Keskusta, jonne tekee mieli jäädä

Helsingin jalankulkijat ry:n kävelykeskustavisio 2027 ja 2035. Sivun sisältö PDF-muodossa (7,4 MB, ei saavutettava).

"Hyvä kaupunki on kuin hyvät juhlat - ihmiset jäävät sinne pidemmäksi aikaa kuin oikeastaan olisi tarpeen, koska he nauttivat siellä olosta."

- Jan Gehl, tanskalainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelun innoittaja

Helsinkiin tarvitaan viihtyisä, houkutteleva ja laaja kävelykeskusta. Tällä sivulla kerromme, miksi ja miten se tehdään.

Ensin muutamia esimerkkejä muualta.

Ljublana teki sen jo 2007

Slovenian pääkaupunki Ljubljana (280 000 asukasta) muutti ydinkeskustan täysin kävely- ja pyöräilyalueeksi vuonna 2007.

Uudistukseen liittyi konserttien ja festivaalien järjestämistä uusilla kävelyalueilla. Ljubljana panosti myös joukkoliikenteeseen, kaupunkipyöriin ja vehreyteen. Autot ohjattiin maanalaiseen pysäköintiin.

Tulokset: ilmansaasteet vähenivät roimasti ja kävellen taitettujen matkojen osuus kasvoi. Kyselyssä 97 % asukkaista haluaa pitää järjestelyn voimassa (englanniksi, bigissue.com).

Pariisin kadut ovat kokeneet muodonmuutoksen

Pariisissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisätty huomattavan paljon katutilaa kävelyn, pyöräilyn ja viheralueiden käyttöön. Myös nopeusrajoituksia on alennettu. Muutoksia on tehty ympäri kaupunkia, niin asuinalueilla kuin keskustassa.

Yli 200 koulun lähikatu on muutettu kävelykaduksi lasten lähiympäristöjen turvallisuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi (ranskaksi, paris.fr).

Oslo kehittää keskustaa viihtyisämmäksi

Oslossa on vuodesta 2006 lisätty ydinkeskustan elinvoimaa lisäämällä puistoja, kävelykatuja sekä ottamalla merenrantoja paremmin ihmisten käyttöön. Maanpäällisiä parkkipaikkoja on vähennetty. Uudet alueet Aker Brygge ja Bjørvika on rakennettu hyvin käveltäviksi.

Keskustassa on huomioitu myös lapset lisäämällä uusia leikkipuistoja keskustaan. Muutokset ovat lisänneet keskustassa liikkuvien ihmisten määrää (norjaksi, arcgis.com).

Tukholma: ympäristövyöhyke ja Slussenin muutos

Tukholma ottaa vuodesta 2025 käyttöön ydinkeskustassa kahdenkymmenen korttelin kokoisen ympäristövyöhykkeen, joka vähentää läpiajoliikennettä ja parantaa ilmanlaatua.

Slussenin eritasoliittymän purkaminen tekee tilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Tukholmassa on jo vanhastaan paljon kävelykatuja, kuten Drottninggatan sekä koko Gamla stan.

Tukholmassa on vuosittain myös noin 50 kesäkatua ja -aukiota, jotka muutetaan kesän ajaksi viihtyisiksi kävelyalueiksi. Kyselyssä yhdeksän kymmenestä kaupunkilaisesta piti kesäkävelykatuja onnistuneina (ruotsiksi, vaxer.stockhholm).

Miten Helsingissä liikutaan nyt? Entä miten katutilaa käytetään?

Jalankulku

Helsingin kantakaupungissa matkoista tehdään kävellen yli puolet (53 %). (Helsinkiläisten liikkumistottumukset, Helsingin kaupunki 2023.)

Jalankulkuun käytetään kantakaupungissa katutilasta noin neljännes (22 %, ja 28 % jos mukaan lasketaan yhdistetyt jalankulun ja pyöräilyn väylät). (Koponen ja Hildén 2023.)

Jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne

Helsingin kantakaupungissa kävellen (53 %), pyörällä (10 %) ja joukkoliikenteellä (25 %) tehtyjen matkojen osuus on yhteensä 88 %. (Helsinkiläisten liikkumistottumukset, Helsingin kaupunki 2023.)

Helsingin kantakaupungissa katutilasta arviolta reilu kolmasosa (37 %) on varattu jalankulkuun, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen - yhteensä. (Koponen ja Hildén 2023.)

Autoilu

Vertailun vuoksi Helsingin kantakaupungissa 12 % matkoista tehdään henkilöautolla kuljettajana, kyydissä tai taksilla. (Helsinkiläisten liikkumistottumukset, Helsingin kaupunki 2023).

Helsingin kantakaupungissa katutilasta yli 60 % on varattu autoliikenteelle. (Koponen ja Hildén 2023).

Entä miten raha saapuu keskustaan?

Kun tarkasteltiin edellisen asiointikerran kokonaiskulutuksen jakautumista eri kulkumuodoille, yhteensä 71 % edellisen asiointikerran kokonaiskulutuksesta (noin 173 000 euroa) liikkui keskustaan joukkoliikenteellä. Autolla liikkui 18 %, kävellen 8 % ja pyörällä 3 % kulutuksesta. (Helsingin keskustan asiointiselvitys 2019 (PDF))

Minkälaisen muutoksen haluamme nähdä?

Vision lähtökohtana on kaupungin ydinkeskusta, jossa tekee mieli viettää aikaa, pysähtyä ja oleilla – ja jonne tekee mieli jäädä asian hoitamisen jälkeenkin.

Esteettömyys, yhdenvertaisuus ja kaupunkilaisten moninaisuuden huomiointi. Keskusta, jonne tekee mieli saapua myös rollaattorilla, pyörätuolilla tai pienten lasten kanssa.

Keskusta, joka on turvallinen ja tervetulleeksi toivottava liikkumispaikka myös lapsille. Keskusta, jossa ilmansaasteet ja melu vähenevät. Kaupunki, jossa kävely on niin mukavaa, että sitä tulee tehneeksi kuin huomaamattaan – saaden kaikki hyvät terveysvaikutukset.

Keskusta, jossa kivijalkaliikkeet, terassit ja tapahtumat saavat levittäytyä katutilaan.

Keskusta, joka on viihtyisä, kaunis ja vehreä. Penkit, puistot ja leikkipaikat ovat tärkeä osa viihtyisyyttä, ja puut ovat olennaisia myös kuumina kesäpäivinä tarjoamalla varjoa.

Keskusta, joka osoittaa Helsingin olevan sitoutunut hiilineutraaliuteen. Liikenteen päästöt ovat laskeneet hitaasti. Nykyisen arvion mukaan vuonna 2025 autoliikenne tulee tuottamaan suurimman osan kaupungin päästöistä (hel.fi).

Keskusta, jota suunnitellaan ennen kaikkea kaupunkilaisten arki edellä. Silloin turistitkin viihtyvät.

Miten sinne päästään?

Helsingin nykyiset kävelykadut sijoittuvat pääosin Aleksanterinkadun ja Kampin ympäristöön.

Ensimmäinen osa: visio 2027

Havainto: Google tietää jo, missä on kiinnostavaa kaupunkia. Aloitetaan katujen parantelu sieltä.

Googlen kartoissa oranssit alueet ovat ”areas of interest” - kiinnostavia ja suosittuja kortteleita, joissa jo nyt kävellään, syödään ravintoloissa ja käydään ostoksilla paljon.

Ominaisuutta kannattaa tarkastella toki kriittisesti, sillä algoritmi ei ole läpinäkyvä.

Tässä tapauksessa oranssi alue menee yhteen arkikokemukseen kanssa: Kaivokadun-Espan ympäristön ohella kivoja, vilkkaasti käveltyjä katuja löytyy erityisesti Fredrikinkadun ja Mannerheimintien väliseltä alueelta Kampin suunnassa.

Laajennetaan sitä, mikä toimii

Uusi, viihtyisämpi keskusta, jonne tekee mieli jäädä rakentuu luontevasti olemassa olevien kävelykatujen jatkoksi.

Se rakentuu luontevasti alueille, joissa jo nyt kävellään, syödään ravintoloissa ja käydään ostoksilla paljon.

Visio 2027

Tarkastele visiota 2027 kartalla (Goole Maps).

Olemassa olevaa:

• keltaisella nykyiset kävelykadut
• ruskealla nykyiset joukkoliikennekadut.

Tulevaisuudessa:

• oranssilla uusi kävelykatu
• sinisellä uusi joukkoliikennekatu
• violetilla uusi pihakatu
• violetilla viivalla bussien uusi reitti
• vihreällä uusi puisto, viheralue tai leikkipuisto.

Vision 2027 muutoksia

Visioon 2027 on otettu mukaan Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi, jota kaupunkiympäristölautakunta käsittelee syksyllä 2024. Kaivokadun ympäristö on jo nykyisellään Suomen vilkkain jalankulkualue. Esteettömyyden ja talvikunnossapidon parantamiseksi Rautatieaseman edustan kaduille lisätään katulämmitys.

Kävelykeskusta laajenee Yrjön-, Kalevan-, Annan- ja Eerikinkatujen alueelle oheisen kartan mukaisesti. Näillä katuosuuksilla on jo nyt paljon ravintoloita, terasseja ja kivijalkaliikkeitä.

Pohjois-Esplanadi muutetaan kävelykaduksi. Muutos yhdistää Esplanadin puiston katkotta Rautatieaseman ympäristön kävelykeskustaan.

Mikonkadun muutos kävelykaduksi Vilhonkadun ja Kaisaniemenkadun välillä mahdollistaa uuden puistoalueen Rautatientorin kulmaan. Tähän vanhojen puiden alle sopisi penkkien ohella mainiosti esimerkiksi uusi leikkipuisto, joita keskustan alueelta puuttuu. Katuvihreää lisätään muuallekin rautatieaseman ympäristöön.

Kaisaniemenkatu muuttuu joukkoliikennekaduksi, käytännössä vain raitiovaunujen käyttöön Rautatientorilta Vilhonkadun risteykseen saakka. Muutos mahdollistaa Kaisaniemenkadun jalkakäytäviä levennetään sekä tehdään tilaa puille, istutuksille ja terassien laajentamiselle. Muutoksen mahdollistaa Rautatientorille kulkevien linja-autojen reitin muuttaminen kulkemaan Vilhonkadulta.

Kaivokadun lähiympäristöstä myös Yliopistonkatu muutetaan kokonaan kävelykaduksi, samoin Vuorikatu Kaisaniemenkadulta etelään sekä Fabianinkatu Espan ja Kirkkokadun välillä. Muutos laajentaa yhtenäistä kävelykeskusta-aluetta.

Bulevardin viihtyisyyttä parannetaan muuttamalla katu Erottajan ja Fredrikinkadun välillä joukkoliikennekaduksi, jolloin kävelylle ja pyöräilylle saadaan enemmän tilaa. Fredrikinkatu tulee muuttaa joukkoliikennekaduiksi viimeistään, kun Länsi-Helsingin raitiotieyhteys valmistuu (arvio 2030–2031).

Mannerheimintien jalkakäytäviä levennetään ydinkeskustassa muuttamalla tie 1+1 -kaistaiseksi Pohjoisen Rautatienkadun ja Erottajan välillä. Eduskuntatalolta pohjoiseen Mannerheimintie jatkuu entiseen tapaan 2+2 - kaistaisena. Näistä toinen kaista on nykyäänkin bussikaista, jonka pääasiallinen tarve alkaa vasta Pohjoisen Rautatienkadun risteyksestä.

Silloin kadut voisivat näyttää esimerkiksi tältä:

Entä seuraavat askeleet?

Vuonna 2035 pikaratikat tuovat ihmisiä keskustaan Laajasalosta, Malmilta, Pakilasta ja Kannelmäestä.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää enemmän katupuita, vehreyttä ja puistoja kaupunkiin. Puut tarjoavat varjoa ja kasvillisuus auttaa runsaiden sateiden hulevesien hallinnassa.

Laajempi ydinkävelykeskusta muodostuu aiempien kävelykatujen ympärille.

Lisäksi paikalliskatujen roolia kasvatetaan viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi.

Toinen osa: visio 2035

Tarkastele visiota 2035 kartalla (Google Maps).

Vision 2035 muutokset

Mannerheimintie muutetaan eduskuntatalolta Erottajalle kokonaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn käyttöön, jotta tie ei katkaise ydinkeskustan vilkkaimpia kävelyalueita. Järjestely tekee myös joukkoliikenteestä sujuvampaa.

Kampin, rautatieaseman, Esplanadien ja Senaatintorin rajaama alue on ydinkävelykeskusta. Viihtyisyyteen ja viipyilyyn panostetaan lisäämällä penkkejä ja vehreyttä.

Rautatieaseman ympäristö on korkealaatuista kävelyaluetta, joka on monen Helsinkiin saapuvan solmukohta. Sen kautta kaupunkiin tullaan viipymään, tehdään arjen askareita ja kuljetaan töihin.

Kauppatorilla poistetaan läpiajo Etelärantaan ja Kaivopuistoon. Tämä lisää tulevan Etelärannan museo- ja oleskelualueen sekä Kauppatorin viihtyisyyttä.

Kaivopuisto, Eiranranta ja Tähtitorninpuisto muodostavat yhtenäisen suuren puistoalueen.

Helsinginniemen rantoja pitkin kulkee yhtenäinen kävelyn ja pyöräilyn rantareitti. Etelä-Helsingin rannalle muodostuu oma rengasreitti, kun Uunisaari ja Sirpalesaari yhdistetään vähintään talvikauden ajaksi rantaan.

Kruununhaka ja Katajanokka sekä Hietalahden, Punavuoren, Ullanlinnan ja Kaartinkaupungin alueet ovat paikalliskatuverkkoa. Niissä ei ole tarkoitus pystyä tekemään läpiajoa, vaan autojen käyttö on varattu asukkaille Barcelonan superblock-ajattelua hyödyntäen.

Etu-Töölössä kortteleista tehdään vehreämpiä ja viihtyisämpiä kävellä.

Kaisaniemen ja Kansalaistorin alue muodostavat nykyisen kaltaisen puistovyöhykkeen. Kaisaniemestä kulkee kävelysilta Siltasaareen.

Kaikkialla kaupungissa pitäisi kehittää jalankulkua

Tämä visio keskittyy ydinkeskustan alueeseen. Kävelyn reittien tulee kuitenkin olla viihtyisiä, turvallisia ja esteettömiä kaikkialla kaupungissa.

Helsingin jalankulkijat

Helsingin jalankulkijat ry on vuonna 2023 perustettu yhdistys, joka edistää jalankulkua liikkumismuotona sekä toimii jalankulkijoiden edunvalvojana Helsingissä.

Iso kiitos jäsenille ja kommentoijille, jotka olivat työstämässä tätä visiota.

Lue lisää etusivuiltamme ja liity jäseneksi (Yhdistysavain)!