeskustasta, kun <a href="https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen/suunnitelmat-ja-rakennushankkeet/ydinkeskustan-liikennejarjestelmasuunnitelma">ydinkeskustan liikennejärjestelmän suunnittelu (hel.fi)</a> etenee. Vaikutamme aktiivisesti sen eteen, että Helsinkiin saadaan viihtyisä, vetovoimainen ja turvallinen ydinkeskusta.</p> <div class="card"> <h2>Tiiviisti</h2> <p><strong>Mitä?</strong> Kriittinen kävelyretki Kaivokadun ympäristössä.</p> <p><strong>Milloin?</strong> Maanantaina 27.5. klo 16.30–18.30.</p> <p><strong>Missä?</strong> &quot;Kivimiehillä&quot; eli Rautatieaseman Kaivokadun puolen sisäänkäynnillä.</p> <p><strong>Keille?</strong> Jäsenille ja kaikille jalankulkijoiden asioista kiinnostuneille. Kannustamme mukaan kaikenlaisia jalankulkijoita; eri ikäisiä ja erilaisen toimintakyvyn omaavia.</p> <p><strong>Lisätietoja</strong>: Ei erillistä ilmoittautumista. Tapahtuma on maksuton.</p> </div> <h2>Näin löydät jalankulkijat</h2> <p>Hakeudu &quot;Kivimiehille&quot; ja etsi jalankulkijoiden lippua. Sitä pitää korkealla joku hallituslaisista. Kuva alla:</p> <img style="width: 40rem" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/kriittinen-kavely-kaivokatu/pedestrians-flag.png/" alt="Jalankulkijoiden logo punaisella taustalla." /> <h2>Tarkemmat tiedot</h2> <p>Tapaamme maanantaina 27.5. klo 16.30 &quot;Kivimiehillä&quot; eli Rautatieaseman Kaivokadun puolen sisäänkäynnillä. Tunnistat meidät jalankulkijat-kyltistä.</p> <p>Kävelemme yhdessä noin tunnin ajan ydinkeskustan katuja ja kirjaamme ylös havaintoja. Kävelyn päätteeksi jatkamme keskustelua sään mukaan kahvilassa tai terassilla. Tapahtuma päättyy noin klo 18.30.</p> <p>Havaintoja hyödynnetään, kun Helsingin jalankulkijat kommentoivat ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.</p> <h2>Kuka vain on tervetullut!</h2> <p>Tapahtuma on tarkoitettu jäsenille ja kaikille, jotka ovat kiinnostuneita jalankulkijoiden toiminnasta. Kannustamme mukaan kaikenlaisia jalankulkijoita, eri ikäisiä ja erilaisen toimintakyvyn omaavia.</p> <p>Tervetuloa!</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Voivatko ambulanssit ja paloautot toimia tehokkaasti käveltävässä kaupungissa?</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/voivatko-ambulanssit-ja-paloautot-toimia-tehokkaasti-kaveltavassa-kaupungissa/"/>

<updated>2024-03-25T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/voivatko-ambulanssit-ja-paloautot-toimia-tehokkaasti-kaveltavassa-kaupungissa/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Tilavamman, turvallisemman ja viihtyisämmän kävely-ympäristön kehittämisestä puhuttaessa monesti kysytään:</p> <blockquote> <p>&quot;Miten ambulanssit ja paloautot pääsevät paikan päälle hätätilanteessa?&quot;</p> </blockquote> <p>Kysymys on aiheellinen, koska paremman kävely-ympäristön kehittäminen todellakin edellyttää henkilöautoliikenteen rajaamista kaupungeissa. Tehokkaimmin sitä tehtäisiin rakenteellisilla muutoksilla eli pollareilla ja istutuksilla. Ne vaikuttavat kaikkien moottoriajoneuvojen liikkumiseen.</p> <p>Kysymys esitetään kuitenkin toteamuksena:</p> <blockquote> <p>&quot;Mitään autoliikenteen rajoittamista ei voi tehdä, koska teitä käyttävät myös ambulanssit ja paloautot.&quot;</p> </blockquote> <p>Väitteelle ei esitetä perusteluita, vaan uskotaan maalaisjärkeen. Se ei riitä.</p> <p>Itse kysymys tulee ottaa vakavasti! Kaupunkisuunnittelun ei pitäisi aiheuttaa enempää vaaranpaikkoja tai hätätilanteita kuin nyt. Kaupunki- ja katusuunnittelun pitää tehdä kaupungista turvallisempi.</p> <h2>Autoliikenteen rajaaminen ei pidentänyt aikaa päästä onnettomuuspaikalle</h2> <p>Artikkelissa <a href="https://findingspress.org/article/23568-the-impact-of-2020-low-traffic-neighbourhoods-on-fire-service-emergency-response-times-in-london-uk?trk=feed_main-feed-card_feed-article-content">&quot;<span lang="en">The Impact of 2020 Low Traffic Neighbourhoods on Fire Service Emergency Response Times, in London, UK&quot; (Findings)</span></a> kerrotaan, että autoliikenteen rajoittamiseen käytetyt keinot eivät vaikuttaneet paloautojen matka-aikoihin. Paloautot saapuivat edelleen ajallaan pienen liikenteen naapurustoihin (englanniksi &quot;low traffic neighbourhood&quot;). Näitä rajoituskeinoja olivat liikennevalo-ohjaus kameravalvonalla ja rakenteelliset esteet, kuten pollarit.</p> <h3>Aineisto oli laaja ja kattava</h3> <p>Pienen liikenteen naapurusto tarkoittaa aluetta, jossa autoliikennettä on rauhoitettu kameravalvonnan keinoilla tai rakenteellisilla keinoilla eli pollareilla, lukituilla porteilla, istutuksilla tai muilla vastaavilla. Kameravalvonnan avulla paloautot päästettiin suoraan läpi alueille, joille ei muuten pääsisi.</p> <p>Tällaisia pienen liikenteen naapurustoja oli Lontoossa 72 kappaletta erilaisilla alueilla keskustassa ja sen ulkopuolella. Niiden alueella elää 300 000 henkilöä. Vertailun vuoksi <a href="https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/vaesto/vaestonmuutokset/vaeston-kehitys">Helsingin asukasluku oli noin 650 000 henkilöä vuonna 2022 (hel.fi)</a>. Helsingin alueeseen kuuluu kantakaupungin ja esikaupungin alueita.</p> <p>Tilastotietoa oli tarjolla laajasti: yhteensä 122 440 hälytysajoa. Tutkittu aikaväli oli lokakuusta 2020 helmikuuhun 2021. Tätä verrattiin kahden vuoden takaisen tilanteeseen ennen pienen liikenteen naapurustoja.</p> <h3>Muu liikenne hidastaa paloautoja</h3> <p>Vertailussa olivat hälytysajot naapurustojen sisällä, naapurustojen rajoilla olevat tiet, naapurustojen ympäristöt enintään 500 metrin etäisyydellä ja tätä etäämmällä olevat alueet. Huomionarvoista oli, että miltei kaikilla alueilla hälytysajoja oli kaksinkertainen määrä vuosina 2018-2019 kuin vuosina 2020-2021.</p> <p>Palopelastajat arvioivat, että autoliikennettä rauhoittavat toimet olisivat pidentäneet aikaa päästä paikalle, mutta tosiasiassa aika ei pidentynyt yhtään. Artikkelin kirjoittajat toteavat, että samanlainen viivästyksen tunne esiintyy muillakin palopelastajajoukoilla. Artikkelissa todetaan, että pikemminkin autoliikenteen rajoittaminen johti siihen, että liikennettä ei ollut yhtä paljon hidastamassa paloautoja.</p> <p>Johtopäätöksinä siis oli, että kameravalvotut tiet tai rakenteilla estetyt tiet eivät vaikuttaneet paloautojen aikaan päästä onnettomuuspaikoille.</p> <h2>Vertailu Helsinkiin</h2> <p>Esplanadien kesäkatukokeilun seurauksena pelastusajoneuvojen matka-ajat kohteisiin pitenivät Katajanokkaan ja Kruunuhakaan päin, minkä <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/70099820/keskustassa-tehdaan-halytysajoneuvoliikennetta-nopeuttavia-parannuksia?publisherId=60577852&amp;lang=fi">kaupunki kertoi tiedotteessaan</a>. Näin ei pitäisi tapahtua.</p> <p>Kävely-ympäristön kehittäminen ja parantaminen on systeeminen muutos. Ei riitä, että katu muutetaan yksikaistaiseksi, ja ulos järjestetään istutuksia ja istuinpaikkoja. Nyt pelastusajoneuvoille pakotetaan vihreitä valoja, jotta ne pääsevät nopeammin perille. Tämä on verrattavissa Lontoon kameraohjattuihin osuuksiin, jolloin paloautoille voitiin antaa etuajo-oikeus.</p> <p>Jos kesäkatukokeilussa oltaisiin otettu rohkeampi askel ja suljettu Etelä-Esplanadi kokonaan autoilta, niin pelastusajoneuvot olisivat voineet tarvittaessa käyttää sitä nopeampana reittinä. Henkilöautoliikenteen rajoittaminen ei tarkoita pelastusajoneuvojen rajoittamista.</p> <p>Olennaista on muistaa, että pelastusajoneuvoja ei hidasta hyvä kävely-ympäristö, vaan muu moottoriliikenne.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Kaupungin selvitys helsinkiläisten liikkumistottumuksista vuonna 2023</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kaupungin-selvitys-helsinkilaisten-liikkumistottumuksista-vuonna-2023/"/>

<updated>2024-02-28T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kaupungin-selvitys-helsinkilaisten-liikkumistottumuksista-vuonna-2023/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Tuoretta tietoa kävelyn suosiosta Helsingissä!</p> <p>Kävely oli pääasiallinen kulkutapa 44 % tehdyistä matkoista Helsingissä, käy ilmi <a href="https://ahjojulkaisu.hel.fi/CCEC7203-45FC-C5D0-96C3-8D5A1C700000.pdf">helsinkiläisten liikkumistottumuksia selvittäneestä kyselystä (PDF)</a>.</p> <h2>Yli 3 000 helsinkiläisen ääni</h2> <p>Tutkimuksessa haastateltiin yli 3 000 helsinkiläistä yhden satunnaisen vuorokauden aikana tehdyistä matkoista. Haastattelut tehtiin syys-lokakuussa.</p> <p>Kävely on suositumpaa kantakaupungissa kuin esikaupunkialueella. Kantakaupungissa yli puolet matkoista (53 %) tehtiin kävellen. Esikaupungissa vastaavasti 39 prosenttia matkoista.</p> <h2>Kävely on suosittua</h2> <p>Kaikkiaan matkoista 44 prosenttia matkoista käveltiin, 24 prosenttia matkoista käytettiin joukkoliikennettä, 21 prosenttia matkoissa käytettiin henkilöautoa ja 11 prosentissa matkoista pyöräiltiin.</p> <h2>Kävelyn puolesta voisi tehdä enemmän</h2> <p>On mahtavaa, miten suosittua kävely on Helsingissä. Suuren suosion soisi näkyvän myös panostuksina jalankulun reitteihin, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Näihin panostamalla kävelyn osuus voidaan saada vieläkin suuremmaksi - ja siitä on paljon hyötyä esimerkiksi terveyden ja ilmaston kannalta.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Kävelyä tukeva arkiympäristö liikuttaa sohvaperunaakin</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kavelya-tukeva-arkiymparisto-liikuttaa-sohvaperunaakin/"/>

<updated>2024-02-23T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kavelya-tukeva-arkiymparisto-liikuttaa-sohvaperunaakin/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Arkiympäristöjen käveltävyys on keskeisessä roolissa erityisesti ikääntyvän väestönosan arjessa, sillä ikääntyessämme toimintakyvyssä ja liikkumisessa tapahtuu muutoksia.</p> <p>Rakennetun ympäristön tiettyjen ominaisuuksien on osoitettu olevan suoraan yhteydessä ikääntyvien arkiliikkumiseen. Kohtalaisen tiivis ja palvelurikas kaupunkirakenne kattavine joukkoliikennepalveluineen ja kävelyteineen näyttäisi tukevan ikääntyvien arkista kävelyaktiivisuutta huolimatta siitä, onko ihminen ylipäätään edes kiinnostunut terveytensä ylläpitämisestä tai liikkumisesta. Laadukas kävelyä tukeva arkiympäristö liikuttaa siis sohvaperunaakin.</p> <p>Tulevaisuudessa onkin entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota rakennetun ympäristön rooliin kävelyn edistäjänä. Olennaista on ymmärtää, että hyvin suunniteltu kävelyä tukeva rakennettu ympäristö voi luoda sellaisenaan puitteet terveyttä edistävälle arkiliikkumiselle, jopa niiden ihmisten kohdalla, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita liikkumisesta ja terveytensä ylläpitämisestä.</p> <h2>Arkiympäristöllä on keskeinen rooli kävelyyn kannustamisella</h2> <p>Turhan usein arkiliikkumista ja terveyden edistämistä mietitäänkin vain esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen kautta, vaikka tuiki tavallisella arkiympäristöllä, kuten toimivilla jalankulun yhteyksillä, voi olla hyvinkin keskeinen rooli arkiliikkumisen edistäjänä ja näin terveyden ylläpitäjänä.</p> <p>Arkisten kävely-ympäristöjen suunnittelu ei pääsääntöisesti kuulu sellaisille hallinnon alueille, joilla perinteisesti mietitään terveyden ja liikunnan edistämisen toimenpiteitä. Aiempaa tiiviimpi poikkihallinnollinen yhteistyö ja toimenpiteet esimerkiksi kaupunkisuunnittelun, sosiaali- ja terveystoimen sekä liikuntatoimen välillä voisi tarjota tulevaisuudessa uudenlaisia ratkaisuja kävelyn lisäämiseksi ja terveyden edistämiseen suomalaisissa kaupungeissa.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Miten tehdä omasta kaupungista parempi</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/miten-tehda-omasta-kaupungista-parempi/"/>

<updated>2024-01-23T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/miten-tehda-omasta-kaupungista-parempi/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=cPA5RmBGZ_w">Jaakko Keson videossa &quot;Yritin tehdä kaupungistani paremman&quot; (Youtube, 1:55 min)</a> hän kiinnittää usein kulkemansa pyöräreitin varrelle pumpun, jota kuka vain voisi käyttää. Samalla hän ajattelee, että tällaisilla pienillä keinoilla voisi vaikuttaa kaupunkitilankin parantamiseen.</p> <h2>Mitä tämä voisi tarkoittaa jalankulkijoiden näkökulmasta?</h2> <p>Keskustelimme ryhmässä jalankulkijoiden vuosikokouksessa 2023, kun mietimme levähdyspaikkoja. Meistä kaupungissa pitäisi olla enemmän penkkejä esimerkiksi bussipysäkeillä, joissa ei ole katosta. Tuolihan olisi helppo vain viedä paikan päälle! En tiedä olisiko lopputulos sama kuin Jaakko Keson pumpulla, mutta tilannetta olisi hauska seurata.</p> <p>Helsingin jalankulkijat voisivat myös tehdä &quot;varjokaavoja&quot; eri paikoista Helsingissä. Niiden idea olisi tarjota parempi vaihtoehto jalankulkijalle ja saavutettavassammassa muodossa. Nykyiset kaavat ja niiden lukeminen on aika haastavaa, jos ei ole perehtynyt asiaan.</p> <p>Yksinkertaisimmillaan voisimme haastatella jalankulkijoita heidän kulkiessaan pitkin kaupunkia. Etenkin tähän aikaan talvikunnossapidosta saataisiin varmasti paljon kommentteja!</p> <h2>Kenelle kaupunkitila kuuluu?</h2> <p>Tuntuma on, että kaupunkitilaa ei pidetä kovin yhteisöllisenä, kuten Kesokin mainitsee videollaan. Ei ainakaan tunnu siltä, että se kuuluu kaupunkilaisille - vaikka niinhän se ensisijaisesti kuuluu. Pikemminkin kaupungilla kulkiessa miettii, että eihän ole tullut tehneeksi jotain väärää, kun oikaisee jonkin kinttupolun kautta.</p> <p>Miten sinä tekisit kaupungistasi paremman?</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Mitä voisimme oppia Helsingin autottomasta kaupunginosasta?</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/mita-voisimme-oppia-helsingin-autottomasta-kaupunginosasta/"/>

<updated>2024-01-05T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/mita-voisimme-oppia-helsingin-autottomasta-kaupunginosasta/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Oletko tullut ajatelleeksi, että Helsingissä on jo autoton kaupunginosa, jossa lähes kaikki liikenne perustuu jalankulkuun?</p> <p>Siellä on 800 asukasta. Ja miljoona turistia vuosittain.</p> <h2>Suomenlinna</h2> <p>Kyseessä on tietenkin Suomenlinna. Mitä voisimme siitä oppia?</p> <p>Ainakin sen, että Helsingissä totta tosiaan on jo yksi käytännössä autoton kaupunginosa. Suomenlinnassa on sallittu ainoastaan huoltoajo.</p> <p>Kaupunginosassa on 800 asukasta, 250 opiskelijaa, koulu, päiväkoti, ravintoloita, kauppoja, juhlatiloja ja museoita. Saarelle saapuminen on rakennettu täysin joukkoliikenteen varaan, ja saaren sisällä pääosin kävellään. Polkupyöriäkin näkyy.</p> <h2>Autottomuus voisi olla vetovoimatekijä</h2> <p>Turisteja, kauppaa ja ravintoloita tämä ratkaisu ei ole estänyt: kaupunginosa on Helsingin vilkkaimpia nähtävyyksiä.</p> <p>Suomenlinnaan asukkaiksi hakevat tietävät kyllä, minkälaiseen paikkaan ovat muuttamassa. Autottomuus ei tule kenellekään yllätyksenä.</p> <p>Mitäpä jos nyt kaavoitettaisiin uusia kaupunginosia, jotka voisivat perustua lähes täysin jalankulkuun?</p> <p>Suomenlinnan asunnot ovat huiman kysyttyjä, mihin tietysti vaikuttaa myös saaren historia, merellisyys ja uniikki yhteisö.</p> <p>Väitän silti, että moni haluaisi kaupunkiasumisessa parkkitilan sijaan enemmän tilaa korttelipihoille, puistoille ja puille, rauhaa liikenteen melulta ja katupölyltä. Pihakatuja, joissa ei tarvitsisi pelätä nopeita ajoneuvoja.</p> <p>Suomenlinnassa tämä on elävää arkea. Miksi sama ei onnistuisi muuallakin?</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Vuodelle 2024 valittiin uusi hallitus!</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuodelle-2024-valittiin-uusi-hallitus/"/>

<updated>2023-12-19T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuodelle-2024-valittiin-uusi-hallitus/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Vuosikokouksessa 2023 järjestettiin työpaja unelmien kadusta ja valittiin uusi hallitus.</p> <h2>Työpajan anti</h2> <p>Työpajassa keskustelu unelmien kadusta kävi vilkkaana. Puhuimme muun muassa penkkien tärkeydestä, nopeusrajoituksista, jalankulun talvikunnossapidosta sekä siitä, miten ikääntyneille ja lapsille suunniteltu kaupunkitila on todennäköisesti parempaa kaikille.</p> <p>Kiitos kaikille Töölön kirjastoon paikalle päässeille aktiivisesta keskustelusta!</p> <h2>Vuosikokouksessa saatiin uusi hallitus</h2> <p>Puheenjohtajana jatkaa Hanna Hannus, ja hallituksen jäseniksi valittiin Anni Lyytikäinen, Sami Määttä, David Pemberton, Johanna Vuorelma ja Christoffer Weckström. Varajäseniksi valittiin Tiina Rinne ja Santeri Hiitola. Onnea uudelle hallitukselle!</p> <p>Hyväksyttiin ensi vuoden jäsenmaksuksi 10 euroa, vähävaraisille 5 euroa ja kannatusjäsenmaksu 100 euroa. Jäsenmaksuista lähetetään keväällä jäsenille erillinen ohje.</p> <p>Vahvistettiin <a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/liite-1-toimintasuunnitelma-2024/">ensi vuoden toimintasuunnitelma</a> esityksen mukaan. Ensi vuonna muun muassa tehdään aktiivista ja saavutettavaa viestintää, järjestetään ainakin kolme jäsentilaisuutta tai kaikille avointa tapahtumaa, tehdään aktiivista edunvalvontaa, luodaan toimintamalli kaavojen ja suunnitelmien systemaattiseen kommentointiin ja liitytään mielekkäisiin kansainvälisiin verkostoihin.</p> <p>Kiitos, kun olet mukana!</p> <p>Rauhaisaa vuodenvaihdetta - ja hyvää uutta vuotta 2024!</p> <h2>Mikäli haluat julkaista viikon ajatuksen</h2> <p>Viikon ajatus on nurkka, jossa hallituksen jäsenet ja yhdistyksen jäsenistö jakavat ajatuksiaan itseään kiinnostavasta ja jalankulkuun liittyvästä asiasta.</p> <p>Voit lähettää idean tekstiksi puheenjohtaja Hannalle (<a href="mailto:jalankulkijat.helsinki@gmail.com">jalankulkijat.helsinki@gmail.com</a>).</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>On talvikunnossapitoa ja sitten "talvikunnossapitoa"</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/on-talvikunnossapitoa-ja-sitten-talvikunnossapitoa/"/>

<updated>2023-12-14T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/on-talvikunnossapitoa-ja-sitten-talvikunnossapitoa/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Helsingin kaupungin sivuilla kerrotaan, että <a href="https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kunnossapito/katujen-kunnossapito/katujen-talvikunnossapito#talvihoidosta-vastaavat-seka-kaupunki-etta-kiinteistot">kantakaupungissa jalkakäytävien talvikunnossapito on kiinteistöjen vastuulla</a>. Kaupunki hoitaa ajoradat. Se on ehkä helppo ratkaisu kaupungille, mutta surkea jalankulkijalle. Erityisesti sellaiselle, jonka liikkumiskyky on jostain syystä rajoittunut.</p> <figure><figcaption>Suojatien edusta Kalevankadun ja Albertinkadun risteyksessä.</figcaption><img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/talvikunnossapito2023/talvikunnossapito2023_2.jpg" alt="Valokuva suojatiestä, jonka edessä on aurattu lumikasa." /></figure> <h2>Epätasalaatuista jälkeä</h2> <p>Järjestely johtaa epätasalaatuiseen jalkakäytävien hoitamiseen, joka johtaa siihen, että jalankulkija joutuu etsimään itselleen sopivan reitin. Sopivan reitin löytyminen ei välttämättä ole mahdollista.</p> <p>Talvikunnossapidosta voi valittaa, mutta se pitää tehdä kiinteistölle. On siis kaupunkilaisen vastuulla selvittää, kuka kiinteistön omistaa ja saada viestinsä läpi. Korjaus 9.2.2024: Sain Helsingin kaupungilta vastauksen, että näistäkin kunnossapitopuutteista voi ilmoittaa Helsingin palautekanavien kautta ja ne ohjataan oikealle taholle.</p> <figure><figcaption>Kiinteistön edusta Albertinkatu 40-42:ssa. Kuvanottokohdalla on myös linja-autopysäkki.</figcaption><img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/talvikunnossapito2023/talvikunnossapito2023_3.jpg" alt="Valokuva jalkakäytävästä, jonka lumia ei ole aurattu. Sen keskellä on jalankulkijoiden jalanjäljistä muodostuva polku. Tästä ei esimerkiksi pyörätuolilla pääsisi." /></figure> <p>Velvoittaako kiinteistöjä mikään talvikunnossapidon tasosta? Ei vaikuta siltä. Samaan aikaan kaikkien rahoilla hoidetaan ajoradat kuntoon.</p> <figure><figcaption>Kadun toiselta puolelta otettu kuva Albertinkadulla.</figcaption><img src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/talvikunnossapito2023/talvikunnossapito2023_1.jpg" alt="Valokuva jalkakäytävästä, joka on paremmin hoidettu kuin edellisessä valokuvassa. Huomaa, että jalkakäytävä on paremmin hoidettu noin puolivälin kohdalta." /></figure> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Autoteiden ylivalta</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/autoteiden-ylivalta/"/>

<updated>2023-12-04T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/autoteiden-ylivalta/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Hyvää itsenäisyyspäivää! Ihanaa, että saavuit lukemaan jalankulusta ja autojen ylivallasta.</p> <p>Helsingin Sanomissa kirjoitettiin tällä viikolla juttu <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009812732.html">kaupunkiympäristön toimialan ja kaupunginkanslian sisäisestä kahnauksesta</a>. (Korjaus: aiemmin kirjoitin kaupunkiympäristön toimialan sisäisestä kahnauksesta, mikä ei pitänyt paikkaansa.) Sen ohessa sanallistettiin hyvin epäsuhta kaupunkitilassa, ja se kannattaa toistaa:</p> <blockquote> <p>&quot;Vuonna 2021 Helsingissä on reilu 220 000 liikennekäyttöön rekisteröityä henkilöautoa. Se tarkoittaa noin 336 henkilöautoa tuhatta asukasta kohden, ja on reippaasti vähemmän kuin muualla pääkaupunkiseudulla, muusta Suomesta puhumattakaan.</p> <p>Vuosikymmenessä kantakaupungin autoliikenne on vähentynyt 16 prosenttia. Syiksi siihen on nimetty niin länsimetro, liikennettä haittaavat työmaat kuin koronapandemiakin.</p> <p>Tästä huolimatta Helsingin kantakaupungin katutilasta noin 63 prosenttia on edelleen varattu autoille.&quot;</p> <p><cite>- Helsingin Sanomat, <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009812732.html">Helsingin kaupungin sisällä kuohuu riita autoilusta: ”Tuntuu jopa kiusan­teolta”</a>, 4.12.2023</cite></p> </blockquote> <p>On suosittua nostaa talouden näkökulma, kun autoilua puolustetaan, joten tehdään sekin:</p> <blockquote> <p>&quot;Autoilijoiden osuus alueen yrittäjien liikevaihdosta ei todella ole valtava. Se on noin 8–18 prosenttia hieman kauppa- tai palvelutyypistä riippuen. Autoilijat ovat kuitenkin monelle yrittäjälle erityisen tärkeitä. He nimittäin ostavat keskimäärin enemmän kuin muilla kulkuneuvoilla keskustaan tulleet.&quot;</p> <p><cite>- Helsingin Sanomat, <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009812732.html">Helsingin kaupungin sisällä kuohuu riita autoilusta: ”Tuntuu jopa kiusan­teolta”</a>, 4.12.2023</cite></p> </blockquote> <p>Siis <strong>63 prosenttia</strong> katutilasta on varattu kulkutavalle, joka tuottaa <strong>8–18 prosentin</strong> liikevaihdon alueen yrityksille. Vaa'an pitäisi hiukan painua toisaalle, koska kuka kattaa autoteiden ylläpidon, talvikunnossapidon ja melusaasteen aiheuttamat kustannukset? Kaupunkilaiset, koska kaupunki teiden ylläpidon.</p> <h2>Suurin osa kaupunkilaisista ei omista autoa</h2> <p>Keitäs nämä kaupunkilaiset ovat? <a href="https://hri.fi/data/fi/showcase/helsingissa-yli-puolet-kaikista-asuntokunnista-ei-omista-autoa">Yli puolet heistä ei omista autoa (hri.fi)</a>.</p> <p>Sesongin hengen mukaisesti lienee hyvä aika muistuttaa, että kantakaupungin talvikunnossapidosta huolehtii kaupunki - ajoratojen osalta. Jalkakäytävien talvikunnossapito on langetettu kiinteistöjen harteille ja se johtaa hyvin vaihtelevaan lopputulokseen. Järjestelystä kerrotaan <a href="https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kunnossapito/katujen-kunnossapito/katujen-talvikunnossapito#talvihoidosta-vastaavat-seka-kaupunki-etta-kiinteistot">Helsingin kaupungin sivuilla Katujen kunnossapito</a>.</p> <p>Saisiko rahoille tasapainoisemmin vastinetta?</p> <h2>Hyvä aika liittyä yhdistyksen jäseneksi ja osallistua vuosikokoukseen</h2> <p>On hyvä aika liittyä yhdistykseen, joka haluaa ajaa jalankulkijoiden ja Helsingin yleisimmän kulkumuodon etua. Järjestämme maanantaina 18.12.2023 vuosikokouksen, jossa valitaan uusi hallitus ja hyväksytään ensi vuoden toimintasuunnitelma.</p> <p><a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokous-2023/">Ilmoittaudu siis työpajaan ja vuosikokoukseen</a>!</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Jalankulku on sosiaalinen liikennemuoto</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulku-on-sosiaalinen-liikennemuoto/"/>

<updated>2023-11-29T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/jalankulku-on-sosiaalinen-liikennemuoto/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Kävelyn fyysiset terveyshyödyt on laajasti tunnustettu, mutta vähemmän puhutaan kävelyn psyykkisistä hyödyistä. Säännöllinen kävely voi vähentää stressiä, ahdistusta tai riskiä sairastua masennukseen. Kävely lisää mielen hyvinvointia ja auttaa nukkumaan paremmin.</p> <p>Tämän lisäksi vielä vähemmälle huomiolle tutkimuksessa on jäänyt kävelyn sosiaaliset hyödyt. Mikään muu liikennemuoto ei tarjoa samoja sosiaalisia hyötyjä kuin jalankulku. Satunnaiset kohtaamiset, rupattelut ja tuttavien tervehdykset piristävät päivää, ja tutkimuksissakin on todistettu kuinka virikkeellinen ja miellyttävä kävely-ympäristö lisää ihmisten määrä kaduilla ja sen myötä sosiaalisia kohtaamisia on enemmän. Eräässä tutkimuksessa osoitettiin, että käveltävimmillä alueilla ihmisillä oli kolme kertaa enemmän ystäviä kuin vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla.</p> <p>Kävelemällä kokee helpommin olevansa osa yhteisöä ja se puolestaan vähentää yksinäisyyttä. Yksinäisyys on Suomessakin laaja sosiaalinen ongelma, ja miellyttävä kävely-ympäristö tarjoaa mahdollisuudet satunnaisiin sosiaalisiin kohtaamisiin.</p> <p>Kävely lisää mahdollisuuksia kasvokkaisiin kohtaamisiin, joka vuorostaan kasvattaa luottamusta, ymmärrystä ja parantaa alueen yhteisöllisyyttä. <a href="https://www.arup.com/perspectives/publications/research/section/cities-alive-towards-a-walking-world">Arupin teettämän tutkimuksen mukaan (englanniksi)</a> käveltävä ympäristö lisää ihmisten välistä vuorovaikutusta, joka vuorostaan vahvistaa asukkaiden välisiä siteitä ja vahvistaa yhteisöä.</p> <p>Lukuisten terveyshyötyjen lisäksi parantamalla kävelyn viihtyisyyttä pystymme lisäämään myös mielen hyvinvointia ja vahvistamaan yhteisöllisyyttä.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Kaupungissa kotona – lasten oikeus turvalliseen tilaan</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kaupungissa-kotona-lasten-oikeus-turvalliseen-tilaan/"/>

<updated>2023-11-21T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kaupungissa-kotona-lasten-oikeus-turvalliseen-tilaan/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Pihat, leikkipaikat, puistot ja metsät, päiväkodit ja koulut. Näennäisesti monipuolinen lista lasten ympäristöstä kaupungissa, mutta siinäkö todella kaikki? Onko lasten paikka kaupungissa vain neljän seinän sisällä tai aidalla rajatuissa tiloissa?</p> <p>Kaupunki on myös lasten kaupunki – paikka, jossa lapset voivat kokea yhteyden yhteisöönsä, tutkia ympäristöään ja kasvaa aktiivisina toimijoina. Jotta näin todella olisi, lasten on voitava osallistua ja tuntea kuuluvansa kaupungin elämään kaikin tavoin.</p> <h2>Liikennettä pitäisi rauhoittaa</h2> <p>Erityinen haaste on istuva elämäntapamme. Kaupungeissa yli kolmasosa lapsista kamppailee kuntonsa kanssa. Tämä ei ole vain terveysongelma, vaan sillä on myös yhteiskunnalliset kustannuksensa: 4,7 miljardia euroa vuodessa. ”Liike on lääke”, sanotaan, mutta tämä pätee vain, jos liikkuminen tehdään lapsille mahdolliseksi.</p> <p>Professori Petri Tapion lausahdus ”liikunta on myös liikennettä, kun se käyttää liikenneväyliä” antaa ajattelemisen aihetta. Kaupungissa lasten on voitava liikkua turvallisesti ilman pelkoa joutumisesta auton alle. Valitettavasti liikenteen aito rauhoittaminen on edelleen tabu. Priorisoimme käytännössä enemmän autoliikenteen läpiajoa asuinalueilla kuin lasten oikeutta liikkua ja elää turvallisesti omilla kotikaduillaan.</p> <p>Tarvitseeko meidän harkita tiiviiseen ympäristöön esimerkiksi 20 km/h aluenopeutta? Riittääkö sekään todellisuudessa? Ehkä meidän pitäisi pohtia vielä laajemmin. Pitäisikö kotikaduilla olla 15 km/h nopeusrajoitus? Olisiko esimerkiksi pihakaduille paljon nykyistä suurempi tilaus?</p> <p>Lopulta kyse on arvoistamme. Onko meillä tarve pohtia arvojamme uudelleen? Onko lapsilla aidosti oikeus turvalliseen tilaan kotikaduillamme? &quot;Kaupungissa kotona&quot; ei pitäisi tarkoittaa vain kodin fyysistä sijaintia, vaan myös oikeutta turvalliseen ja monipuoliseen ympäristöön, jossa lapset voivat liikkua ja kasvaa. Kaupunki on lasten koti. Heillä on oltava oikeus kutsua sitä omakseen kaikilla mahdollisilla tavoilla.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Työpaja ja vuosikokous maanantaina 18.12. Töölön kirjastossa</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokous-2023/"/>

<updated>2023-11-18T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokous-2023/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Tervetuloa Helsingin jalankulkijoiden ensimmäiseen vuosikokoukseen!</p> <p>Ennen vuosikokousta järjestetään tapahtuma &quot;Unelmien katu&quot;, johon kaikki ovat tervetulleita. Vuosikokous alkaa sen jälkeen.</p> <h2>Tiiviisti</h2> <div class="card"> <p><strong>Mitä?</strong></p> <p>Klo 17-18.20 työpaja &quot;Unelmien katu&quot;.</p> <p>Klo 18.30-20.00 Helsingin jalankulkijoiden vuosikokous 2023.</p> <p><strong>Milloin?</strong> Maanantaina 18. joulukuuta 2023 klo 17-20.</p> <p><strong>Missä?</strong> Töölön kirjaston Mika Waltari -salissa. Osoite: Topeliuksenkatu 6, 00250 Helsinki. <a href="https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Esteettomyys">Esteettömyystiedot Töölön kirjaston sivuilta</a>.</p> <p><strong>Linkit</strong>:</p> <ul> <li><a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/vuosikokous-2023/#asialista">Asialista (sivulla alempana)</a></li> <li><a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/liite-1-toimintasuunnitelma-2024/">Liite 1: Toimintasuunnitelma 2024</a></li> <li><a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/liite-2-talousarvio-2024">Liite 2: Talousarvio 2024</a></li> </ul> <h3>Ilmoittautuminen</h3> <p><a href="https://forms.gle/qxwy8KzzrHYf43mt6">Ilmoittaudu mukaan (Google Forms -lomake)</a>.</p> <p>Jos et voi tai halua käyttää Google Forms -lomaketta, niin voit ilmoittautua sähköpostitse lähettämällä seuraavat tiedot osoitteeseen <a href="mailto:jalankulkijat.viestinta@gmail.com">jalankulkijat.viestinta@gmail.com</a>.</p> <details> <summary>Ilmoittautumistiedot</summary> <ul> <li>Etu- ja sukunimi (<strong>pakollinen</strong>)</li> <li>Oletko yhdistyksen jäsen vai et? (<strong>pakollinen</strong>)</li> <li>Osallistutko työpajaan, vuosikokoukseen vai kumpaankin? (<strong>pakollinen</strong>)</li> <li>Mikä rooli hallituksessa kiinnostaisi sinua? (vapaavalintainen) <ul> <li>Puheenjohtaja</li> <li>Hallituksen jäsen (4-6 henkilöä)</li> <li>Varajäsen (enintään 2 henkilöä)</li> </ul> </li> <li>Jos et pääse paikan päälle, niin kirjoita lyhyt perustelu, miksi sopisit hallitukseen. (vapaavalintainen)</li> </ul> <p>Ilmoittautumistietoja säilytetään 1.1.2024 asti. Sen jälkeen ne poistetaan.</p> </details> <h4>Liity jäseneksi maksutta</h4> <p>Voit liittyä yhdistyksen jäseneksi maksuttomasti vielä vuoden 2023 loppuun asti. Jos liityt jäseneksi ennen vuosikokousta, olet äänivaltainen jäsen ja voit asettua myös ehdolle hallitukseen vuodelle 2024.</p> <p><a href="https://jalankulkijat.fi/liity-jaseneksi/">Liity jäseneksi (jalankulkijat.fi)</a>.</p> </div> <h2>&quot;Unelmien katu&quot; -työpaja</h2> <p>Ennen vuosikokousta Helsingin jalankulkijat järjestävät tapahtuman nimeltä &quot;Unelmien katu&quot;. Se alkaa klo 17 ja kestää 18.20 asti.</p> <p>Työpajassa on johdatus aiheeseen, ryhmäkeskusteluja ja lopuksi yhteinen keskustelu.</p> <h2>Vuosikokous 2023</h2> <p>Vuosikokous alkaa klo 18.30 samassa tilassa työpajan jälkeen.</p> <p>Vuosikokouksessa käsitellään ainakin <a href="https://jalankulkijat.fi/saannot/">säännöissä</a> mainitut asiat. Jos olet jäsen, voit ehdottaa lisäyksiä asialistaan. Ilmoita niistä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle yhtä (1) viikkoa ennen vuosikokousta sähköpostiosoitteeseen <a href="mailto:helsinki.jalankulkijat@gmail.com">helsinki.jalankulkijat@gmail.com</a>.</p> <h3 id="asialista">Asialista</h3> <ol> <li>Kokouksen avaus.</li> <li> Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. </li> <li>Hyväksytään kokouksen työjärjestys.</li> <li> Esitetään edellisen vuoden tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan lausunto. </li> <li> Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. </li> <li>Vahvistetaan jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruus.<br /> <p><strong>Esitys</strong>: Jäsenmaksun suuruus vuodelle 2024 on 10 euroa ja alennettu jäsenmaksu 5 euroa. Kannatusjäsenmaksu on 100 euroa.</p></li> <li>Vahvistetaan tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.<br /><p id="vuosi2024"><strong>Esitys</strong>: Vahvistetaan hallituksen hyväksymä <a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/liite-1-toimintasuunnitelma-2024/">toimintasuunnitelma 2024 (liite 1)</a> ja <a href="https://jalankulkijat.fi/liitteet/liite-2-talousarvio-2024">talousarvio 2024 (liite 2)</a>.</p></li> <li>Valitaan hallituksen puheenjohtaja.</li> <li>Valitaan muut hallituksen jäsenet sekä hallituksen varajäsenet.</li> <li> Valitaan tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja ja varatilintarkastaja tai varatoiminnantarkastaja. </li> <li>Muut asiat.</li> </ol> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Erilaiset jalankulkijat</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/erilaiset-jalankulkijat/"/>

<updated>2023-11-15T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/erilaiset-jalankulkijat/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Olemme kaikki jalankulkijoita. On hyvä pysähtyä pohtimaan, kuinka monimuotoinen tämä joukko kuitenkin on. Väylävirasto tarjoaa kätevän havainnollistuksen erilaisista jalkakäytäviä käyttävistä henkilöistä (ja heidän tilantarpeestaan) julkaisussaan <a href="https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2022-34_jalankulun_suunnittelu.pdf">Jalankulun suunnittelu. Väyläviraston ohjeita 34/2022 (PDF)</a>.</p> <figure><figcaption>Erilaisia jalankulkijoita.</figcaption> <img aria-describedby="#kuvaselostus-jalankulkijat" src="https://jalankulkijat.fi/images/uploads/jalankulkijoita.png" alt="Selitetty kuvaselostuksessa." /> </figure> <details id="kuvaselostus-jalankulkijat"> <summary>Kuvaselostus</summary> Riveittäin piirrettyjä hahmoja, jotka kuvaavat jalankulkijoita. Jokaisella jalankulkijalla on oma erilainen tilantarpeensa. Kaikki hahmot ovat kuvattu edestä ellei toisin mainita. Tilantarvetta ei kuvailla erikseen. <p>Rivi 1.</p> <ul> <li>Seisova jalankulkija.</li> <li>Seisova jalankulkija, joka pitää sateenvarjoa.</li> <li>Jalankulkija, joka kantaa kassia ja laukkua.</li> <li>Jalankulkija, joka taluttaa pyörää.</li> <li>Seisova jalankulkija, rintamasuunta sivulle.</li> </ul> <p>Rivi 2.</p> <ul> <li>Rullaluistelija.</li> <li>Skeittaaja.</li> <li>Potkukelkkailija.</li> <li>Potkulautailija.</li> <li>Pyörätuolilla kulkeva jalankulkija.</li> </ul> <p>Rivi 3.</p> <ul> <li>Jalankulkijoina aikuinen ja lapsi käsi kädessä.</li> <li>Lastenvaunuja työntävä jalankulkija.</li> <li>Lastenvaunuja työntävä jalankulkija sivulta.</li> </ul> <p>Rivi 4.</p> <ul> <li>Kahta kyynärsauvaa käyttävä jalankulkija.</li> <li>Näkövammainen jalankulkija valkoisen kepin kanssa.</li> <li>Näkövammainen jalankulkija kepin ja opaskoiran kanssa.</li> <li>Rollaattoria käyttävä jalankulkija.</li> <li>Rollaattoria käyttävä jalankulkija sivusta.</li> </ul> <p>Rivi 5 (viimeinen).</p> <ul> <li>Sähköpyörätuolilla kulkeva jalankulkija.</li> <li>Sähkömopolla kulkeva jalankulkija.</li> <li>Yksipyöräisella tai Segwaylla kulkeva.</li> </ul> </details> <p>On siis hyvä ymmärtää, että ei ole vain yhtä tyypillistä jalankulkijaa ja jalkakäytävän pitää vastata moneen erilaiseen tarpeeseen. Yhteistä näille tarpeille on kuitenkin jalankulun mahdollistaminen esteettömästi.</p> <h2>Jalankulkijoille on liikaa esteitä</h2> <p>Kun kuljen kadulla ja huomaan auton pysähtyneen puoliksi jalkakäytävän puolelle mietin, miten lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa välistä ei mahtuisi mitenkään. Liian usein kuljettajaa ei näy missään autonsa siirtämistä varten.</p> <p>Pahimmillaan olen nähnyt, kun auto on pysäytetty kokonaisuudessaan jalkakäytävälle. Tällöin yksikään jalankulkija ei voi kulkea jalkakäytävää pitkin. Useimmat siirtyvät kävellen ajoradan puolelle, joka on jo itsestään vaarallista.</p> <p>Kun näen jalkakäytävälle pysäköidyn tai kaadetun sähköpotkulaudan mietin, miten näkövammainen jalankulkija saattaa huomata potkulaudan vasta kaatuessaan siihen. Saman ajatuksen herättävät myös vaillinaiset työmaamerkinnät. Eräskin kerta suojatiellä olevan kaivonkannen ympärille oli kaivattu kuoppa. Sen kulmiin oli asetettu pienet liikennekartiot, jotka eivät auta näkövammaista suojatiellä kulkijaa.</p> <p>Viime talvena ajoradan lumia oli aurattu suoraan kukkulaksi suojatien eteen. Suojatien kautta kulkeminen oli tehty kaikille mahdottomaksi. Pahimmillaan huono talvikunnossapito voi estää oman jalankulun kokonaan: Helsingin Sanomien jutussa <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009294439.html">Sohjoa, lumivalleja ja &quot;saatanan keksintö&quot; (maksumuuri)</a> pyörätuolilla liikkuva Janne Pyyhtiä kertoo, miten omasta kodistaankaan ei välttämättä pääse ulos hoitamattomien jalkakäytävien vuoksi.</p> <h2>Mitä tehdä, kun kohtaat esteen jalankululle?</h2> <p>Helsingin kaupungille voi tehdä vikailmoituksen sivulla <a href="https://palautteet.hel.fi/tunnistautuminen-uusi-vikailmoitus">Tee vikailmoitus (hel.fi)</a>. Sieltä saa suhteellisen hyvin vastauksen ja myös, mitä asian eteen aiotaan tehdä.</p> <p>On tärkeää pitää asiasta ääntä. Olemme kaikki jalankulkijoita ja käytämme jalkakäytäviä. Jalankulkijan ei tarvitsisi ikinä pohtia: &quot;Mitä väistän tänään?&quot;</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Viihtyisät ja turvalliset kadut kannustavat liikkumaan</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/viihtyisat-ja-turvalliset-kadut-kannustavat-liikkumaan/"/>

<updated>2023-11-08T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/viihtyisat-ja-turvalliset-kadut-kannustavat-liikkumaan/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>“Suomalaiset liikkuvat liian vähän”, “liikkumattomuuskriisi syvenee”, “liikkumattomuuden kustannukset miljardeja”.</p> <p>Niin asiantuntijat kuin poliitikot laidasta laitaan ovat huolissaan siitä, miten vähän me suomalaiset liikumme ja miten paljon istumme. Ratkaisua etsitään milloin koululiikunnasta, milloin urheiluseuroista, ja laaja keinovalikoima ratkaisuja onkin varmasti tarpeen.</p> <p>Vielä enemmän tulisi puhua siitä, miten paljon päivittäisten matkojen taittaminen (osin tai kokonaan) lihasvoimin toisi lisää liikettä ja askelia päivään - ja millä keinoin askelia saataisiin lisää.</p> <p>Tutkimukset toisensa jälkeen osoittavat nimittäin kävelyn suuret hyödyt terveydelle. BBC uutisoi elokuussa laajasta tutkimushankkeesta, jossa havaittiin terveyshyötyjen alkavan kertyä jo melko pienistäkin askelmääristä. Jo 3 967 päivittäisellä askeleella (noin 3 kilometriä) riski kuolla moniin sairauksiin vähenee (<a href="https://www.sciencefocus.com/news/forget-10000-steps-walking-just-5000-is-enough-to-lower-your-risk-of-death-says-science"><span lang="en">BBC Science Focus</span>, englanniksi</a>). Näin tarkka luku saatiin yhdistämällä yli 200 000 tutkimushenkilön tietoja. Hyödyt kasvavat, mitä enemmän askelia kertyy.</p> <p>Miten ihmiset saataisiin kävelemään enemmän? Tätäkin on selvitetty. 71 % Helsingin seudulla asuvista kertoi kyselyssä olevansa valmiita kävelemään enemmän, mikäli kävely-ympäristö on viihtyisä (<a href="https://hslfi.azureedge.net/globalassets/julkaisuarkisto/2018/mal_barometrin2018_tuloksia.pdf">MAL-barometri, 2018, PDF</a>).</p> <p>Tuntuuko mukavalta taittaa työmatka kävellen, jos tietää että reitti kulkee metsän tai merenrannan reunaa? Entä tekeekö mieli kävellä vilkasliikenteisen kadun kapeaa reunaa, vai valitseeko silloin lyhyellekin matkalle mieluummin jonkin muun kulkumuodon?</p> <p>Viihtyisiä ja turvallisia katuja on monta hyvää syytä kannattaa. Jos on huolissaan liikkumattomuuskriisistä, olisi hyvä kääntää katse myös jalankulkijoiden kokemukseen sekä kävelyn viihtyisyyteen ja turvallisuuteen.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Esplanadien kesäkatukokeilun ensimmäiset tulokset</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/esplanadien-kesakatukokeilun-ensimmaiset-tulokset/"/>

<updated>2023-11-01T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/esplanadien-kesakatukokeilun-ensimmaiset-tulokset/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Helsingin kaupunki on tänään tiedottanut Esplanadien kesäkatukokeilun ensimmäisistä tuloksista.</p> <p>Esplanadien käyttäjät kertoivat haastattelussa, että</p> <ul> <li>jalankulun turvallisuus on lisääntynyt</li> <li>alueen viihtyisyys on lisääntynyt</li> <li>reilusti yli puolet haluaa kokeilusta pysyvän</li> <li>neljä viidestä toivoo myös jatkossa kaupunkikokeiluja katutilan lisäämiseksi kävelylle, pyöräilylle ja oleskelulle.</li> </ul> <p>Alueen liikkeille toteutetussa tutkimuksessa</p> <ul> <li>osalla myynti pysyi samana, osalla myynti nousi ja osalla laski</li> <li>positiivisin vaikutus oli ravintoloihin ja kahviloihin</li> <li>myynti laski 13 toimijalla, joista valtaosa oli tavarakaupan edustajia (Huomautus: Tutkimusalue ulottui Esplanadeja laajemmalle alueelle Forumilta aina Kasarmitorille ja Vanhalle Kauppahallille.).</li> </ul> <p>Lähde: <a href="https://kaveltavan-keskustan-toimenpiteet.mail-eur.net/a/s/77381532-237513622332a20da1a1b02fdd0487d6/1672379">Helsingin kaupungin uutiskirje käveltävän keskustan toimenpiteistä</a>.</p> <h2>Turhia huolia</h2> <p>Kävelykatujen lisäämisestä esitetään usein huolia. Miten kaupungin ja liikkeiden käy? Esplanadien kesä 2023 osoittaa, että maailma ei kaatunut, vaikka kävely sai hieman lisää tilaa. Osa liikkeistä ei menestynyt yhtä hyvin kuin edelliskesänä, mikä on tietysti harmillista. Osa taas menestyi paremmin.</p> <p>Kaupungin elinvoimaa pitää seurata laajasti eri mittareilla. Tavaroiden ostaminen on niistä yksi. Kahvilat, ravintolat, palvelut, tapahtumat, kulttuuri, oleilu, työpaikat ja kaikki muukin toiminta on myös erittäin olennaista elinvoimalle.</p> <p>Helsingin kaupungille iso kiitos jo nyt perusteellisesta jalankulkijoiden kokemusten havainnoinnista ja kuulemisesta.</p> <p>Muistetaan myös, että</p> <ul> <li>Tukholmassa oli viime kesänä 50 kesäkävelykatua.</li> <li>Pariisi suunnittelee koko ydinkeskustan läpiajokieltoa.</li> </ul> <p>Me toivomme, että Helsinki astelee rohkeasti eteenpäin jalankulun turvallisuuden, viihtyisyyden ja esteettömyyden lisäämisessä.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Hallitus valittu!</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/hallitus-valittu/"/>

<updated>2023-10-16T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/hallitus-valittu/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p>Vuoden 2023 toimikauden hallitus valittiin <a href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kutsu-perustamiskokoukseen-15-8-2023">viime yhdistyksen kokouksessa 28.9.2023</a>.</p> <p>Puheenjohtajaksi valittiin Hanna Hannus. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Veera Florica Rajala, Johanna Vuorelma, Riikka Suominen, Petteri Hyvärinen, Anni Lyytikäinen ja Sami Määttä. Varajäseniksi valittiin David Pemberton ja Jan Huopainen.</p> <p>Tämän hallituksen toimikausi kestää marras-joulukuussa 2023 järjestettävään vuosikokoukseen asti, jossa valitaan sääntöjen mukaisesti uusi hallitus. Nykyinen hallitus pyrkii käynnistämään toimintaa ennen vuosikokousta ja valmistelee vuoden 2024 toimintasuunnitelmaa.</p> <h2>Hallituksen kokous 16.10.2023</h2> <p>Hallitus kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa Oodissa maanantaina 16.10.2023. Ennen kokousta Hanna, hallituksen puheenjohtaja, piti työpajan, jossa käytiin läpi, mitä asioita hallituksen jäsenet kokivat tärkeiksi tehdä ennen vuoden loppua. Tärkeimmiksi asioiksi nousivat</p> <ul> <li>viestintäkanavien ja -vastuiden määrittely hallituksessa</li> <li>vuosikokouksen järjestäminen</li> <li>jäsentilaisuuden tai jäsenhankintatilaisuuden järjestäminen</li> <li>lyhyiden toimintaperiaatteiden tai teesien määrittely toiminnalle.</li> </ul> <p>Tärkeänä osana keskustelua pidettiin myös keinoja jäsenistön osallistamiseksi yhdistyksen toimintaan. Keskusteltiin erilaisten työryhmien perustamisesta, jotka koostuisivat jäsenistä ja myös kevyemmistä osallistamisen tavoista, kuten kyselyiden tekemisestä.</p> <p>Keskustelun jälkeen päätettiin, että jäsentilaisuus ja vuosikokous järjestettäisiin samana päivänä. Jäsentilaisuus voisi toimia myös jäsenhankintatilaisuutena, jossa mukana olevat henkilöt voivat liittyä jäseniksi. He voivat tämän jälkeen osallistua myös vuosikokoukseen.</p> <p>Kokouksen aikana Sami Määttä valittiin hallituksen varapuheenjohtajaksi.</p> <p>Päätettiin, että jäsenrekisteri on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan erillisten sähköpostitunnusten kaksinkertaisen tunnistautumisen takana Google Drive -palvelussa.</p> <p>Päätettiin myös, että jäseneksi liittymislomakkeesta poistetaan yksityiskohtaisempia vaadittavia tietoja ja, että jäseneksi voi myös liittyä ilmoittamalla vastaavat tiedot yhdistyksen sähköpostiosoitteeseen saavutettavuussyistä. Vaihtoehtoisia ratkaisuja lomakkeelle selvitetään. Muutokset lomakkeeseen pyritään tekemään piakkoin.</p> <h2>Vuosikokous järjestetään joulukuussa!</h2> <p>Tarkempi aika vuosikokoukselle ilmoitetaan myöhemmin.</p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Kutsu yhdistyksen kokoukseen 28.9.2023</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kutsu-yhdistyksen-kokoukseen-28-9-2023/"/>

<updated>2023-09-28T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kutsu-yhdistyksen-kokoukseen-28-9-2023/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><p> Nyt se alkaa! Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Helsingin jalankulkijat ry:n yhdistysrekisteriin. </p> <p></p><p> Ensimmäinen yhteiskävely ja Helsingin jalankulkijat ry:n yhdistyksen kokous pidetään <strong>torstaina 28.9.</strong> Tilaisuudessa avataan myös mahdollisuus liittyä yhdistykseen! </p> <p> Yhteiskävelylle lähdetään klo 17.00, kokous alkaa klo 17.30. Yhteiskävelyn tapaaminen on Kolmen sepän patsaalla klo 17.00. </p><p></p> <p></p><p> Tarkkaillaan yhdessä jalankulun olosuhteita: esteettömyyttä, turvallisuutta, viihtyisyyttä ja katutilan käyttöä. Reitti etenee suunnilleen Mannerheimintie - Pohjoisesplanadi - Mikonkatu - Kaivokatu - Elielinaukio - Oodi. </p> <p> Kokous on Oodissa, ryhmätilassa 3, 2. kerroksessa. <a href="https://oodihelsinki.fi/esteettomyys/">Tutustu Oodin esteettömyyteen</a>. Ilmoittaudu mukaan kokoukseen ja ilmoita halukkuudestasi toimia hallituksessa, puheenjohtajana tai muissa tehtävissä! </p> <p> <a href="https://forms.gle/okqWNGoSw3iRPRQd8">Ilmoittautuminen yhdistyksen kokoukseen (Google Forms)</a>. </p> <h2>Haluaisitko yhdistyksen hallitukseen?</h2> <p> Puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä pääset parhaiten muokkaamaan uuden yhdistyksen toimintaa ja antamaan oman panoksesi jalankulun edistämiseen. Hallitustyössä tutustut uusiin ihmisiin ja käveltävämmän kaupungin ystäviin. </p> <p> Mitään erityistaitoja tai -osaamista ei tarvita. Kiinnostus jalankulkua kohtaan riittää mainiosti! Hallitus pitää kokouksen noin kerran kuukaudessa, yhteisesti sovittuna aikana, joten suuresta aikasyöpöstä ei ole kyse. </p><p></p> <p></p><h2>Esityslista: Helsingin jalankulkijat ry:n yleiskokous</h2><p></p> <p></p><div class="card"> <p><strong>Aika</strong>: torstai 28.9.2023 klo 17.30</p> <p> <strong>Paikka</strong>: Keskustakirjasto Oodi, ryhmätila 3 (2. kerros), Töölönlahdenkatu 4. Etäosallistuminen on myös mahdollista. Linkki lähetetään ilmoittautuneille. </p> <p> <a href="https://forms.gle/okqWNGoSw3iRPRQd8">Ilmoittautuminen yhdistyksen kokoukseen (Google Forms)</a>. </p> <p> <a href="https://oodihelsinki.fi/esteettomyys/">Tutustu myös Oodin esteettömyyteen</a>. </p> </div><p></p> <p></p><h3>Esityslista</h3> <ol> <li>Kokouksen avaus</li> <li> Järjestäytyminen <ul> <li> Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. </li> <li>Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.</li> <li>Hyväksytään kokouksen työjärjestys.</li> </ul> </li> <li> Jäsenmaksu 2023 <ul> <li> Esitys: Yhdistys ei peri jäsenmaksua loppuvuonna. Yleiskokous marras-joulukuussa vahvistaa jäsenmaksun vuodelle 2024. </li> </ul> </li> <li> Valitaan hallituksen puheenjohtaja, jonka toimikausi on 31.12.2023 saakka. </li> <li> Valitaan muut hallituksen jäsenet (4-6 henkilöä) sekä hallituksen varajäsenet (enintään 2 henkilöä), joiden toimikausi on 31.12.2023 saakka. </li> <li>Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja.</li> <li>Muut esille tulevat asiat</li> <li>Kokouksen päättäminen</li> </ol><p></p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Perustamiskokous pidettiin onnistuneesti</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/perustamiskokous-pidettiin-onnistuneesti/"/>

<updated>2023-09-16T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/perustamiskokous-pidettiin-onnistuneesti/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><blockquote> <p>"Jalankulkijoiden äänen kuuluminen etenee!</p> <p> Helsingin jalankulkijat ry:n perustamiskokous pidettiin tiistaina 15.8. Puistokatu 4:ssa oli tupa täynnä: meitä oli paikan päällä huimat 31 jalankulun ystävää, ja lisäksi etänä kymmenkunta samanmoista. Iso kiitos kaikille paikalla olleille läsnäolosta sekä innostuneesta ja rakentavasta keskustelusta! </p> <p> Lisäksi kymmeniä henkilöitä on jo nyt ilmoittanut kiinnostuksesta uutta yhdistystä kohtaan, mutta ei päässyt perustamiskokoukseen. Kiitos, että olette kaikki mukana!" </p> <p><cite>- Hanna Hannus</cite></p> </blockquote> <h2>Mitä seuraavaksi?</h2> <ol> <li> Yhdistys rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kautta. </li> <li> Kun rekisteröinti on saatu tehtyä, avataan jäseneksi liittyminen ja kutsutaan koolle yleiskokous, jossa valitaan ensimmäinen hallitus. Tästä tiedotetaan somekanavissa ja sähköpostitse kaikille teille. </li> <li> Rekisteröintiprosessia odotellessa voimme jo järjestää tapahtumia, tehdä viestintää ja viestiä uudesta jalankulun äänestä! </li> </ol> <p> Voit seurata <a href="https://www.instagram.com/jalankulkijat/">Instagramissa</a> tai <a href="https://twitter.com/jalankulkijat">Twitterissä</a>. Voit myös liittyä jalankulkijoiden <a href="https://www.facebook.com/groups/jalankulkijat">Facebook-ryhmään</a> keskustelemaan jalankulusta ja yhdistyksestä! </p> <h2>Järjestä tapahtuma!</h2> <p> Jos olet kiinnostunut järjestämään <strong>tapahtuman</strong>, niin ota yhteyttä jonkin sosiaalisen median kanavan kautta! </p> <p> Olisiko se jalankulkuympäristöä tutkaileva kävelyretki? Kävelybileet? Keskustelun unelmien kaupungista? </p> </content>

...

</entry>

<entry>

<title>Kutsu perustamiskokoukseen 15.8.2023</title>

<link href="https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kutsu-perustamiskokoukseen-15-8-2023/"/>

<updated>2023-08-15T00:00:00Z</updated>

<id>https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/kutsu-perustamiskokoukseen-15-8-2023/</id>

<content xml:lang="fi" type="html"><div class="alert"> <p> <strong>Mennyt tapahtuma!</strong> Perustamiskokous pidettiin onnistuneesti Kirjasto-tilassa Puistokatu 4:ssä, Helsingissä 15.8.2023. Voit lukea alta, millaisella kutsulla perustamiskokous kutsuttiin koolle. </p> </div> <h2>Tiiviisti</h2> <div class="card"> <p> <strong>Mitä?</strong> Jalankulkijoiden yhdistyksen perustaminen Helsinkiin. </p> <p><strong>Milloin?</strong> Tiistaina 15. elokuuta 2023 klo 17-18.30.</p> <p> <strong>Missä?</strong> Puistokatu 4:n <strike>iso neuvotteluhuone</strike> (Puistokatu 4, Helsinki) tai etänä. </p> <div class="alert"> <p> Päivitys 15.8.2023: Kokoustila on vaihtunut suurempaan. Se on nyt Kirjasto-tila 1. kerroksessa. </p> </div> <p> <strong>Miksi?</strong> Koska jalankulkijoiden ääni pitää saada paremmin kuuluviin. Tule mukaan muuttamaan liikennepoliittista keskustelua ja aloittamaan jalankulun vallankumousta! </p> <p> Seuraa instagramissa: <a href="https://www.instagram.com/jalankulkijat/">@jalankulkijat</a>. </p> </div> <h2>Tule mukaan perustamaan uutta jalankulkijoiden yhdistystä Helsinkiin!</h2> <blockquote> <p> "On monta hyvää syytä kannattaa kävelylle ystävällisiä katuja: ne kannustavat terveyden ja ilmaston kannalta hyviin valintoihin, ovat turvallisia niin lapsille kuin aikuisille ja lisäävät kaupungin viihtyisyyttä. </p> <p> Silti Helsingin kantakaupungissa katutilasta vain yksi neljäsosa on varattu jalankulkuun, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen - yhteensä. (Koponen & Hilden 2023) </p> <p>Suunnan tulee muuttua.</p> <p> Helsinkiin tarvitaan kävelykatuja, matalampia ajonopeuksia, parkkipaikkojen rivistön sijaan puistoja ja penkkejä - niin ydinkeskustaan kuin muuallekin. </p> <p> Arvokasta kansalaisaktivismia ja -keskustelua kävelyn edistämiseksi on tehty paljon - kiitos siitä kuuluu niin teille kuin monille muille. </p> <p> Liikennepoliittisessa keskustelussa on kuitenkin hieman vääristävää, että suurta jalankulkijoiden joukkoa ei edusta mikään virallinen taho. Kävelijöiden ääni ei edelleenkään kuulu riittävän hyvin. </p> <p> Siksi on vireillä uusi jalankulkijoiden yhdistys. Sen on tarkoitus olla toimija, joka systemaattisesti muistuttaa kaavoittajia ja päätöksentekijöitä ja pyrkii muuttamaan Helsinkiä turvallisemmaksi, mukavammaksi ja kannustavammaksi kävellä. </p> <p> Haluaisitko olla mukana nostamassa esiin jalankulkijoiden ääntä Helsingissä?"" </p> <p> Tervetuloa perustamaan uutta jalankulkijoiden yhdistystä Helsinkiin Puistokatu 4:n tiistaina 15.8.! Ohjelmassa on vapaata keskustelua ja ideointia tulevan yhdistyksen toiminnasta." </p> <p><cite>- Hanna Hannus</cite></p> </blockquote> <h2>Esteetön pääsy</h2> <p> <a href="https://puistokatu4.fi/yhteystiedot/#saavutettavuus">Puistokatu 4:n sivuilta</a>: </p> <blockquote> <p> "Vierailu Puistokadulla onnistuu esteettömästi ja tilat ovat saavutettavia. </p> <p> Puistokatu 4:n piha ja pääsisäänkäynti ovat esteettömiä. Piha on nupukivetystä ja pääovelle vie luiska, jonka kaltevuus on kahdeksan astetta. Pääovi toimii liiketunnistimella ja tuulikaapista on käynti suoraan hissille, josta pääsee esteettömästi kaikkiin kolmeen kerrokseen sekä kellariin. Hissin napit ovat saavutettavalla korkeudella ja hissin ovet avautuvat kahteen suuntaan. Esteetön WC ja lastenhoitopiste löytyy ensimmäisestä kerroksesta. </p> <p> Puistokadun vuokrattavat kokoushuoneet sijaitsevat 1. ja 2. kerroksessa. Näihin on esteetön kulku, lukuun ottamatta 1. kerroksen pientä kokoushuonetta, jonka alkuperäinen oviaukko on leveydeltään ainoastaan 71 cm. </p> <p> Talon 2. kerroksessa sijaitseva juhlasali on esteetön, ja sinne pääsee hissillä. 2. kerroksessa ei ole esteetöntä WC:tä. </p> <p> Ravintola Elm sijaitsee 1. kerroksessa, jonne pääsee hissillä. Huoneiden välillä olevat vanhat kynnykset on madallettu niin, että pyörätuolilla liikkuminen niiden yli onnistuu. Ravintolan terassi on korotettu. Terassille pääsee pyörätuolilla sisäkautta talon pääovesta. </p> <p> Puistokadun 1. kerroksen kirjastossa ja 2. kerroksen juhlasalissa on käytössä induktiosilmukka." </p> </blockquote> </content>

...

</entry>

...

</feed>