“Car spreading” -ilmiö jatkaa kasvuaan, ja jotain on tehtävä

Car spreading

Autoista tulee vuosi vuodelta suurempia ja leveämpiä.

Viime syksynä Yhdysvalloissa matkustaessani autojen valtava koko herätti jatkuvaa hämmästystä. Jo lapsuudesta muistan, kuinka “kaikki on Amerikassa suurempaa”, mutta nyt mittakaava tuntui karanneen käsistä. Katumaasturit ovat jo pitkään hallinneet katukuvaa, mutta niiden koko on paisunut entisestään.

Monessa asiassa kehitys tuntuu kulkevan niin, että mitä Amerikka edellä, sitä Suomi perässä. Katumaasturi-ilmiö näkyy nyt meilläkin. Suurikokoiset citymaasturit ovat yleistyneet nopeasti, ja autojen keskimääräinen koko kasvaa täälläkin vuosi vuodelta. Tätä kehitystä soisi hillittävän.

Kyse ei ole pelkästään esteettisestä mielipiteestä tai yksilön valinnoista. Autojen koon kasvu on myös turvallisuuskysymys. Tutkimukset osoittavat, että mitä suurempi ja korkeampi auto, sitä vakavammat seuraukset törmäyksillä on erityisesti jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Alle kymmenvuotiaat lapset kuolevat tutkimusten mukaan kolme kertaa todennäköisemmin katumaasturin törmäyksessä, kuin tavallisen henkilöauton osuessa, Robinsonin ja muiden tutkimuksen mukaan (englanniksi).

Katumaasturien korkea keula osuu suoraan lapsen vartaloon tai päähän, kun taas matalampi auto iskeytyy useammin jalkoihin. Myös ajoneuvon suurempi massa lisää törmäysenergiaa.

Turvavyöpakko tuli Suomeen vuonna 1975 ja herätti aikanaan vastustusta, mutta pelasti sittemmin lukemattomia ihmishenkiä. Nyt olisi aika kiinnittää huomiota myös auton ulkopuolisten turvallisuuteen.

Turvallisuuden lisäksi suuret autot vievät suhteettomasti tilaa. Ne täyttävät parkkipaikkoja, kaventavat katuja ja heikentävät näkyvyyttä risteyksissä. Useissa Euroopan kaupungeissa asiaan on jo herätty. Clean Cities -verkosto (englanniksi) on ehdottanut keinoja autojen koon kasvun hillitsemiseksi, kuten pysäköintimaksujen porrastamista ajoneuvon koon mukaan, verotuksen ohjaamista sekä ajoneuvojen maksimimittojen tarkastelua. Esimerkiksi Cardiffissa Walesissa suuremmista autoista maksetaan korkeampaa pysäköintimaksua.

Kyse ei ole autoilun kieltämisestä, vaan kaupunkitilan ja turvallisuuden tasapuolisesta huomioimisesta. Jos nykyinen kehitys jatkuu, suomalaiset kaupungit muuttuvat huomaamatta tiloiksi, joissa liikkuminen ilman autoa on entistä turvattomampaa. Siksi autojen koon kasvu ei ole pelkkä harmiton trendi, vaan kaupunkipoliittinen kysymys, johon olisi syytä tarttua ajoissa.

Kirjoittajasta