Siirry sisältöön.
Jalankulkijat-yhdistyksen logo. Punaisella täytetty ympyrä, jossa on kermanväriset reunukset. Kävelevät, piirretyt jalat laskeutuvat ylävasemmalta. Ympyrän sisäpuolella, alakaarta mukailee teksti 'Jalankulkijat' suuraakkosin.

Uusi ääni
kävelylle!

Jalankulkijan kokemus Kööpenhaminasta ja Berliinistä

Julkaistu 14.7.2024.

Vierailin kesälomareissulla Kööpenhaminassa ja Berliinissä. Kööpenhaminaa on pidetty monella mittapuulla esimerkkinä kaupungista, jossa on tehty oikeanlaisia ratkaisuja käveltävyyden ja pyöräilyn edistämisessä. Esimerkkinä käveltävyyden edistämisestä on jo vanha kävelykatu Strøget. Näistä saavutuksista sietääkin olla ylpeä!

Berliini on taas ollut valitettavasti esimerkki siitä, miten korona-aikoina tehdyt kävelyn ja pyöräilyn edistämisen toimia on peruttu ja purettu.

Kööpenhamina

Ensimmäinen asia, jonka huomaa astuessa ulos päärautatieasemalta on, että pyöriä on todella, todella suuri määrä. Niitä on pysäköitynä aseman ulkopuolelle ja niitä kohtaa miltei jokaisen kahvilan kohdalla. Ruuhka-aikaan vaikutti siltä, että pyöräilijöitä oli enemmän kuin autoilijoita.

Pyöräilylle oli otettu rohkeasti tilaa ajoradoilta. Vaikutti siltä, että monilla teillä yhdet ajokaistat oli suoraan muutettu pyöräkaistoiksi, joten pyöräilylle oli reippaasti tilaa.

Näin jopa niinkin ihmeellisen asian kuin kuorma-auton lastin purkamisen ajoradalla, enkä pyöräkaistan tai jalkakäytävän päällä. Tästä esimerkkinä alla oleva kuva.

Ajoradalle pysäköity kuorma-auto, jonka lastia puretaan. Henkilöauto kiertää kuorma-auton vastaantulevien kaistalle.
Valokuva tilanteesta. Kaksi jalankulkijaa kulkevat kapealla jalkakäytävällä.

Kiinnitin siis todella paljon huomiota siihen, että pyörillä oli tilaa liikkua kaupungissa. Oikeastaan se, mikä minut yllätti oli, että sama ei pitänyt paikkansa jalankulkijoille.

Kuten yllä olevasta kuvasta voi huomata oli, että jalkakäytävät olivat yllättävän kapeita. Se oli säännönmukaista alueilla, joilla liikuin.

Tähän poikkeus oikeastaan oli kävelykatu Strøget, joka oli kokonaan kävelylle. Päivällä sille oli helppo mennä ison aukion kautta.

Strøgetin päässä oleva risteävä katu oli estetty autoliikenteeltä väliaikaisin aidoin.
Valokuva tilanteesta.

Kävelykatu se todellakin oli! Ihmisiä oli riittämiin. (Jostain syystä juuri tästä ei sitten tullut otettuakaan kuvaa.)

Yhteenvetona

Kööpenhaminassa on edistetty hienosti pyöräilyä. Kävelyn edistäminen vaikutti olevan samalla tavalla pisteittäistä ja rajoittunut tiettyihin alueisiin kuin Helsingissä.

Berliini

Berliinihän on upea metropoli erityisen täynnä historiallisia käänteitä. Sen lisäksi Berliinissä on kattava julkinen liikenne metroineen, lähijunineen ja ratikoineen.

Jalankulkijan kokemus Berliinin keskustassa on vain ikävä. Ellei risteyksessä tai tien yli ole liikennevaloja, niin ei ole myöskään suojatietä. Nekin harvat liikennevalot, joita kohtasi, olivat todella nopeat. Käytännössä jalankulkija on miltei aina väistämisvelvollinen muuhun liikenteeseen nähden.

Teiden ylitykset hoidetaan käytännössä puikkelehtimalla ajoradalle autojen välistä, jos on ruuhkaista tai odottaen suurempaa jalankulkijajoukkoa, jonka mukana voi ajoradan voi ylittää.

Pääasiassa jalankulkijat olivat kokoontuneet erilaisille aukioille, jotka oli rauhoitettu liikenteeltä.

Rohkeita ratkaisuja

Sitä mukaa, kun poistui Berliinin keskustasta alkoikin nähdä hienoja katuja kävelylle ja erilaisia liikenteen rauhoittamisen keinoja.

Leveä katu, jonka ajoradan puoleiselle laidalla on suuria vaahterapuita ja raknnusten puolella kahviloiden istumapaikkoja.
Valokuva tilanteesta. Näiden keskellä kulkee leveä jalkakäytävä.
Risteys, jossa autoliikenteen läpiajo on estetty pollareilla, mutta pyörillä mahtuu hyvin läpi.
Valokuva tilanteesta. Pyöräkaistat on merkitty maahan tummanpunaisella.

Tämä tuntui jossain määrin ristiriitaiselta: kaupunki, jonka keskustassa vaikutti siltä, että kävelylle ei oltu uhrattu ajatustakaan, käytti toisaalla rohkeitakin liikenteen rauhoittamisen keinoja estämällä kokonaan läpiajo pollarien avulla.

Tienylityspaikka, jossa ajorataa on kavennettu pollarien avulla. Risteyksen lähelle ei voi pysäköidä, koska pollarit estävät sen.
Valokuva tilanteesta.

Yhteenvetona

Berliini sai keskustassaan paljon miinuspisteitä jalankulkijan asemasta liikenteessä. Näitä kompensoi monipuolinen julkinen liikenne ja jossain määrin rohkeatkin liikenteen rauhoittamisen keinot keskustan ulkopuolella. Lisää tätä kuvien mukaisia ratkaisuja keskustaan!

Mitä tästä pitäisi oppia?

Kööpenhamina oli eräänlainen varoittava esimerkki, jos mennään pelkästään pyöräilyn edistämisen näkökulmasta eteenpäin ja unohdetaan jalankulku. Onneksi Helsingin seudun pyöräilijät (Hepo ry) on omassa vaikutustyössään huomioinut kävelynkin edellytyksiä. Kiitos siitä!

Kööpenhaminan pitäisi innostaa meitä kokeilemaan ja tekemään pysyväksi rohkeaa kävelykeskustan laajentamista. Tätä me peräänkuulutimme lausunnossamme ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta.

Berliini on samaan aikaan varoittava esimerkki ja hyvä esikuva keinoista, joilla liikennettä voidaan oikeasti rauhoittaa jalankulkijoita huomioivaksi. Mikään ei estä tekemästä nyt leveämpiä jalkakäytäviä ja tuomasta kunnolla vehreyttä kaupunkiinkin.

Kirjoittajasta

Valokuva. Sami hymyilee kameraa kohti.

Kirjoittaja: Sami Määttä

Kirjoittaja on Kampissa asuva helsinkiläistynyt muurolalainen. Hän on Helsingin jalankulkijoiden varapuheenjohtaja vuonna 2024.

Viikon ajatus on kulma ajatuksille jalankulusta. Kirjoittajat ovat yhdistyksen jäseniä sekä vierailevia kirjoittajia.