Mitä voisimme oppia Helsingin autottomasta kaupunginosasta?

Oletko tullut ajatelleeksi, että Helsingissä on jo autoton kaupunginosa, jossa lähes kaikki liikenne perustuu jalankulkuun?

Siellä on 800 asukasta. Ja miljoona turistia vuosittain.

Suomenlinna

Kyseessä on tietenkin Suomenlinna. Mitä voisimme siitä oppia?

Ainakin sen, että Helsingissä totta tosiaan on jo yksi käytännössä autoton kaupunginosa. Suomenlinnassa on sallittu ainoastaan huoltoajo.

Kaupunginosassa on 800 asukasta, 250 opiskelijaa, koulu, päiväkoti, ravintoloita, kauppoja, juhlatiloja ja museoita. Saarelle saapuminen on rakennettu täysin joukkoliikenteen varaan, ja saaren sisällä pääosin kävellään. Polkupyöriäkin näkyy.

Autottomuus voisi olla vetovoimatekijä

Turisteja, kauppaa ja ravintoloita tämä ratkaisu ei ole estänyt: kaupunginosa on Helsingin vilkkaimpia nähtävyyksiä.

Suomenlinnaan asukkaiksi hakevat tietävät kyllä, minkälaiseen paikkaan ovat muuttamassa. Autottomuus ei tule kenellekään yllätyksenä.

Mitäpä jos nyt kaavoitettaisiin uusia kaupunginosia, jotka voisivat perustua lähes täysin jalankulkuun?

Suomenlinnan asunnot ovat huiman kysyttyjä, mihin tietysti vaikuttaa myös saaren historia, merellisyys ja uniikki yhteisö.

Väitän silti, että moni haluaisi kaupunkiasumisessa parkkitilan sijaan enemmän tilaa korttelipihoille, puistoille ja puille, rauhaa liikenteen melulta ja katupölyltä. Pihakatuja, joissa ei tarvitsisi pelätä nopeita ajoneuvoja.

Suomenlinnassa tämä on elävää arkea. Miksi sama ei onnistuisi muuallakin?

Kirjoittajasta